Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stegodon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
27
Stcijn—Steinen
28
Nyk. S:ii ensimäiset tunnetut, asukkaat olivat
kelttiläisiä. Sittemmin maa joutui roomalaisille
ja kansainvaellusten aikana germaanien y. m.
kansojen haltuun. V :sta 595 sen valloittivat
slaaviensukuiset vindililiset (sloveenit) ;
myöhemmin se tuli frankkilaisen valtakunnan ja sitten
Saksan alamaisuuteen. Kristinuskon se sai
Salzburgista käsin. Suurin osa maasta oli alkuaan
osana lviirntenistä, josta se erosi 10: imellä vuosis.;
1050 se annettiin Steierin kreiville, josta S:n
nimi johtuu. V. 1180 S. tuli herttuakunnaksi,
joutui 1192 Itävallalle; Babenberg-suvun
sammuttua Böömin Ottokarille ja hänen kukistumisensa
jälkeen yhdessä Itävallan kanssa Ilabsburg-suvulle
1282. Vv. 1365-1440 se oli tämän suvun
sivuhaaralla; Fredrik, keisarina Fredrik III (1440-93),
yhdisti kaikki Habsburg-suvun maat. Hänen
aikanaan S. kärsi osmanien ja unkarilaisten
hyökkäyksistä. Uskonpuhdistus sai jalansijaa
S:ssa, ja herttua Kaarle II :n (Maksimilian II ;n
pojan, v:sta 1504) täytyi pakosta myöntää S:lle
uskonvapaus 1570-luvulla. Mutta hänen poikansa
Ferdinand II (v:sta 1596) peruutti sen ja
vainosi protestantteja; hän tuli 1619 Saksan
keisariksi. Joosef II antoi S;lle uskonvapauden 1781.
S:n historia sulautuu myöhempinä aikoina
Itävallan historiaan. Viime vuosikymmeninä ovat
slaavilaiset (sloveenit) ja saksalaiset käyneet
S;ssa kansallisuustaisteluja. G. R.
Steijn, Martinus Tbeunis (s. 1857),
Oranjen tasavallan presidentti; toimi ensin
asianajajana ja v :sta 1889 tuomarina
Bloemfontei-nissa; valittiin 1896 presidentiksi, minkä jälkeen
teki liiton Transvaalin kanssa. S. koetti 1899
estää sodan syttymistä Englantia vastaan, mutta
liittyi heti sen aljettua Transvaaliin ja jatkoi
sitä suurella sitkeydellä loppuun asti; otti toukok.
1902 osaa rauhanneuvotteluihin, mutta erosi
virastaan ennen niiden päättymistä sairauden tähden
ja asettui Eurooppaan.
Stein, [stäin], saks. painomitta, ks. Stone.
Stein [stäin], Charlotte von (1742-1827),
omaa sukua von Sebardt, on tunnettu
suhteestaan Goetheen (ks. t.). Vaikka hän oli 7 vuotta
vanhempi Goetbeä ja 7 lapsen äiti tutustuessaan
häneen 1775, kehittyi mitä tulisin rakkaus
heidän välillään, ja S:n vaikutus Goethen
tuotantoon oli hyvin suuri. Kun heidän suhteensa,
Goethen palattua Italiasta ja etenkin Christiane
Vulpiuksen väliintulon kautta meni rikki, sepitti
rva v. S. murhenäytelmän ..Dido" (1794), jossa
hän mitä kiusallisimmalla tavalla kuvaa tätä
rikkoutumista. IH. Diintzer, „C. v. S." (1874);
Höfer, ..Goethe und C. v. S." (1878).] 11. Kr-n.
Stein [stäin], Heinrich Friedrich Karl
vom und 7. u m (1757-1831), vapaaherra, saks.
valtiomies, meni Preussin palvelukseen 1780, hoiti
useita virkoja ja pääsi 1796 Westfalenin sota- ja
domeenikamarien ylipresidentiksi. Tuli 1804
tulli-, teollisuus- ja kauppaministeriksi Preussin
ylidirektoriumiin, jolloin toimeenpani alallaan
useita uudistuksia. S. koetti myös vaikuttaa
kuninkaaseen, jotta ulkopolitiikka olisi saanut
enemmän arvokkaisuutta sekä kabinettihanitus
olisi tullut syrjäytetyksi, mutta ei siinä
onnistunut ja sai epäsuosioon jouduttuaan eron tammik.
1807. Kutsuttiin heinäkuussa, Tilsitin rauhan
jälkeen, johtavaksi ministeriksi. Tällöin hänen
tehtäväkseen tuli Preussin valtion uudistaminen.
H. F. K. v. Stein. (S.H.)
S. tahtoi antaa kansallekin osallisuutta
valtio-elämään ja hallintoon. Uudistukset, jotka pantiin
toimeen, koskivat syvälle
yhteiskuntaelämään. V.
1807 pantiin talonpoikain
vapautus alulle ja 1808
julkaistiin kaupunkilaki,
joka laski perustuksen
kaupunkien itsehallinnolle.
Kun S. harrasti maan va
pauttamista Napoleonin
vallasta, niin hän joutui
Napoleonin vihoihin ja
hänen oli pakko erota
mar-rask. 1808 ja paeta Preus
sista. Oleskeli sitten
Itävallassa ja Venäjällä,
palasi Napoleonin tultua
voitetuksi Venäjällä 1812
takaisin ja sai johtaa
liittolaisten valtaan joutuneiden maiden
hallintoa, otti Wienin kongressissa 1814 osaa
erityisesti Saksan uudistusta koskevan
kysymyksen käsittelyyn. Senjälkeen S. vetäytyi
yksityiselämään, mutta oli kuitenkin taas myöhemmin
jonkun verran mukana valtiollisessa
toiminnassa, m. m. v:sta 1823 maapäiväedustajana
Westfalenissa ja maamarsalkkana. Nimitettiin
1827 valtioneuvoston jäseneksi. Hänen
aloitteestaan perustettiin 1819 seura ,,Die Gesellschaft
fiir ältere deutsche Gesehichtskunde", tunnettu
varsinkin julkaisustaan ..Mouumenta Germaniæ
historica". S;lle on m. m. Berliiniin pystytetty
muistomerkki. [M. Lehmann, ..Freiherr vom S."
(1902-05); E. Meier, „Die Reform der
Verwal-tungsorganisation unter S. und Hardenberg"
(1881).] iv. W. R.
Stein [itäin], Lorenz von (1815-90), saks.
taloustieteilijä ja oikeusoppinut; tuli 1846
oikeustieteen professoriksi Kieliin, mutta erotettiin
1851 virastaan tanskalaisvastaisen toimintansa
johdosta; 1855-85 valtiotalouden professorina
Wienissä. Oleskellessaan 1840-luvulla Pariisissa
S. tutustui Ranskan sosialistiseen liikkeeseen,
josta hän kirjoitti vielä nytkin tärkeinä
pidetyt-teokset : „Sozialismus und Kommunismus des
lieutigen Frankreichs" (1842), „Die sozialistisehen
und kommunistischen Bewegungen seit der 3.
f ranzösischen Revolution" (1848), „Geschiehte der
sozialen Bewegung in Frankreich von 1789 bis
auf unsere Tage" (1850) ; muita teoksia: „System
der Staatswissensckaften" (1852 56), „Lehrbuch
der Volkswirtschaft" (1858), ..Lehrbuch der
Finanzwissenschaft" (1860), „Die
Verwaltungs-lehre" (1865-68), ..Handbueh der Verwaltungslehre
und des Verwaltungsrechts" (1870), „Die Frau
auf dem Gebiete der Nationalökonomie" (1874).
Steinamanger ks. S z o m b a t h e 1 y.
Steindorff [istuin-]. Georg (s. 1861), saks.
egyptologi. v:sta 1893 professorina Leipzigissä,
matkusti Egyptissä ja Nubiassa 1895 ja
1899-1900, Sudanissa 1906, toimitti kaivauksia
Egyptissä 1903, 1904 ja 1906. Julkaisuja: „Koptisehe
Grammatik" (2:nen pain. 1904), ..Die Blütezeit,
des Pharaonenreichs" (1900). ,.The religion of
the fmcient Egyptians" (1905), y. m. K. T-t.
Steinen [stäinan/, Karl von den (s. 1855),
saks. kansatieteilijä ja matkailija, opiskeli
lääketiedettä, matkusti 1879-81 lääkärinä tutkien
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
