Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Steiner ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
29
Steiner—Steinheil
:to
houruinhoitoiaoloja maapallon ympäri, suorittaen
samalla Oseaaniassa kansat, tutkimuksia, otti
1882 osaa saks. etelänapa-retkikuntaan, matkusti
1883 parin muun tiedemiehen keralla Brasilian
aarniometsissä, matkaillen Xingü-jokea myöten
Amazonas-virralle, teki 1887-88 kansatieteilijä
Elirenreichin, tähtitieteilijä P. Vogelin y. m.
kanssa uuden tutkimusmatkan samoille seuduille,
oli 1890-91 „Ausland"in toimittajana, 1895-90
Saksan maant. seuran puheenjohtajana, tutki
1897-98 Marquesas-saaristoa, nimitettiin 1900
Berliinin yliopiston kansatieteen professoriksi ja
1904 kansat, museon johtajaksi. — Julkaissut
..Durch Zentralbrasilien" (1880), „Zweite
Sehingü-expedition 1887-88. Die Bakairisprache" (1892),
„Unter den Naturvölkern Zentralbrasiliens"(1894).
Steiner [stäinar], Jakob (1796-1863), saks.
matemaatikko. Jacobi’n ja Humboldtin-veljesten
aloitteesta perustettiin S:iä varten geometrian
professorin virka Berliinin yliopistoon 1834. —
S. oli uuden ajan terävimpiä geometrikkoja ja
uudenaikaisen synteettisen geometrian perustajia.
Hänen tutkimuksensa tunnusmerkit ovat
yleispätevyys, ajatusten rikkaus, ja suuri tarkkuus.
Teoksia: „Systematische Entwickelung der
Ab-hängigkeit geometrischer Gestalten von einander"
(1832) ; ,,Die geometrischen Konstruktionen
ausge-ftihrt mittels der geraden Linie und einen festen
Kreises" (1833). S:n kuoleman jälkeen C. F.
Gei-ser ja H. Schröter julkaisivat S:n „Vorlesungen
iiber synthetische Geometrie" (1867; 3 :s pain.
R. Sturmin julkaisema 1887-98). S:n kootut
teokset on K. Weierstrass Berliinin akatemian
aloitteesta julkaissut (1881-82; 2 nid.). Suuren
joukon S:n tutkimuksia sisältää „Crellés Journal".
[Graf, „Der Mathematiker Jacob S. von
Utzens-torf" (1898).] U. S:n.
Steinhausen /stäinhauzon], Georg (s. 1866),
saks. sivistyshistorioitsija, v:sta 1892 Jenan
yliopistossa kirjastonhoitajana, v:sta 1901
Mur-hardin kirjaston johtajana Casselissa.
Julkaisuista mainittakoon: „Häusliches und geselliges
Leben im 19. Jahrh." (1898), „Geschichte der
deutschen Kultur" (1904). .Julkaisee v:sta 1893
aikakauskirjaa ,,Zeitschrift fiir Kulturgeschichte"
(v:sta 1902 nimellä ..Archiv fiir Kulturgeschichte"^.
Steinheil /s täinhäilj, Fabian (1762-1831),
kreivi, kenraalikuvernööri. S. oli syntyisin
Virosta, antautui
sotilasuralle ja oli mukana
Venäjän ja Ruotsin
sodassa 1788-90, työskenteli
v :sta 1791 alkaen
Vanhassa Suomessa
linnoitus-ja topografitöissä, kohosi
1798 kenraalimajuriksi ja
1807, otettuaan osaa
taisteluihin Preussissa ja
Puolassa Napoleonin sotien
aikana,
kenraaliluutnantiksi. Oli 1809
Ahvenanmaalla olevan venäläisen
armeian päällikkönä.
Nimitettiin maalisk. 1810
Suomen
kenraalikuvernööriksi. Sodan sytyttyä
Napoleonia vastaan S. määrättiin syksyllä 1812
Liivin-ja Kuurinmaahan kootun armeian ylipäälliköksi.
Hän johti useita taisteluita, otti 1813 osaa
(S.H.) F. v. Steinheil.
Elbingin ja Danzigin valloitukseen ja palasi
maalisk. sam. v. takaisin
kenraalikuvernöörin-toimeensa. V. 1812 S. sai suom. kreivin arvon.
Virka-aikansa kuluessa hän perehtyi hyvin
maamme oloihin, rakasti kansaamme ja
kunnioitti sille annettuja perustuslaillisia oikeuksia,
ja milloin hänen katsantotapansa oli toinen kuin
suomalaisten, ei hän jyrkästi ajanut omia
mielipiteitään, vaan taipui sovitteluihin. Sävyisänä ja
hyvää tarkoittavana hän voitti yleisen suosion
puoleensa. Ilallitusmiehenä hän oli toimekas ja
hänen harrastuksensa ulottuivat monelle alalle,
mutta erityisesti hän suosi vuoritoimen
kehittämistä, hän kun oli hyvin innostunut
mineralogian tutkimiseen. S. oli läheisessä
yhteistoiminnassa senaatin kanssa, mutta Suomen asiain
komiteaan hän oli toisinaan tyytymätön, luullen
sen tahtovan syrjäyttää hänet, ajattelipa hän
useasti erotakin, mutta leppyi taas pian ja jäi
paikalleen. Hänen päätöksensä 1823 ottaa ero
johtui siitä, että häneen syvästi koski, kun
sattui rauhattomuuksia, joita karanneet vangit
panivat toimeen; hän katsoi näet olevansa
kenraalikuvernöörinä vastuunalainen yleisestä
turvallisuudesta. Eron hän sai syysk. main. v., mutta
toimi v. t. kenraalikuvernöörinä maaliskuuhun
1824. Eleli loppuikänsä omistamillaan Saarelan
tilalla lähellä Viipuria ja Meilahden tilalla
Helsingin lähistössä. K. W. R.
Steinheil (stäinhäilj. 1. Karl August S.
(1801-70), saks. matemaatikko, tähtitieteilijä ja
fyysikko, kutsuttiin 1832 matematiikan ja fysiikan
professoriksi Miincheniin ja valtion
matemaattisfysikaalisten kokoelmien hoitajaksi. Gaussin
kehoituksesta hän kiinnitti huomionsa
elektromagneettisen sähkölennättimen teoreettiseen ja
käytännölliseen kehittämiseen ja suunnitteli 1836
ensimäiseu kirjoituslennättimen, missä kirjaimet
merkittiin pisteiden ja vaakasuorien viivojen
yhdistelminä: osoitti 1838, että maata voidaan
lennätettäessä käyttää sähkövirtaa takaisin
johtavan langan sijasta. S. kutsuttiin 1849
Itävallan kauppaministeriön sähkölennätinosaston
esimieheksi ja käytti asemaansa laajan
sähkö-lennätinverkon pystyttämiseen valtion kaikkiin
kruununmailiin. V. 1852 S. oli, noudattaen
Sveitsin hallituksen kutsua, järjestämässä tämän
valtion sähkölennätinoloja. S. perusti suosijansa,
kuningas Maksimihan Il:n, toivomuksesta
Miincheniin 1854 suurta tunnustusta saavuttaneen
tehtaan tähtitieteellisten ja valo-opillisten kojeiden
valmistamista varten. Liikettä ovat S:n poika
ja pojanpoika jatkaneet suurella menestyksellä.
S:n keksinnöistä on vielä mainittava
sähkö-käymäkellon ja nerokkaasti mietityn pyroskoopin
suunnittelu, galvanoplastiikan kehittäminen j. n. e.
2. Adolf Hugo S. (1832-93), edellisen poika,
otti huostaansa isänsä jälkeen 1862 tämän
perustaman tehtaan valo-opillisten kojeiden
valmistamista varten. S. on tehnyt monta keksintöä
objektiivien parantamiseksi laajojen
matemaattisten laskelmien nojalla. Hän on suunnitellut
kahdesta yksinkertaisesta linssistä yhdistetyn
symmetrisen objektiivin n. s. periskoopin
(ks. t.), josta sai patentin 1865, rakentanut
a p 1 a n a a 11 e j a, o r t h o s t i g m a a 11 e j a,
a n t i p 1 a n e e 11 e j a j. n. e.; kirjoittanut
teoksen „IIandbuch der angewandten Optik" (1890).
U. 8:n.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
