- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
41-42

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stephan ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

41

Stephan—Stereokemia

42

aiua piti silmällä postin kulttuurimerkitystä, on
ollut alallansa kaikkein huomattavimpia
toimi-miehiä. V. 1872 hän tuli herrainhuoneen, 1884
valtioneuvoston jäseneksi; korotettiin 1885
perinnölliseen aatelissäätyyn ja sai 1895
valtioministerin arvon; julkaissut m. m. „Geschiehte der
preussischen Post" (1859), „Welt post und
Luft-schiffart" (1874). [Krickeberg, ..Heinrich von S."]

Stephan, B 1 o i s’n herra, ks. Englanti,
palsta 716.

Stephanus, ransk. kirjanpainajasuku, ks.
E s t i e n n e.

Stephanus Laurentii (k. 1496), suom.
fransis-kaaniinunkki, oli saanut perinpohjaisen opillisen
kasvatuksen, tullen sekä maisteriksi että teologian
tohtoriksi, mutta missä se tapahtui, sitä eivät
lähteet mainitse. Palattuansa opintomatkoiltaan
hän tuli Viipurin fransiskaaniluostarin
guardia-niksi ja valittiin 1478 Lundissa koko Dacian
provinsiaaliministeriksi, s. o. kaikkien
Pohjoismaiden fransiskaaniluostarien ylimmäksi
johtajaksi. Hänen aikanansa pidettiin yhden, ja
ainoan, kerran (1486) Suomessa Viipurissa
fransiskaanien yhteinen provinsiaalikokous. V. 1493
hän, arvattavasti vanhuuden tai sairauden takia,
luopui ministerinvirastaan ja kuoli kolme vuotta
myöhemmin. Hänen ruumiinsa haudattiin,
varmaankin hänen itsensä antaman määräyksen
mukaan,. Suomen pienimpään (Kökarin)
fransiskaani-luostariin. K. G.

Stephen fstivn], Sir Leslie (1832-1904),
engl. kirjailija. S:u kansantajuiset filosofiset
teokset ja elämäkerrat ovat saavuttaneet paljon
lukijoita ja vaikuttaneet laajoihin piireihin.
Niistä mainittakoon: „Essays on free thinking
and plain speaking" (1873), ,,Hours in a librarv"
(1874-79, 3 nid.), „History of English thought ’in
the 18. century" (1876), ’„The science of ethics"
(1882), „The english utilitarians" (1900).
Teokseen „English men of letters" hän on kirjoittanut
eteviä elämäkerrallisia kuvauksia Johnsonista
(1878), Popesta (1880), Swiftista (1882), George
Eliotista (1902) y. m. sekä suuren joukon
kirjoituksia teokseen „Dictionary of national biography",
josta, hän 1882-91 toimitti 26 osaa. H. Kr-n.

Stephens [slivnz], George (1813-95), engl.
kielentutkija, s. Liverpoolissa, k.
Kööpenhaminassa. Nuorena tultuaan Ruotsiin tutustuakseen
skand. kieliin S. kauan asui Tukholmassa, keräili
kansanrunoutta eri osissa Ruotsia ja julkaisi
yhdessä Hyltén-Cavalliuksen kanssa „Svenska
folk-sagor och äfventyr" (1844-49) ja „Sveriges
histo-riska och politiska visor" (1853). V. 1851 hän
tuli Kööpenhaminan yliopistoon englannin kielen
ja kirjallisuuden lehtoriksi. S:n tärkein
tieteellinen teos on „The old northern runic
monu-ments of Scandinavia and England" (3 os.,
1866-84), joka on ollut tärkeä lähde myöhemmille
riimukirjoituksen tutkijoille. R. S.

Stephenson [stivnsan], 1. George S.
(1781-1848), engl. insinööri, kaivostyömiehen poika,
kohosi koneenkäyttäjästä suurten hiilikaivosten
johtajaksi ja konepajan omistajaksi. Rakensi
ensimäisen rautatieveturin (1814; ks.
Rautatie), kehitti suuresti rautateiden raiteiden ja
veturien rakennetta m. m. käyttämällä sileitä
valssattuja ratakiskoja, putkikattilaa ja
höyry-ejektorilla aikaansaatua keinotekoista vetoa (ks.
Veturi). Johti Englannin tärkeimpien ratojen

G. Stephenson. (S.H )

ja niiden veturien rakentamista ja kutsuttiin
samanlaatuisia tehtäviä varten Belgiaan,
Hollantiin, Ranskaan, Saksaan,
Italiaan ja Espanjaan.
Oli "lopulta Darlingtoniu
hiilikaivosten ja
rautatehtaiden omistajana.
[Smi-les, „Tlie life of George
S."] — 2. Robert S.
(1803-59), edellisen poika,
rautateiden ja
sillanrakentaja, avusti isäänsä,
rakensi useita rautateitä,
kehitti veturien rakennetta,
keksi torvisiltamuodon,
jossa sillan
kannattavana osana on niin
laaja levystä tehty
nelikulmainen torvi, että
juna voi kulkea sen läpi.
Merkillisimpiä hänen rakentamiaan siltoja ovat
6x37,5 m pitkä ja 25,8 m korkea
vetokangel-linen kaarisilta Tyne-joen yli Newcastlessa,
kuuluisa Britannia-silta (ks. Silta) ja 3 km pitkä
Viktoria-silta (keskijänne 100,s8 m) St.
Lorenz-joen yli Kanadan Montrealissa. Rautateiden
rakennusasioissa häntä aikanaan käytettiin asian
tuntijana miltei kaikissa Euroopan maissa.
Kirjoittanut: ,,Report on the atmospheric
raihvay-system". [Jeaffreson, „Life of Robert S."]

J. C-én.

Stepnjak [-a’-], Sergej (1852-95), oikealta
nimeltään Sergej Mihajlovits
Kravtsin-skij, ven. kirjailija ja vallankumousmies; otti
1870-luvulla osaa Venäjän vallankumoukselliseen
liikkeeseen, pakeni ulkomaille ja julkaisi joukon
vaikuttavia kuvauksia Venäjän oloista, esim.
,,Nihilisti" ja „Maanalainen Venäjä"; sai
surmansa rautatieonnettomuudessa Lontoossa.

Stercorarius ks. Räiskän suku.

Stereobaatti (kreik. stereoba’tës < stereo’s =
luja, bainein = astua), kreik. rakennustaiteessa
temppelin perustukset. Se osa s:ia, mikä kohosi
yli maanpinnan, oli kolmen (joskus
useamman) korkean porrasaskeleen ympäröimä. S:n
yläpinta, jossa pylväät kohosivat, oli
nimeltään stylobaatti.

Stereokemia (kreik. stereo’s = jäykkä,
kiinteä, ja kemia, ks. t.), avaruuskemia, oppi
atomien avaruusryhmityksestä molekylissä. Kauan
on tunnettu hiiliylidistyksiä, joilla on sama kem.
rakenne 1. struktuuri, s. o. niiden atomit ovat
tasossa samalla tavalla järjestyneet, mutta
joilla kumminkin on eri ominaisuuksia.
Etenkin tunnettiin optillisesti aktiivisia
yhdistyksiä, joiden pääasiallinen ero esiintyi
vastakkaisena suhtautumisena polariseerattuun
valoon (esim. oikeaan ja vasempaan kääntävä
viinihappo) ja joiden kem. rakenne oli sama.
Pasteur selitti tämän seikan riippuvan
molekylissä vallitsevasta „a^ymmetriasta". Van’t Hoff
ja Le Bel perustivat (1874) teorian
„asymmet-risestä hiiliatomista", josta optillinen
aktiivisuus riippui, ja antoivat tähän perustuvan
ava-ruuskem. selityksen niin hyvin main. optillisiin
kuin muihin ennen selittämättömiin
isomeria-ilmiöihin. Wislicenus, Baeyer, Hantzsch,
Werner y. m. kehittivät sitten oppia
avaruus-isomeriasta ja ulottivat sen myös sellaisiin yhdis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:01 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0033.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free