Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stendhal ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
39
Stenkil—Stephan
10
töitä; hänen johdollaan kanavoitiin useita
Kokemäenjoen vesistön koskia ja 1759 hänet
määrättiin suorittamaan samanlaisia töitä Pohjanmaalla.
Pielisjärveliä S. jatkoi isänsä toimintaa
hankkien varsinkin koskien perkauksella ja järvien
laskemisella uusia heinämaita; kansan suussa
hänellä olikin nimenä „Koski-Jaakko". V. 1788
sodan alkaessa S. toimi innokkaasti puolustuksen
järjestämiseksi. V. 1761 hän sai Ruotsin
tiedeakatemian palkinnon vastauksestaan akatemian
asettamaan kilpakysymykseen: niittyjen
sammaloitumisen syistä ja parhaasta sammalen
hävit-tämiskeinosta. [A. R. Cederberg, „Koski-Jaakko"
(Aika 1909).] J. F.
3. Iisak S. (1784-1848), oli käynyt Porvoon
lukiota, mutta sitten isänsä kuoltua ruvennut
maanviljelijäksi, kun 1808 Olli Tiaisen kanssa
asettui kotipitäjänsä Pielisjärven
talonpoikaisjoukkojen johtajaksi venäläisiä vastaan. Tuli 1814
nimis-mieheksi, sai myöhemmin
kuvernementinsihtee-rin nimen, kuoli Sarkkilan tilan omistajana.
Stenkil [stëntsil] (k. 1067), Ruotsin kuningas,
nostettiin, Emund Vanhan kuoltua ilman
jälkeläisiä, valtaistuimelle v. 1060. Hän oli sukua
edelliselle kuningassuvulle ja. kotoisin
Länsi-Göötanmaalta, ja hänen on arveltu olleen
tunnetun jaarlin Ragnvald Ulfinpojan poika. S:n
kerrotaan olleen harras kristillisen kirkon ystävä;
että hän kuitenkin samalla myös oli maltillinen
ja asianhaaroja punnitseva henkilö, näemme siitä
että hän, kun piispa Adelvard aikoi polttaa
Upsalan pakanallisen temppelin, esti tämän,
huomauttaen kuinka semmoinen teko aikaansaisi
sekä piispan että kuninkaan karkoituksen.
Muuten emme tiedä juuri mitään hänen
hallitus-ajastaan. Hänestä polveutui n. s. Stenkilin
kuningassuku, joka hallitsi Ruotsissa 1060-1125.
K. G.
Stenofoni (kreik. steno’s = ahdas, niukka, ja
phönë’ = ääni), grammofonin periaatteeseen
perustuva sanelukone, joka merkitsee rullalle siihen
sanellun tekstin ja toistaa sen tarpeen vaatiessa
joko puhtaaksikirjoittamista tai muuta
tarkoitusta varten.
Stenografi (kreik. steno’s = ahdas, ja graphein
= piirtää), pikakirjoittaja. —
Stenografee-rata, pikakirjoittaa. — Stenografi a,
pika-kirjoitus (ks. t.). — Stenogrammi,
pikakir-joituksella laadittu kirjoitus.
Stenokardia, sydämenahdistus,
sydämenkouris-tus. ks. Angina pectoris.
Stenoosi (kreik. steno’s = ahdas), ahtaus,
jonkin putkentapaisen muodostuman, esim.
ruokatorven, verisuonen y. m. semmoisen joko
synnynnäinen tahi taudillisen ilmiön aiheuttama ahtaus.
Stenophragma, palkoheinä, pieniä,
ristikukkaisia, Aroftis-suvun edustajain näköisiä
ruohoja. Hento palkoheinä (8. tlialianum) on
yleinen multavien penkereiden ja kallioiden ruoho
Etelä- ja Keski-Suomessa. K. L.
Stenops ks. Lori.
Stenotelegrafi (kreik. stcno’s = ahdas, ja
tele-grafi, ks. t.), Cassagnes’in 18S6 keksimä
elektromagneettinen lennätinkone, jolla voidaan
nopeasti lähettää pikakirjoituksella merkittyjä
viestejä, esim. säätietoja useaan suuntaan.
Lä-hettäjäkoneena käytetään Miehelän
pikakirjoi-tuskonetta. S. eroaa siis periaatteellisesti
tavallisesta sähkölennättimestä (ks. t.) siinä suh-
teessa, että pisteiden ja viivojen yhdistelmien
sijasta lennätetään pikakirjoitusmerkkejä, joita
lähettäjäkoncen tapainen vastaanottokoje piirtää
paperikaistaleelle. S: 11a voidaan lähettää 200 à
400 sanaa minuutissa. U. B:n.
Stenroth [stcnrütj, Otto Eliel (s. 1861),
pankkimies, lakit. kand. 1886; oli
Kansallisosakepankin alkuunpanijoita ja jäsenenä sen
johtokunnassa 1889-1906; Suomen kaupunkien
hypoteekki-kassan perustajia ja sen johtokunnan
puheenjohtaja 1904-16; perusti 1907 Suomen
kiinteistö-pankki-osakeyhtiön tullen sen toimitusjohtajaksi;
1908-09 senaattorina ja kauppa- ja
teollisuus-toimituskunnan päällikkönä; edustajana
porvaris-säädyssä vv: 1891-1900 välillä kokoontuneilla
valtiopäivillä; valittiin 1908 uuden eduskunnan
jäseneksi. Julkaissut m. m. »Työkansan elanto- ja
asumus-suhteiden parantamisesta" (1891).
Stensböle /stcnsbö-J, allodisäteri Porvoon
pitäjässä n. 6 km Porvoon kaupungista kaakkoon
S:n selän rannalla, alustiloineen
vapaaherrallisen Rotkireli-suvun sääntöperintötila.
Kotitarvemylly. S. mainitaan jo 1327, jolloin Porvoon
kirkkoherra Henrik oston kautta sai sen
haltuunsa. Sittemmin tila oli Turun
tuomiokirkolla, mutta joutui jo 1424 maallisiin käsiin.
Siirtyen etupäässä naimisliittojen kautta suvulta
toiselle se kuului m. m. n. s. S:n suvulle sekä
Fleming-, Slang-, Ille-, Gjös- ja
Hästesko-For-tuna-sukujen jäsenille, kunnes luutnantti J. W.
Rotkireli (puoliso o. s. Hästesko-Fortuna)
1720-luvulla tuli sen omistajaksi. Hänen poikansa
W. F. Rotkirch määräsi S:n sittemmin
vapaaherralliseen arvoon korotetun sukunsa
sääntö-perinnöksi. Säädös on Kustaa III:n vahvistama
1786. Nyk. omistaja (1916) rouva E.
Seger-striUe (o. s. Rotkirch). — Päärakennus
(1800-luvun keskivaiheilta) on vähemmän huomattava.
Arvokas muotokuvakokoelma ja arkisto. A. Es.
Stentor [-tör], kreik. sankarieepoksessa
mainittu soturi, joka muka (taistelussa) huusi yhtä
kovasti kuin 50 miestä yhteensä; siitä johtuu
sananparsi ,,S:n ääni" = ylen kova ääni.
Stenvall, Aleksis ks. Kivi, Aleksis.
Stepennaja kniga [-e’n-], Venäjän historiaa
käsittelevä laaja teos, joka ilmestyi 1560-luvulla.
Sen tekijästä ei ole täysin luotettavia tietoja.
Nimitys (stepenj = aste) johtuu kirjan
tarkoituksesta esittää Venäjän vaiheita genealogisessa
asteikossa ruhtinas Vladimirin jälkeläisten
hallitessa. V. J. M-kka.
Stephan [Stefan], neinricli von (1831-97),
saks. postilaitoksen päällikkö. S. rupesi 1848
Preussin postilaitoksen palvelukseen, kohosi 1865
salapostineuvokseksi ja esitteleväksi neuvokseksi,
sai aikaan tärkeitä sopimuksia vieraiden
valtojen kanssa ja 1867 Thurn-Taxiksen postilaitoksen
siirtämisen Preussille. V. 1870 hän tuli
Pohjois-Saksan liiton ylipostitirehtööriksi, sittemmin
Saksan valtakunnan ylipostimestariksi ja 1880
valtakunnan postiviraston valtiosihteeriksi. S. saattoi
käytäntöön useita uudistuksia, m. m. postikortit,
ja otti tehokkaasti osaa maailmanpostiyhdistyksen
perustamiseen 1874. Seur. v. S. sai hoitoonsa
myöskin sähkölennätinlaitoksen, jossa hän
myöskin pani toimeen tärkeitä parannuksia ja
uudistuksia yhdistäen sen läheisesti postilaitokseen.
Molemmat laitokset kehittyivät hänen johdollaan
suurenmoisella tavalla. S., joka uudistuksissaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
