Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stereotyyppi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
45
Stereotyyppi—Stesikhoros
46
tetuan yliteenliimatuista silkki- ja
kirjoituspaperi-levyistä t. matriisipaperista levittämällä paperi
kosteana ladelmalle ja taputtamalla sitä ladelmaa
vasten harjalla tai tiikeli- t. kalanterikoneessa
puristamalla, jolloin siihen painuu ladelman
syvennysjäljennös. Kun näin saadut paperimat
riisit ovat kuivuneet, valetaan niitä muottina
käyttäen kirjasinmetallista n. 5 mm:n paksuinen
s.-laatta. Sekä matriisit että levyt voidaan
mukavasti pitää varastossa ja ne ovat tarpeen tullen
heti käytettävissä. Stereotypia-laatan valmistus
käy nykyään muutamassa minuutissa.
Stereotyyppi, stereotypiaa (ks. t.) koskeva;
kaavamainen.
Steriili (lat. sterili»), hedelmätön;
siitoskyvy-tön.
Steriliseerata 1. sterilisoida (ks.
Steriili) toimittaa steriliseeraus, ks. t.
Steriliseeraus 1. sterilisoiminen (ks.
Steriili), steriiliksi saattaminen, s. o.
mikro-organismien hävittäminen jostakin nesteestä tai
esineestä. S. on siten laajempi käsite kuin
desinfisioiminen (ks. t.), joka tietää esineen
puhdistamista etupäässä vain jostakin
taudintar-tunnasta. S. toimitetaan varsinkin kuumuutta
jossakin muodossa käyttämällä. Niinpä nesteet,
esim. marjahillo, sterilisoidaan kiehuttamalla;
kaikenlaiset vaatekappaleet ja sidostarpeet
sterilisoidaan keittämällä vedessä tahi vesihöyryssä.
Kosteassa tilassa käytettynä kuumuus vaikuttaa
sangen tehokkaasti: noin 5-10 min. keittäminen
riittää yleensä kaikkien mikro-organismien
hävittämiseksi. Vieläkin tehokkaammaksi saadaan
kiehuttaminen, kun veteen sekoitetaan vähän
soodaa (20 g vesilitraa kohti). Myöskin kuivaa
kuumuutta voidaan käyttää esim. lasiesineiden ja
astioiden s:seen, mutta silloin täytyy käyttää
koko lailla korkeampia lämpöasteita (noin
140-150°) varmojen tulosten saavuttamiseksi.
Kirurgit sterilisoivat kojeensa tav. keittämällä niitä
miedossa soodaliuoksessa, joka päälle päätteeksi
suojelee niitä ruostumasta. Muutamien aineiden
s. toimitetaan erikoisella tavalla. Niinpä maitoa
ynnä joitakin muita juomia, joihin täydellinen
keittäminen ei näytä vaikuttavan edullisesti,
sterilisoidaan kuumentamalla niitä useita kertoja
60-70° :een, jolloin useimmat mikro-organismit
kuolevat, mutta muutamien bakteerien itiöt eivät
vielä kokonaan menetä elinvoimaisuuttaan.
Tällainen menettely, n. s. pastöriseeraus, takaa
nesteille kuitenkin tavallista paremman
säilymis-kvvyn. vrt. Pastöriseeraus ja Maito.
M. O-B.
Sterilisoiminen ks. Steriliseeraus.
Sterletti ks. Sampi.
Sterling [stälir]] (engl.), 13:nnella jal4:nnellä
vuosis. engl. hopearaha; alkuansa ehkä e a s t e
r-1 i n g = idän raha, koska sitä ensin löivät idästä
(Saksasta tai Alankomaista) tulleet
mynttimes-tarit; toisen selityksen mukaan s. johtuu star
(= tähti) sanasta, koska s.-rahoissa oli tähteä
muistuttava kuva. Tätä nykyä pound s. engl.
rahayksikkö ks. Punta 2.
Stern [stern], Adolf (1835-1907), oik. Adolf
Ernst, saks. kirjailija ja
kirjallisuushistorioit-sija. Rikas mielikuvitus ja kouluttunut
esitystapa ovat kuvaavia hänen kaunokirjallisille
teoksilleen, joista mainittakoon hist. romaanit: „Die
letzten Humanisten" (1880), „Camöëns" (1886)
sekä eepilliset runoelmat „Sagenkönig Hiarne"
(1853), ,,Jerusalem" (1858) ja ,.Johannes
Gutenberg" (1873). Kirjallisuushistorioitsijana S. on
saanut tunnustusta selväpiirteisillä, vaikka
joskus hiukan yksipuolisilla esityksillään. Näistä
teoksista mainittakoon: ..Katechismus der
all-gemeinen Litteraturgeschichte" (1874), „Aus dem
18. Jahrh., Essays" (sam. v.), „Geschichte der
neueren Litteratur" (1883-85, 7 nid.), „Geschichte
der Weltlitteratur" (1887-88), „Studien zur
Litteratur der Gegenwart" (1895). II. Kr-n.
Stern, Daniel ks. Agoult, Marie de
E 1 a v i g n y d’.
Stern [stern], Julius (1820-83), saks.
musiikkipedagogi. Toimi jo Pariisissa opiskellessaan
(1S43-46) sikäläisen saks. lauluseuran johtajana.
Johti (1847-74) Berliinissä perustamaansa „S:n
lauluseuraa", joka pian kohosi Saksan parhaiden
kuorojen lukuun. Perusti 1850 konservatorin, joka
yhä on S:n nimellä tunnettu. Johti
konserttiorkestereja 1869-71 ja 1873-74. I. K.
Sterna ks. Tiirat.
Sternanis = Illicium (ks. t.).
Sternbergiitti [st-] (r a u t a h o p e ah o h d e),
ruskeanvärinen harvinainen malmikivennäinen,
kokoomukseltaan AgoS.FeäSs. Löytöpaikkoja
Joachimsthal, Schneeberg ja Johanngeorgenstadt.
(P. E.)
Sterne [stån], Lawrence (1713-68), engl.
kirjailija. Toimittuaan jonkun aikaa pappina
S. julkaisi kaksi ensimäistä osaa laajaa
romaaniaan ,,Tristram Shandy" (9 os. 1759-67), joka
teki hänen nimensä kuuluisaksi. Tämä teos,
sommittelun muodottomuudesta ja oikullisesta
tyylistään huolimatta, on oikea sukkeluuden
kultakaivos, ja vielä tänäkin päivänä sen
todellisuudesta. temmatut henkilöt vaikuttavat elävästi.
Toinen S:n pääteoksista on „The sentimental
journey" (1768), jossa hän kuvaa matkojaan
Ranskassa ja Italiassa. Richardsonin,
Fieldin-gin ja Smollettin rinnalla S. on engl.
romaanin perustajia 18:nnella vuosis. E. Kr-n.
Sternum, rintalasta (ks. t.).
Stesikhoros /stësi’-] (7 :nnen vuosis. loppu- ja
6:nnen alkupuolella), kreik. runoilija, kotoisin
Sisilian Himerasta. jonka kansalaisia hänen
kerrotaan turhaan varoittaneen luottamasta
vallanhimoiseen Phalariiseen (ks. t.). S :11a oli
koori-lyriikan kehityksessä tärkeä sija.
Koorilauluis-saan hän käsitteli etupäässä eepillisiä aiheita,
joita hän näkyy itsenäisesti muovailleen
sellaisiksi, jommoisina ne sittemmin joutuivat
suurten tragediarunoilijain kehitettäviksi ja
syvennettäviksi. Hänen tämänkaltaisista
runoelmistaan mainittakoon „Ilionin hävitys" (jossa hän
m. m. kuvasi Aineiaan Italian-retkeä),
„He-lena", „Oresteia". Helena-runoelmassaan hän oli
pahasti parjannut sankaritarta, mutta
jäljestäpäin hän sepitti peruutuslaulun („Palinodia"),
jossa „pyörrytti sanansa"; tähän liittyy tunnettu
tarina, jonka mukaan hän sepitettyään
edellisen runon tuli sokeaksi, mutta peruutettuaan sen
sai näkönsä takaisin. — S. liitti kirjallisuuteen
myöskin kansanomaisia idyllis-eroottisia aiheita
(kuten tarun Daphnis paimenesta) ja tuli siten
myöhemmin bukoolisen runouden (ks. t.)
edelläkävijäksi. — Hänen teoksiaan on säilynyt vain
hajanaisia sitaatteja, enimmäkseen pitkiä,
komea-rytmisiä daktvlisia säkeitä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
