Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stereotyyppi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
47
St.-Étienne—Steven
48
St.-Étienne ks. Sain t-É tienne.
Stetoskooppi ks. Kuulotorvi.
Stettin [stetin ], kaupunki Poli jois-Saksassa,
Preussissa, Pommerin provinssin ja S:n
hallitus-alueen (12,082 kms, 871,925 as., 1910)
pääkaupunki, Oder-virran suussa, sen laskussa
Pom-mersches ITaffin etelä/päähän, Berliinin
(Berliinin-Oderin kanava) ja koko Oderin alueen
satamakaupunkina Preussin suurin (Saksan kolmas)
ulkomaan kauppakaupunki; 237,399 as. (1910).
S:n pääosa on Oderin vas. rannalla;
vastaisella rannalla(neljä siltaa), muutamain Oderin
suu-haarain välisillä saarilla ovat Silberwiese ja
Las-tadie nimiset satama-alueet. S. on yleensä
uuden-aikaisesti rakennettu, kadut leveät (Kaiser
Wilhelm Strasse y. m.), puistoja ja avonaisia paikkoja
(Königsplatz, Kaiser Wilhelmsplatz y. m.) paljo.
— Kirkkoja: Petrikirche (per. 1124, uusittu
1816-17; Pommerin ensimäinen kirkko),
Jakobi-kirche (1300-luvulta), Lutherkirehe, St.
Gertrudi-kirche, Bugenhagenkirche y. m. Muita
rakennuksia: ent. kunink. linna, hallintopalatsi,
kaupungintalo, teatteri-, sairaala- ja
pörssirakennuk-set, useita suuria kasarmeja y. m. Königstor ja
Berliner Tor nimiset portit, jätteitä kaupungin
muurista. — Oppi- ja sivistyslaitoksia: useita
lukioita ja reaalilukioita, pari
opettajaseminaaria. useita ammatillisia oppilaitoksia), kirjasto,
muinaismuisto-, luonnont. ja taidemuseo, kasvit,
puutarha, pari teatteria y. m. -— Teollisuus
kukoistava : kuuluisat „Vulcan"-yhtiön (per. 1857)
laivaveistämöt Bredowissa (7 telakkaa, 7.000
työmiestä; osasto Hampurissa, jossa 9,000
työmiestä), jossa rak. paljo sotalaivoja ja suurimpia
valtamerialuksia; lisäksi konepajoja, muita
laiva-veistämöitä, suuri ompelukone- ja
polkupyörä-tehdas (pari tuhatta työmiestä), tiili- ja
sementtitehtaita, olutpanimoita, sokeri-, saippua-, paperi-,
viina-, koksitehtaita, sahoja y. m. — S:n pankki
y. m. pankkiliikkeitä, paljo vakuutuslaitoksia.
— Satamalaitokset erinomaiset (laajennettu
1894-9S n. 40 milj. mk:n kustannuksilla), väylä
syvennetty 7.» m:iin; vapaasatama-alue. V. 1912
S:n satamassa selvitettiin 3,7 milj. rek.-ton.
netto (Saksassa vain Hampurissa,
Bremerhavenissa ja Bremenissä enemmän), josta ulkomaisen
merenkulun osalle tuli 2,s milj. rek.-ton.
Säännöllinen laivaliikenne useimpien suurten
Itämeren (myös Suomen) ja Pohjois-Atlantin
satamien kanssa. Omaan kauppalaivastoon 1913
kuului 150 alusta, 136,787 rek.-ton. brutto (117
höyryalusta, 135,282 rek.-ton.; vain Hampurilla ja
Bremenillä suuremmat kauppalaivastot).
Ulkosatama Swinemünde. — Kauppa suuri; viedään
viljaa, jauhoja, viinaa, sokeria, puutavaroita,
perunoita, rautaa, sementtiä, olutta y. m.,
tuoliaan kivihiiltä, malmeja, rautaa, rautatavaroita,
puutavaroita, siirtomaantavaroita, polttoöljyä
y. m. — Rautateitä haarautuu monelle suunnalle.
Kaupungissa on sähköraitiotie. — S. on vanha
vendiläisasutus, joka 1100-luvulla kohosi Oderin
alueen huomattavimmaksi satamapaikaksi, sai
1243 saks. kaupunginoikeudet. Oli n. v:sta 1120
pommerilaisen ruhtinassuvun asuinpaikkana.
Liittyi 1360 liansakaupunkeihin, 1522
uskonpuhdistukseen. S:ssa 1570 Ruotsi ja Tanska tekivät
rauhan keisarin välityksellä. V. 1630 Kustaa
Aadolf miehitti S:n linnoittaen sen lujasti ja
Westfalenin rauhassa S. jäi Ruotsille. V. 1678
S. sitkeän puolustuksen jälkeen antautui
Brandenburgin vaaliruhtinaalle, mutta jäi kuitenkin
Saint-Germain’in rauhassa Ruotsille, joutuen
vasta Tukholman rauhassa 1720 Preussille.
Vv. 1806-13 sitä pitivät miehitettynä
ranskalaiset; 1873 linnoitukset lopetettiin. E. E. K.
Stettiner Haff ks. Pommersches Haff.
Stettinin rauhansopimus, jouluk. 1570,
lopetti Ruotsin ja Tanskan välillä riehuneen
seitsenvuotisen sodan; siinä palautettiin
valtakuntain rajat entiselleen, mutta Ruotsin tuli
Elfs-borgin lunnaiksi maksaa 150,000 talaria.
Steuart [st juot], Sir James D e n li a in
(1712-80), engl. taloustieteilijä; tuli asianajajaksi
Edinburghein; liittyi Stuartien kannattajiin ja
pakeni Cullodenin taistelun jälkeen manterelle,
mistä 1764 palasi Englantiin. S:n kohtuullisen
merkantilismin kannalta kirjoitettu teos
„In-quiry into the prineiples of political eeonomy"
(1767) oli paras ja täydellisin siihen asti
Englannissa ilmestynyt kansantalouden esitys, jonka
kuitenkin vähää myöhemmin ilmestynyt Adam
Smithin teos saattoi kokonaan varjoon. J. F.
Steward [stjiiad] (engl.), hovimestari:
ruoka-varain hankkija; ravintoloitsija
(matkustajalaivoissa) ; passari. — Lord High S.,
valtakunnan hovimestari. J. F.
Stewart [stjüat[, Balfour (1828-87), skotl.
fyysikko, nimitettiin 1859 Kew observatorin
johtajaksi ja valittiin Manchesterin Owens
Collegen fysiikan professoriksi 1870. S. on
suorittanut tutkimuksia m. m. lämpöopin,
meteorologian ja maamagnetismin alalla. Samaan
aikaan kuin Kirchhoff S. tutki kappaleiden
lämpösäteilyn ja absorptsionin yhdenveroisuutta ja
osoitti, että lämpö säteilee ei ainoastaan
kappaleen pinnalta, vaan siihen ottaa osaa kappale
kokonaisuudessaan. Tästä tutkimuksestaan S. sai
Rumford-mitalin 1868. S. teki Warren de la
Rue’n ja Loewy’n kanssa yhdessä tärkeitä
tutkimuksia auringon fysiikasta sekä P. G. Taitin
kanssa ilmatyhjiössä pyörivän kappaleen lämmön
synnytyksestä. Teoksia: „Elementary treatise on
heat" (1866; 6:s pain. 1895); ,,The conservation
of energy" (1873; 7:s pain. 1887); yhdessä
Taitin kanssa luonnontieteellis-uskonopillinen „The
unseen universe" (1875 ; 17 :s pain. 1890). U. S:n.
Stewart [stjuot], Dugald (1753-1828), skotl.
filosofi, synt. Edinburgh’ssä, tuli siellä 1775
matematiikan ja 1785 moraalifilosofian
professoriksi; lakkautti kivuloisuuden takia julkisen
opet.tajatoimensa 1809. Oli Th. Reidin (ks. t.)
perustaman filosofisen oppisuunnan
huomattavimpia jatkajia. Kirjoitti „Elements of the
philo-sophy of the human mind" (3 os., 1792-1827),
..Outlines of moral philosophy" (1793),
„Philo-sophy of the active and moral powers of man"
(1828) y. m. Hänen kootut teoksensa julkaisi
W. Hamilton (11 osaa, 1854-60). A. Gr.
Steven [st?-], C h r i s t i a n (1781-1863), suom.
kasvitieteilijä, tuli ylioppilaaksi Turussa
11-vuotiaana, opiskeli lääketiedettä (m. m. Pietarissa
ja Jenassa) ja tuli lääket. tohtoriksi. Pääsi 1799
suosijansa, Venäjän silkinviljelysten
ylitarkastajan,’ kasvitieteilijä Marschall v. Biebersteinin
toimesta Kaukaasian silkinviljelysten
tarkastajaksi, siirtyi 1806 mainitun ylitarkastajan
apulaiseksi Krimille, missä sitten asui koko ikänsä,
nimitettiin itse ylitarkastajaksi 1826 ja koko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
