Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stoke-on-Trent ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
65
Saksan sotalaitoksesta, joille Ranskan hallitus
ei kuitenkaan osoittanut tarpeeksi huomiota;
otti osaa vv. 1870-71 sotaan. S., joka oli
avustanut Napoleon Iit:ta Cæsarin historian
kirjoittamisessa. jatkoi tätä työtä ja julkaisi
,.His-toire de Jules Cæsar: Guerre civile" (1877) ja
„Guerre de César et d’Arioviste" (1891) sekä
kirjoituksen „De la possibilité d’une future
alliance franco-allemande" (1890). J. F.
Stoke-on-Trent ]stouk onlre’nt], kaupunki
Länsi-Englannissa, Trentin varrella, Penniinien
juurella. Staffordin kreivikunnan luoteisosassa,
Potteries (ks. t.) nimisen alueen keskustassa,
Manchesterista etelään monen radan
risteyksessä; 234,534 as. (1911). — Kaupungintalo (jossa
m. m. taidekokoelma), kauppahalli, Minton
me-morial building-rakennus (jossa
taideteollisuuskoulu). S.-o.-T:ssa syntyneen J. Wedgwoodin
muistopatsas. — S.-o.-T. on suurenmoisen
kera-miikkateollisuusalueen pääpaikka. Sen neljän
suurimman keramiikkatehtaan palveluksessa
työskentelee 5,000 henkeä. Tunnettu teollisuudestaan
jo 1600-luvulla. Lisäksi rautatehtaita ja
konepajoja; kivihiilikaivoksia. — S.-o.-T.
muodostettiin 1910 Stoke-upon-Trent, Burslem, Fenton,
Ilanley. Longton ja Tunstall nimisistä
kaupungeista. E. E. K.
Stokes [stouks], Sir George Gabriel
(1819-1903), engl. fyysikko ja matemaatikko,
nimitettiin 1849 Cambridgeen yliopistoon
matematiikan professoriksi. Royal society’n
sihteerinä v :sta 1854 ja esimiehenä 1885-90.
Korotettiin baronetiksi 1889. S:n tärkeimmät
fysikaaliset tutkimukset käsittelevät korkeampaa
mekaniikkaa, etupäässä hydrodynamiikkaa, valon
ja äänen teoriaa, spektraalianalyysia ja
fluores-senssia; matemaattiset taas
differentiaaliyhtälöitä ja korkeampia sarjoja. Hänen
hydrodyna-miset tutkimuksensa tekivät monen luonnonilmiön
selittämisen mahdolliseksi (niiden nojalla
voidaan esim. selittää syyt pilvien pysymiseen
ilmassa) ja johtivat käytännöllisten probleemien
ratkaisuun (esim. veden virtaamisesta joissa ja
kanavissa). Valon teorian alalla S:n
tutkimukset käsittelevät valon aberratsionia, määrättyjä
viivoja absorptsionispektrissä, diffraktsionia ja
polarisatsionia. Hyvin tunnetuksi on tullut hänen
selityksensä fluoressenssista. Tämän ilmiön hän
arveli johtuvan fluoresseeraavan aineen kyvystä
muuntaa ultravioletteja säteitä näkyviksi.
Teoksia: „On light" (1887), „Natural theology" (1891).
Kootut teokset ilmestyivät nimellä
„Mathemati-eal and physical papers" (5 os.; 1880-1905).
U. S:n.
Stoke-upon-Trent ks. S t o k e-o n-T r e n t.
Stola (lat.), roomalaisten naisten tunikan
yllä käyttämä pitkä vaippa (ks. Puku, palsta
1068): katolisten pappien juhlallisissa
tilaisuuksissa käyttämä leveä, valkea, ristillä koristettu
nauha t. vyö, joka kaulan ympäri kulkien
riippuu hartioilta pitkin eturuumista.
Stolberg [stolberhjj, vanha saks. aatelissuku
esiintyy jo n. v:n 1100 paikoilla ja otti nimensä
1200-luvulla S:n sukulinnasta. Sai 1412
valta-kunnankreivin arvon, jakaantui 1645
Wernige-roden ja S:n haaroihin, jotka taas jakaantuivat
useampiin alahaaroihin. Wernigeroden haaraa
olivat: 1. Eberhard (1810-72),
S.-Wernige-roden kreivi; tuli 1853 herrainhuoneen jäseneksi,
3. IX. Painettu »/,„ 16.
66
sittemmin presidentiksi, oli 1867-69 valtiopäivä
miehenä (vanhoillinen): tuli 1866 armeian vapaa
ehtoisen sairashoidon tarkastajaksi, 1869
Slec-sian ylipresidentiksi. — 2. Otto (1837-96),
S.-Wernigeroden ruhtinas, palveli ensin
upseerina; oli 1867-73 Hannoverin ylipresidenttinä,
1876-78 lähettiläänä Wienissä, 1878-81 Preussin
ministeristi.n varapresidenttinä, 1884-88
yli-kamariherrana ja kuninkaallisen perheen
ministerinä. — 3. Udo (1840-1910), S.-Wernigeroden
kreivi; preuss. valtiomies; otti kaartinupseeriua
osaa vv:n 1866 ja 1870-71 sotiin; toimi sitten
maaneuvoksena ja maanviljelijänä; valtiopäiväin
jäsenenä v:sta 1877 (vanhoillinen); oli 1901-06
ensimäisenä varapresidenttinä ja v:sta 1907
presidenttinä. Vv. 1891-95 Itä-Preussin
ylipresidenttinä. G. R.
Stolbergin haaraa olivat: 4. Christian S.
(1748-1821), kreivi, saks. kirjailija, kuului
Göt-tingenin runoilijapiiriin („Hainbund") ja
jäljitteli varsinkin Klopstockia. S:n lyyrilliset
runot ovat koruttomia.
5. Friedrich Leopold S. (1750-1819),
kreivi, edellisen veli, saks. kirjailija, hänkin
Göttingenin „Hainbund"in jäsen, runoilijana
veljeänsä etevämpi. Hänen lukuisat oodinsa,
balladinsa, satiirinsa y. m. huokuvat luonnonihai
lua ja vapauden innostusta. Liityttyään 1800
katoliseen kirkkoon hän käsitteli yksinomaa
uskonnollisia aiheita, „Leben Alfred des
Gros-sen" (1815), „Geschiclite der Religion Jesu
Christi" (I-XV, 1806-18). Hänen kirjoittamiansa
on suurin osa S.-veljesten kootuista teoksista
„Gesammelte Werke der Briider S." (20 nid.,
1820-25). II. Kr-n.
Stolbova (ven. Stolbovo), nyt hävinnyt kylä Pie
tarin kuvernementissa, Novaja Ladogan piirissä,
tunnettu rauhasta, joka siinä tehtiin 17 (27) p. hei
mik. 1617 Ruotsin ja Venäjän välillä. Rauhassa
Ruotsi sai Käkisalmen läänin, Pähkinälinnan
ynnä siihen kuuluvan osan Inkerinmaata
Nevajoen pohjoispuolella, Kaprion, Jaaman ja Ivan
gorodin linnat alueineen sekä kauppaetuja ja
20,000 ruplaa sotakulunkieD korvaukseksi.
Venäjä luopui lisäksi Viron ja Liivinmaan
vaatimuksistaan. Ruotsi puolestaan luovutti
valloittamansa Novgorodin ja tunnusti Mikael
Romano-vin Venäjän tsaariksi. G. R.
Stoloni (lat. stolo), lonkero, rönsy, ks. Varsi.
Stolp [st-], kaupunki Polijois-Saksassa,
Pom-merin koillisosassa, Köslinin hallitusalueessa,
Stolpe-joen varrella, usean radan risteyksessä;
33,762 as. (1910). — Marienkirche,
Johannis-kirche (1200-luvulta; ent. luostarin kirkko),
synagoga, vanha linna, raatihuone. Bismarckin
muistopatsas. Lukio, yläreaalikoulu. Harjoite
taan rauta-, kone-, tupakka-, meripihka- y. m.
teollisuutta, vilkasta vilja-, karja-, viina-,
puutavara- ja siipikarjakauppaa. — Sai saks.
kau-punginoikeudet 1310.
Stolpe, Knut Hjalmar (1841-1905), ruots.
aikeologi ja kansatieteilijä; v:sta 1873
pohjoismaiden arkeologian dosenttina Lundissa, v :sta
1900 Riksmuseumin kansatieteellisen
osastonjohtajana. v:sta 1903 museon intendenttinä ja
professorina. S., joka alkujaan oli eläintieteilijä,
tapasi luonnontieteellisellä tutkimusmatkalla
ollessaan Björkön (ks. t.) saaressa rikkaan nuo
remman rautakauden kalmiston, jonka tutkimiseen
Stoke-on-Trent—Stolpe
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
