Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stoalainen oppikunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
63
Läilnin rannikko on liyvin rikkoutunut
(saaria meressä ja järvissä kaikkiaan 1,400 km2;
suurimmat Värmdö, Väddö, Björkö, Ornö, Utö,
Gräsö meressä, Svartsjölandet, Ekerö ja Munsö
Mälar-järvessä); koko läänin eteläosa on
Mälar-järven, Itämeren ja siitä pohjoiseen päin
työntyvän Södertäljeviken nimisen lahden melkein
kokonaan mantereesta erottamana Södertörnin
niemimaana. V. 1911 pinta-alasta oli 22.s%
peltoa ja muuta viljeltyä maata, 3,»% niittyä, 54,»%
metsää. Maanviljelys tuottaa (keskimäärin
vuosittain 1901-11) kauraa 35,900 ton., ruista 27,000
ton., vehnää 10,200 ton., sekaviljaa 15,100 ton.,
palkokasveja 8,000 (enemmän kuin missään
muualla Ruotsissa), perunoita 04,900 ton.,
rehujuurikkaita 17,000 ton. (lukuihin sisältyy
myöskin Tukholman kaupungin vähäinen tuotanto).
V. 1911 oli nautakarjaa 104,895, hevosia 26,115,
lampaita 27,113, sikoja 25,899 kpl. Kalastus
hyvin tärkeä sivuelinkeino, samoin merenkulku
(1911 läänissä oli 242 alusta, yhteensä 27,278
rek.-ton. brutto). Vuorityö tuottaa rautamalmia,
45,959 ton. (1911). Teollisuus kukoistava,
monipuolinen; 1911 läänissä oli 485 tehdasta, joissa
13,433 työmiestä, valmistusarvo oli 133 milj. mk.
Rautateitä (Tukholman kaupungin alueella
olevat lukuunotettuina) 449 km (1909). —
Läänissä on 5 kaupunkia (Södertälje, Norrtälje,
öregrund, östhammar ja Sigtuna); maaherra asuu
Tukholmassa. Laivaväylät Tukholmaan ovat
lujasti linnoitetut (Vaxholm, Oskar Fredriksborg).
— Kirkollisesti lääni kuuluu osaksi Upsalan,
osaksi Strängnäsin hiippakuntaan. — S. 1.
lähettää valtiopäivien ensimäiseen kamariin 5 ja
toiseen kamariin 9 edustajaa. E. E. K.
Stockman (omistaja G. F. Stockman a
k-t i e b o 1 a g, osakepääoma 1,5 milj. mk.),
helsinkiläinen suurliike, harjoittaa tukku- ja
vähittäiskauppaa (kaikenlaisia rakennustarpeita,
talous* ja kangastavaroita, taideteollisuustuotteita,
urheiluvälineitä y. m.), laatuaan Suomen
huomattavin. Liikkeen perusti 1862 saks.-syntyiuen
G. F. II. S. (1825-1906), 1902 se muutettiin
o.-y:ksi (osakepääoma aluksi 1 milj., osakkeet
perheen jäsenten hallussa). Liikkeen johtajina ovat
perustajan pojat konsulit Frans ja Karl S. Hen
kilökuntaan kuuluu (1916) 290 henkeä.
Stockport /stokpöat], kaupunki
Länsi-Englannissa, Chesterin ja Laneasterin kreivikunnissa,
Mersey’n varrella (ylitse useita siltoja), ratojen
risteyksessä, 8 km kaakkoon Manchesterista;
108,682 as. (1911). — St Mary’n kirkko,
kaupungintalo, teatteri. Cobdenin muistopatsas;
grammar school-koulu (per. 1487). —Harjoitetaan
suurenmoista puuvillateollisuutta. Lisäksi
värjäämöltä, kone-, rauta- ja messinkitavarateht.aita,
olutpanimolta y. m. — Vanha kaupunki. Sen
paikalla oli roomal. sotilasasema.
Stocks /stoks] (engl.), arvopaperit, varsinkin
osakkeet; s t o c k-e x c h a n g e, arvopaperipörssi.
Stockton lstoktn]. 1. Kaupunki
Koillis-Eng-lannissa, Tees-joen (S.-on-Tees) vas. rannalla,
Dur-hamin kreivikunnassa, 6 km Middlesbroughin
yläpuolella, yhdessä vastapäätä joen oik. rannalla
(pari siltaa ylitse), Yorkin kreivikunnassa olevan
South S;n kanssa 52,154 as. (1911). —
Kaupungintalo, pörssitalo, kirjastotalo. Harjoitetaan suurta
rauta- ja koneteollisuutta: masuuneja, valimoita,
laivaveistämöitä y. m. Lisäksi purjekangas- ja
64
saviastiatehtaita, olutpanimolla y. m. Satamaan
pääsevät 6 m syvällä kulkevat alukset. Viedään
kivihiiltä ja rautateollisuuden tuotteita, tuodaan
puutavaroita, rautamalmia ja viljaa. — Syntyi
Durhamin piispain linnan ympärille. — N. 3 km
S:sta pohjoiseen on Londonderryn markiisien
iinna Wynyard (rak. 1841). — 2. Kauntin
pääkaupunki Yhdysvalloissa, Kaliforniassa, Kalifor
nian-laakson keskiosassa, San Joaquin-joen
kulkukelpoisen haarakkeen varrella 5 km San
Joaqui-nista, ratojen risteyksessä San Franciscosta itään ;
23,253 as. (1910). —Useita isoja kirjastoja ja
oppilaitoksia (St Agnes akatemia, St Mary’s college).
S. on rikkaan maanviljelysseudun keskustana ja
Läusi-Yhdysvaltain suurimpia vilja-,
vihannes-ja hedelmämarkkinapaikkoja, Melkoista mylly-,
puutavara- ja maanviljelyskoneteollisuutta
(valmistusarvoltaan 50 milj. mk. 1909). — S:n nyk.
paikalle perustettiin 1847 Tuleberg niminen
asutus. E. E. K.
Stoddard fstodadj, Richard Henry
(1825-1903), pohj.-amer. runoilija. „Footprints" (1849),
„Poems" (1852), „Songs of summer" (1857) y. m.
ajemmat runotuotteensa hän kokosi 1880 yhteen
nidokseen „Poetical works". Myöskin kriitikkona
S. on toiminut. Hänen suuremmista teoksistaan
mainittakoon „Alexander von Humboldt" (1860),
..Memoirs of Edgar Poe" (1875), „Aneedote
bio-grapliy of P. B. Shelley" (1876) „H. W.
Long-fellow" (1882), „Life of Washington Irving"
(1886). H. Kr-n.
Stodius, Martti Henrik (1590-1675),
jumaluusoppinut. Tultuaan Wittenbergissä
maisteriksi ja toimittuaan koulunopettajana
Viipurissa ja Turussa S. nimitettiin 1633 Turun
lukion lehtoriksi, 1640 kreikan ja heprean
kielten professoriksi Turun yliopistoon. V. 1654 hän
siirtyi kolmanneksi, 1658 toiseksi jumaluusopin
professoriksi, erosi 1660 yliopistosta ja vaikutti
sen jälkeen Naantalin kirkkoherrana. S. oli
jäsenenä raamatunkäännöskomiteassa 1838-42. jonka
työn tuloksena saatiin ensinniinen täydellinen
Raamattu suomeksi. Varsinaisten aineidensa
ohella S. harrasti myöskin luonnontieteellisiä
tutkimuksia, mutta joutui sen johdosta syytteeseen
luvattomasta yhteydestä salaisten voimain kanssa
ja pelastui ainoastaan kreivi Brahen avulla
vakavammista seurauksista. A. J. P-ä.
Stoetzer [stötsar], Hermann (1840-1911),
saks. metsänhoitomies, oli 1879-80 metsätieteen
professorina Giessenissä, senjälkeen
metsäneuvoksena Meiningenissä; v:sta 1890 metsäakatemian
johtajana Eisenachissa. Julkaisuja:
„Wald\vege-baukunde" (4:s pain. 1903), „Waldwertrechnung
und forstliche Statik" (4:s pain. 1908), „Die
Forsteinrichtung" (2:nen pain. 1908). S. toimitti
myös toisen painoksen Loreyn tunnettua
„Hand-buch der Forstwissenschaft" (1903). O. Lth.
ètof [-Ö-], ven. nestemitta = k r u z k a = 1/io
v e d r o’ta = 10 tsarkaa= l,s» 1.
Itämeren-maakunnissa epävirallinen s. on suuruudeltaan
vaihteleva: vir. s. = 1 ,i77 1, Riian v i s i e r-s.
= 1.537 1. U. S:n.
Stoffeerata (saks. Stoff = kangas), kankaalla
päällystää, kankaalla koristaa ja korjata.
Stoff el [stofe’1], Eugène Georges Henri
Célest e (1823-1907), ransk. upseeri, kotoisin
Sveitsistä, tuli 1866 Ranskan sotilasasiamieheksi
Berliiniin, niistä lähetti tarkkoja kertomuksia
Stockman Stoffel
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
