Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stuffi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
99
St ü[ia—Sture
HJO
,,nuorstundisteiksi", ..evankelisiksi kristityiksi",
..kasteen kertojain vastustajiksi" y. m.,
hylkäävät sakramentit ja innut ulkonaiset menot,
papiston y. m. Osa heistä kannattaa Tolstoin oppia.
A. J. P-ä.
Stfipa 1. 10 p e, itä-intialainen, puolipallon t.
kellonmuotoinen, katoavaisuuden symbolia, suurta
vesikuplaa muistuttava, tiilestä muurattuna
kiiltopintaiseksi rapattu, silinterimäiseltä
alustalta kohoava, usein puurakennetta jäljittelevän
kiviaidan, monasti solakoiden pylväiden piirin ja
rikkaasti veistettyjen portaalien ympäröimä
muisto- ja hautamonumentti, jonka sisäkomerossa
lippaaseen t. arkkuun kätkettynä säilytettiin
Buddhan tai hänen pyhäin miestensä jäännöksiä;
monumentaalinen tumulus (hautakumpu). S:n
päätteenä kohosi kuutiomaiselta alttarialustalta
(ti) valtiuden symbolina yhden tai kolmen
päällekkäisen kivikiekon t. varjostimen muodostama
suojuskatto. S:ien korkeus vaihtelee alkaen
pienistä, temppelien sisään rakennetuista 15-35 m:n
korkuisiin; Kuanvvelli-töpe Ceylonissa on
vieläkin 42 m korkea seisoen 150 m:n läpimittaisella
graniittipenkerellä, valtava Abhaygirin s. on
70 m korkea, 99 m läpimitaten. S:t ovat Intian
vanhimpia muistomerkkejä, ensimäisen parhaiten
säilyneen Santsi-töpen pystytti jo 200-luvulla
e. Kr. kuningas Agoka, jonka myöskin sanotaan
jaoitelleen Buddhan tomut 84,000 :een
samanlaiseen s:aan valtakuntansa eri osiin. S:ien
leviä-misala on Etu-Intia, Jaavan ja Ceylonin (siellä
d a g o b ien nimellä) saaret, ulottuen pohjoisessa
yli Afganistanin Etelä-Siperiaan saakka.
V-o N.
Stupidi (lat. stupidus), typerä, tyhmä.
Stupidus (lat.), älytön, tyhmä.
Stupor (lat.), erilaatuisissa mielisairauksissa
(kuten maanis-depressiivisessä mielisairaudessa,
nuoruudentylsistymisessä y. m.) esiintyvä
taudin-tila, jonka pääoireina on liikkumattomuus ja
puhumattomuus. Tällainen tila, jonka syynä on
tahdontoiminnan estyminen, voi kestää
vuosikausia ja se on usein antanut aihetta
kertomuksiin pitkäaikaisesta nukkumisesta. E. Th-n.
Stupp, musta sekoitus elohopeaa,
elohopea-oksidia, -sulfidia ja -kloridia, jota elohopeaa
tehdasmaisesti puhdistettaessa, s. o. tislattaessa,
kokoontuu jäähdytysastian seinille.
Stuprum (lat.), haureus; raiskaus;
sukurutsaus.
Stür [stür], Ludovtt (1815-56),
slovaakki-lainen kirjailija ja patriootti; oli 1840-43
professorina Pozsony’in lyseossa. S. puolusti
useissa saksankielisissä kirjoituksissa
slovaak-kien oikeuksia unkarilaisten hyökkäyksiä
vastaan ja perusti 1845 slovaakinkielisen
sanomalehden, jossa hän käytti kotiseutunsa murretta,
joka siten tuli protestanttisten slovaakkien
kirjakieleksi. V. 1847 S. valittiin Pozsony’in
valtiopäiville, mutta Unkarin kapinan
puhjettua 1848 hän pakeni Wieniin pysyen edelleen
slo-vaakkilaisen iiikkeen johtajana; julkaisi 1853
kokoelman lauluja ja tsekin kielellä teoksen
slaavilaisten heimojen kansanlauluista ja
saduista; jätti jälkeensä saksankielisen
käsikirjoituksen ..Slaavilaisuus ja tulevaisuuden
maailma", jossa hän esittää panslavistisen teoriansa
ja joka ilmestyi venäjäksi käännettynä 1867.
vrt. Panslavismi.
Sturdza, vanha moldovalais-romaanialainen
pa-jarisuku; siihen kuuluivat Moldovan hospodarit
loan Alexandru (1822-28) ja Mihai S.
(1834-49, ks. Moldova, historia). Sen jäsenistä
mainittakoon vielä:
1. Alexandru S. (1791-1854), ven.
kirjailija. Sai sivistyksensä Saksassa ja meni
Venäjän palvelukseen. Kirjoitti m. m. ,,Mietelmiä
oikeauskoisen kirkon opista ja hengestä", jonka
johdosta hän tuli valtioneuvokseksi, sekä
Aaclie-uin kongressissa 1818 Aleksanteri I:n käskystä
..Mietinnön Saksan nykyisestä tilasta", jossa hän
esittää Saksan yliopistoja
vallankumouksellisuuden ja ateismin tyyssijoiksi.
2. Deiiieter S. (s. 1833), romaanial.
valtiomies, opiskeli Saksassa, puuhasi 1866 ruhtinas
Cuzan kukistamista, myötävaikutti yleisten
töiden ministerinä väliaikaisessa hallituksessa Ho
heuzollernin ruhtinaan Kaarlen vaaliin, oli
1876-88 useamman kerran m. m. raha-, uiko- ja
ope-tusasiain ministerinä, johti 1895-96
kansallis-vapaamielistä ministeristöä, tuli 1897 senaatin
presidentiksi; 1897-99, 1901-04 ja 1907-09
jälleen ministeripresidenttinä (sekä uiko- ja
sota-asiain ministerinä); johtanut Romaanian
akatemian kenraalisihteerinä kahden historiallisen
lähdekokoelman julkaisua. Kirjoittanut useita
politiikkaa sekä numismatiikkaa koskevia
teoksia. G. H.
Sture /-»-/, useiden ruots. ylimyssukujen
nimi, joilla kullakin oli oma vaakunamerkkinsä,
1. Sten S. vanhempi (n. 1440-1503),
Ruotsin valtionhoitaja, kuului vanhaan
uplantilai-seen sukuun, puuhasi 1464 yhdessä
Linköpingin piispan Kettilin kanssa kapinaa Kristian
kuningasta vastaan ja vaikutti tehokkaasti
tämän häviöön Harakerin kirkon luona, asettui
Kaarle Knuutinpojan puolelle, kun tämä 1467
kolmannen kerran tuli kuninkaaksi, ja oli hänen
paraimpana tukenaan. Kuolinvuoteellaan Kaarle
Knuutinpoika jätti hänelle Tukholman, Turun
ja örebron linnojen päällikkyyden osoitteeksi,
että hän tahtoi hänet seuraajakseen. S.
valittiinkin valtionhoitajaksi 1470; ja kun Kristian
kuningas, joka vaati Ruotsin kruunua, saapui
laivastolla Tukholman edustalle, voitti S. hänet
perinpohjin Brunkebergillä (1471). Sen jälkeen
oli rauhan aikaa, jolloin S. saattoi kiinnittää
huomiota sisäisiin parannuksiin; maataloutta,
vuoriteollisuutta, käsityöteollisuutta ja kauppaa
edistettiin; ensimäinen kirjapaino perustettiin
Ruotsiin n. 1475 ja Upsalan yliopisto 1477.
S. kävi monta kertaa Suomessa; niinpä 1472,
jolloin hän Naantalin luostarissa käydessään
antoi sille suojeluskirjeen, 1476 hän toimi
Turussa maaoikeuden esimiehenä, piti 1484
Ulvilassa laamanninkäräjiä ja toimi taas 1486
Turussa maanoikeuden esimiehenä, samoin 1488.
— Kun Kristian I Tanskassa oli kuollut 1481
ryhtyi hänen seuraajansa Hannu kuningas
keskusteluihin Ruotsin ylimysten kanssa, tehden heidän
kanssaan kuuluisan Kalmarin resessin (1483),
jossa he tunnustivat hänet Ruotsin hallitsijaksi.
S. osasi kuitenkin kaikenlaisilla verukkeilla
estää sopimuksen täytäntöönpanoa; mutta hänen
asemansa oli tukala, sillä Hannu kuninkaan taholta
oli hänellä aina vaara väijymässä, jotapaitsi
Länsi-Göötanmaalla syntyi kapina 1483, ja 1484
Tukholmassakin oli meteli. S. joutui näihin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
