Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stuxberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
105
Stuxberg—Stylobaatti
106
stattissa) y. m. — Oppi- ja sivistyslaitoksia:
tekn. korkeakoulu (1,380 opp. lukuv. 1913-14),
taideakatemia (127 opp.), musiikkikonservatori
(758 opp.), eläinlääkäriopisto, korkeampi
kauppakoulu, taide- ja rakennusteollisuuskoulu,
opet-tajatarseminaari, useita lukioita ja reaalikouluja,
kunink. kirjasto (1909 374,000 nid., 5,300
käsi-kirj.; kuuluisa raamattukokoelma, jossa 7,200
nid.), kunink. yksityiskirjasto (137,000 nid.),
kunink. taide-, muinaismuisto-, raha- ja
luon-nont. kokoelmat, isänmaallisten muinaismuistojen
kokoelma, taidemuseon ja taideseuran
maalaus-kokoelma, taidenäyttely, eläiut. puutarha y. m.
— Maan hallinnolliset, sotilaalliset ja
kirkolliset keskusvirastot ovat S :ssa. — Teollisuus
kukoistava: konepajoja (Daimlerin
automobiiliteh-taat Kannstattissa), soittokonetehtaita,
kirjapainoja, kutomoita, tupakka-, huonekalu-, nahka-,
paperi-, väri-, kemiallisia y. m. tehtaita.
Leipzigin jälkeen Saksan huomattavin
kirjakauppa-keskus. — Säliköraitiotie. — Ympäristössä
kunink. y. m. huvilinnoja (Rosenstein, Wilhelma
y. m.). -— S:n paikalla oli Württembergin krei
vien hevossiittola (Gestiitgarten, josta S:n nimi).
Mainitaan ensi kerran 1229, tuli 1400-luvulla
kreivien asuinpaikaksi; kehittyi kuitenkin
sangen hitaasti Kannstattin (mainitaan jo 708)
kilpailun takia. S:ssa oli 1800-luvun alussa vain
20,000 as. V. 1849 Saksan kansalliskokouksen
jätteet (Rumpfparlament) kokoontuivat S:ssa.
E. E. K.
Stuxberg [stuksbärj], Anton Julius
(s. 1849), ruots. eläintieteilijä, fil. toht. 1875,
tuli Gööteporin museon eläint. osaston
intendentiksi 1882. S. on ollut eläintieteilijänä mukana
kolmella Nordenskiöldin tutkimusmatkalla, m. m.
Vega-retkellä, ja on julkaissut useita teoksia
näiden matkain eläint. tuloksista. Paitsi tiet.
tutkimuksia S. on julkaissut lukuisia suosittuja
helppotajuisia luonnont. teoksia.
Stübel [stybal], AI ph on s (1835-1904), saks.
geologi ja tulivuorentutkija, vietti suurimman osan
elämäänsä matkoilla vulkaanisissa seuduissa
Italiassa ja Etelä-Ameriikassa, ja on näiden
matkojensa tuloksista julkaissut lukuisia teoksia.
Tunnettu on S:n teoria maankuoren yleisestä
murtumisesta ja kappalten vajoamisesta
magma-sfääriin planeetin jähmettymisen varhaisemmilla
vaiheilla. ’ P. E.
Styffe, Carl Gustaf (1817-1908), ruots.
historiantutkija, tuli 1843 amanuenssiksi
valtio-arkistoon, 1858 Upsalan yliopiston
varakirjaston-hoitajaksi ja 1864 vakinaiseksi sekä otti eron
1882. Teki useita tieteellisiä ulkomaanmatkoja,
nimenomaan etsiäksensä ulkomaisista arkistoista
lisiä Ruotsin vanhempaan historiaan.
Tärkeimmät hänen julkaisemistansa teoksista ovat:
„Samling af instructioner för landtregeringen i
Sverige och Finland" (1852), ,,Samling af
instructioner rörande den civila förvaltningen i
Sverige och Finland" (1856), „Bidrag tili
Skan-dinaviens historia ur utländska arkiver"
(keskiajalta, 5 osaa 1859-84) sekä Skandinaavian
maiden vanhemmalle maantieteelle ja historialle
tärkeä ,,Skandinavien under unionstiden, ett bidrag
tili den historiska geografien" (1867, uusi
enennetty laitos 1880). Myöskin hän on painosta
toimittanut Kustaa II Aadolfin kirjoitukset ja
kirjeet (1861, 1888). K. G.
Styke [-y-], A r e n t, merirosvopäällikkö,
mainitaan 1392-98 Sven Sturen rinnalla Itämerellä ja
Pohjanlahdella liikkuvien vitaaliveljesten (ks. t.)
peljätyimpänä päämieheuä. Luultavasti juuri hän
oli sen rosvojoukon etunenässä, joka valloitti
Korsholman linnan (1396?) ja sitten pari vuotta
piti sitä hallussaan. Vihdoin Almarstäkin
sopimuksessa 10 p. lokak. 1398 Sture, S. y. m.
vitaali-veljekset tekivät rauhan kuningatar
Margareetan kanssa ja lupasivat luovuttaa hänelle 3.000
Lyypekin markan maksusta hallussaan olevat
Faxeholmin ja Styrsholmin linnat Ruotsin
Pohjanmaalla ja Korsholman Suomessa,
viimemainitun seur. keväänä kolme viikkoa ennen pääsiäistä.
— Eräs Hennekin S. omisti sam. vuosisadan
keskivaiheilla Pyhäjoen kuninkaankartanon
Perniössä, joten Arent S., muukalaisesta nimestään
huolimatta, mahdollisesti on suomalainen.
K. G.
Styks, puro, joka Pohjois-Arkadian
Khelmos-vuoristossa, muinaisen Nonakriin seuduilla, valuu
kapeana vyönä alas 200 m korkeaa aivan
äkkijyrkkää vuorenseinämää pitkin, osaksi hajoten
matkalla usvaksi; alhaalla se yhtyy vuolaaseen
Krathis-jokeen. Syrjäisen seudun jylhä luonto
ja vuorenkukkuloilta syöksyvän veden jäätävä
kylmyys näkyvät mahtavasti vaikuttaneen
kreikkalaisten mielikuvitukseen. Nimi S. onkin
nähtävästi sukua stygos sanan kanssa (= viha,
kammo). Pidettiinpä S:n vettä kuolettavana. —
Jo Kreikan vanhimmassa runoudessa S.
mainitaan manalan virtana, vaikka siihen liittyvät
määräsanat samalla tuntuvat viittaavan
Arkadian S:iin; S:n veden kautta jumalat vannovat
pyhimmät, pelottavimmat valansa.
Myöhemminkin S :llä tav. tarkoitettiin Haadeksen (manalan)
tärkeintä jokea, jonka kaameilla äärillä
vaina-jain haamujen luultiin värjöttävän. O. E. T.
Stiiler /stylar/, Friedrich August
(1800-65), saks. arkkitehti, eklektikko.
Työskenneltyään aluksi Sehinkelin johdolla ja
yksityis-arkkitehtinä S. yleni Friedrich Wilhelm IV :n
hallitessa sekä tämän suosiossa ollen vähitellen
korkeimpiin asemiin. „Forum Fredericianum"in
täydennykseksi aiottua Berliinin tuomiokirkkoa
varten S. valmisti kolmekin ehdotusta, jotka
kumminkin jäivät toteuttamatta. Gotiikka ja
rene-sanssi olivat S:n mielityylejä. S. oli
hämmästyttävän tuottelias; hän on suunnitellut m. m.
Strackin 1876 päättämän Berliinin
Kansallisgallerian, joka kumminkin klassillisen temppelin
muotoisena, korkealla kerrosalustallaan, korkeine
ulkoportaineen vähässä määrin täyttää
uudenaikaisen museon vaatimukset, lisäksi Matthäus-,
Jakob-, Markus- ja Bartholomäus-kirkot
Berliinissä; ulkopuolella Berliiniä: Frankfurt a. M:n
vanhan pörssin, Demmlerin 1844 aloittaman
Schwerinin linnan päättämistyöt (Strackin kera),
Tukholman Kansallismuseon (1850-65,
venetsialaista renesanssia), Königsbergin yliopiston
(1862), Budapestin akatemiapalatsin (1862-64)
sekä lukuisia linnoja (esim. Stoltzenfels,
Sehinkelin pohjat) ja huviloita. V-o N.
Styliitat (kreik. stylos = pylväs),
pylväspyhi-mykset, kristilliset itsensäkiduttajat, jotka
viettivät vuosikausia korkeiden pylvästen nenässä,
ks. P y 1 v ä s p y h i m y s. A. J. P-ii.
Stylobaatti (kreik. styloba’tës), kreik.
temppelin porrastavan aluspenkereen (krepidoma) pyi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
