Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stuxberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
107
Stylograf ia—Stålarm
108
väitä kantava päällyspinta; yksityisten
pylvään-alustain (stereobaattien) kokonaisuus. TJ-o N.
Stylografia (kreik. stfjlos = piirrin, ja
gra-phein = i>iirtiiä), vaskipiirroslevy jen
jäljentäminen galvanoplastillisesti.
Scylometria (kreik. siylos = pylväs, piirrin,
ja metrv’in = mitata), jonkun kirjailijan teosten
keskinäisen ikäjärjestyksen ja oikeaperäisyyden
määrääminen kieli- ja tyyliominaisuuksien tar
kan tilastollisen vertailun nojalla. Menetelmää
on sovitettu varsinkin Platonin teoksiin.
[Luto-slavsky, ,,Tlie origin and growth of Plato’s logic
witli an aeeount of Plato’s style and of
thechro-nology of liis writings" (1897).] 0. E. T.
Stylos l-y-J (kreik.), patsas; piirrin.
Stympliaios /-«-/, muinaiskreik. kaupunki
Koillis-Arkadiassa, Kyllene-vuoriston
eteläjuu-rella, S :n järven partaalla. Järvi, josta vesi
pääsee virtaamaan vain maanalaisten halkeamien
(..katavothrien") kautta, peittää ajoittain
ympäröivän laakson, muuttaen sen epäterveelliseksi
rämeeksi. Siinä luultiin muinoin elostaneen n. s.
S:n lintuja, jotka joko höyhenpaljoudellaan
tukahduttivat kaiken elämän tai terävillä, halki
ilmojen lentävillä vaskisulillaan tappoivat
ihmisiä; kuvailtiinpa niitä ihmissyöjiksikin. Näiden
hirviöiden tappaminen tai poishäätäminen
luettiin Herakleen 12 suurtyön joukkoon. O. E. T.
Styptiea (kreik. stypsis = yhteeuvetäminen),
jumoavat. vertatvrehdyttävät lääkeaineet.
S. 8.
Styptisiini, kotarniinihydroklöridi,
verta-tyrehdyttävä lääkeaine, jota valmistetaan
narko-tiinista. S. 8.
Styptoli, ftaalihappoinen kotarniini, keltainen
jauho, jota käytetään lääkkeenä verenvuotoa
ehkäisemään. S. S.
Styraks-palsami ks. Stooraksi.
Styrax, Styraca ceæ-heimon nahkealehtisiä puita
ja pensaita troopillisissa, hiukan myös
subtroo-pillisissa seuduissa. 8. lienzoinista. y. m.
taka-intialaisista ja Taka-Intian saaristossa
kasvavista (osaksi viljellyistäkin) lajeista, b e n t s o
e-puista saadaan b e n t s o e t a (ks. t.).
Itämailla ja Etelä-Euroopassa kasvavasta S.
offici-«aZis-lajista saatiin ennen styraks- 1.
stoo-rakspalsamia (ks. Stooraksi). K. L.
Styrbjörn [Styrbjörn] Väkevä oli
pohjoismaisten tärinäin kertomuksen mukaan Ruotsin
kuninkaan Eerik Voitollisen veljenpoika, joka,
kun ei hänen setänsä suonut hänelle osaa
hallituksessa, lähti viikinkiretkille. Tanskan
kuningas Harald Sinihammas antoi hänelle tyttärensä
Tvran puolisoksi ja teki hänet Jomsborgin
vii-kinkilinnan päälliköksi. S. yritti sitten
tanskalaisten avulla valloittaa Ruotsia, mutta joutui
tappiolle ja kaatui itse Eyrisvallin kuuluisassa
taistelussa n. 983. K. 6.
Styrbord [styrbürd] ks. Tyyrpuuri.
Styrj, joki Länsi-Venäjällä, Volynian
jaMins-kin kuvernementeissa, ja Ivoillis-Galitsiassa,
Pri-petin lisäjoki oik., lähtee Galitsiasta, Brodyn
kaupungin läheltä, virtaa koillista pääsuuntaa,
ylempänä lössiperäisten, taajaan asuttujen,
alempana usein rämeisten ja metsäisten seutujen halki,
jakautuu suupuolella useaan haarakkeeseen,
laskee Pripetiin Pinskin kaupungin eteläpuolella;
511 km, josta Galitsiassa 53 km. Suurin lisäjoki
Ikva oik. S. on kuljettava Ikvan suusta alaspäin,
352 km; sitä myöten kuljetetaan puutavaraa ja
viljaa. Tärkein satamakaupunki Lutsk.
Kalarikas. Talvella jäässä 100 p. —
Suurvaltain-sodan aikana kesällä 1915 peräydyttyään
Puolasta veu. armeia syysk. pysähtyi S:n tienoille,
jossa pitkin talvea ja kevättä käytiin taisteluita.
Stiirmer /-«/-/• Boris V 1 a d i m i r o v i t s
(s. 1848), veu. hallitusmies; palveltuaan
senaatissa ja oikeusministeriössä S. tuli 1892 Tverin
kuvernementtisemstvohallitukseu
puheenjohtajaksi, 1894 Novgorodin ja 1896 Jaroslavin
kuvernööriksi, 1902 sisäasiainministeriön yleisten
asiain osaston päälliköksi, 1904
valtakunnanneuvoston jäseneksi, helmik. 1916 ministerineuvoston
puheenjohtajaksi, maalisk. sain. v. sen ohessa
sisäasiain- ja heinäk. ulkoministeriksi.
Styrsudd ks. S e i v ä s t ö.
Styx ks. S t y k s.
Ståhlberg [stölbärjj, Kaarlo Juho (s.
1865), suom. valtio- ja tiedemies, yliopp. 1884,
lakit. kand. 1889, lakit,
lis. ja tohtori 1893.
Palveltuaan jonkun aikaa
käytännöllisessä oikeuselämässä S. tuli 1894
hallinto-oikeuden apulaiseksi
yliopistoon sekä 1898
proto-kollasihteeriksi senaatin
talousosaston
siviilitoimi-tuskuntaan, mistä virasta |
1903 hallinnollista tietä |
erotettiin lainkuuliaisen
kantansa vuoksi.
Nimitettiin joulukuussa 1905 j
uuden senaatin jäseneksi !
sekä kauppa- ja teolli- !
suustoimituskunnan
päälliköksi, mutta sai jo 1907
pyynnöstään (n. s. kieltolakikysymyksessä
edustamansa kannan vuoksi) eron senaattorin vi rasta.
Nimitettiin 1908 hallinto-oikeuden professoriksi
yliopistoon. S., joka on tunnettu etevänä ja
monipuolisena lakimiehenä, on toiminut useilla
yhteiskunnallisen elämän aloilla. Edustajana
por-varissäädyssä vv:u 1904-05 valtiopäivillä,
valittiin 1908 ensi kerran nyk. eduskuntaan;
eduskunnan puhemies v:n 1914 valtiopäivillä.
Valittiin talonpoikaissäädyn puolesta 1905 Suomen
pankin varsinaiseksi valtuusmieheksi. Nyk.
eduskunnan valitsema pankkivaltuusmies v :sta 1908
alkaen. Kirkolliskokouksessa 1913. S. on m. m.
toiminut henkivakuutusyhtiö Suomen
johtokunnan puheenjohtajaa v. m. luottamustoimissa. S.
kuuluu nuorsuomalaisen puolueen johtohenkilöihin
ja avustaa „Helsingin Sanomain" toimitusta. —
Julkaisuista mainittakoon: „Irtolaisuus Suomen
lain mukaan" (1893), „Aänioikeusliikkeitä" (1895),
..Asetus maalaiskuntain kunnallishallinnosta"
(2;nen pain. 1907), „Laki maanvuokrasta maalla"
(1903), „Lakiasioita" (1912), sekä laaja
kaksiosainen ,,Suomen hallinto-oikeus" (yleinen osa 1913;
sisäasiain hallintoa käsittelevä osa 1915).
Stålarm [stöl-], suom. aatelissuku, jonka
kanta-isä Niilo, Kiialan herra, mainitaan
eläneen 1300-luvun keskivaiheilla ja samalla olleen
Tavast- ja Footangel-sukujen esi-isä. Hänen
jälkeläisensä 5;nnessä polvessa oli Erik
Boten-p’o i k a, joka 1400-luvun lopulla oli
Itä-Uudenmaan tuomarina. Tämän pojat Olavi Eerikin
K. J. Ståhlberg. (S.H.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
