Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suarez ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
113
kouluja. Rautainen silta vie lahden vastaisella
rannalla olevaan El-Kefiin. josta juomavesi
saadaan. Kauppa melkoinen, huolimatta 70 km
S:sta pohjoiseen päin olevan Port Sudanin
(ks. t.) kilpailusta; tuonti S,i milj., vienti 2,8
milj. mk. (1906). — Vanha arab. kauppapaikka;
joutui 1517 turkkilaisten haltuun, 1865
Egyptille. Oli ennen mahdi-kapinaa kukoistavan
karavaanikaupan keskus; Berberistä saapui
vuosittain 20.000 kamelia kumi-, norsunluu-, vuota-,
vaha-, kahvi-, vilja- y. m. lastissa ja lisäksi
S:iin tuotiin ennen orjakaupan lakkauttamista
suuret määrät orjia. Mahdin kukistumisen
jälkeen kauppa taasen alkoi vaurastua S:n
jouduttua engl. hallinnon alaiseksi. E. E. K.
Suarez, Karl Gottlieb ks. Svarez.
Sub (lat.), alla, -ssa, -11a, yhdyssanoissa ali-.
Subalpiininen vyöhyke (lat. sub = alla, ja
a 1 p i i n i n e n = alpistoa, vuoristoa koskeva),
vuoristoissa t. tunturiseuduissa oleva välialue
puuttoman (al,piinisen) laen ja alempien rinteiden
varsinaisen metsävyöhykkeen välillä. Kasvaa
pientä, usein pensaikkomaista metsää,
puoli-aukeita ruohokoita j. n. e.; tuulelle alttiilla
paikoilla on alue aivan puuton. Meillä on Lapin
koivuvyöhyke s. v. K. L.
Subalterni (ransk. subalterne, < lat. sub =
alla, ja alte’rnus = vuorotteleva, toinen), toisen
alainen, alemman arvoasteen upseeri, joka on
kenraalien ja esikuntaupseerien alainen;
Venäjän armeiassa: aliluutnantin, luutnantin,
ali-kapteenin ja kapteenin arvot. M. v. II.
Subarktinen (lat. sub = alla, ja arktinen
ks. t.), arktisen lähellä, sen eteläpuolella olevat
seudut: kasvimaantieteessä: arktisen ja lauhkean
vyöhykkeen välialue. Usein tämä nimitys
tarkoittaa koko pohjoista havumetsävyöhykettä. -—
Subantarktinen (ks. yllä ja
Antarktinen), antarktisen lähellä, sen pohjoispuolella
olevat seudut.
Subdiakoni = alidiakoni, ks. Diakoni.
Subdivisioni (lat. sub, ks. t., ja divi’siö =
jako), alaosasto.
Subdominantti ks. Aladominantti.
Suber (lat.), korkki (ks. t.).
Suberiini (lat. suber = korkki), kasvien
korkki-solukoissa oleva aine. — S.-h a p p o a saadaan
korkkiainetta hapettamalla. S. S.
Subfebriilinen tila (lat. sub = alla, ja fëbris
= kuume), tila, jossa ruumiinlämpö pysyttelee
tavallista vähän korkeammalla (n. 37,s-38° :een
asti), nousematta kuitenkaan niin korkealle, että
voisi puhua varsinaisesta kuumeesta. M. O-B.
Subfossiilinen (lat. sub = alla, ja
fossiilinen, ks. Fossiili) on sellainen kasvi-1.
eläin-jäännös, joka ollen peräisin myöhäiseltä
geologiselta ajalta tavallisesti kuuluu vielä eläviin
eliömuotoihin eikä yleensä ole ehtinyt kivettyä
t. hiiltyä vanhojen fossiilien tapaan. Maassamme
tavatut eliöjäännökset ovat melkein yksinomaan
s:ia. K. L.
Subiaco (roomal. Sublaqueum), kaupunki
Keski-Italiassa, Rooman provinssissa, Roomasta
itään. Sabiinilaisvuoristossa Anienen (Teveroneni
oik. rannalla, radan varrella; 8,003 as. (1901;
kuntana). — Neron suuren huvilan rauniot (oli
kolmen Neron padottaman, keskiajalla hävinneen
järven äärellä; siitä nimi Sublaqueum),
Grego-rius VII:n linna, paavi Pius VI :n kunniaksi
114
1789 pystytetty riemuportti, yliapotin kastelli
(1068). Läheisyydessä Santa Seolastiean ja Sacro
Speeon luostarit (per. 500-luvulla; jälkimäinen
ensimäinen Pyhän Benedictuksen perustama
luostari) sekä kallioluola (Sacro Specon luona), jonne
Pyhä Benedictus 494 vetäytyi erakoksi. —
Seminaari, kirjasto; luonnonkauniin asemansa takia
suosittu kesänviettopaikka. Rauta-, paperi-,
hattu- y. m. teollisuutta. — Santa Seolastiean
luostarissa 1465-67 toimi Italian ensimäinen
kirjapaino (kahden saksalaisen perustama).
E. E. K.
Sub-imago (lat. S!<& = alla, ja imago = kuva),
muutamilla hyönteisillä (päiväkorennoilla)
esiintyvä väliaste toukan ja täysimuotoisen
hyönteisen (imagon, ks. t.) välillä. Niillä hyönteisillä,
joilla on s.-aste, ei ole koteloastetta. S. on
siivel-linen, aivan imagon kaltainen, mutta ei vielä
siitoskykyinen. Vaihdettuaan kerran nahkaa se
muuttuu imagoksi. U. S-s.
Subito (it.), »ms., äkkiä. — Volta subito,
lyh. V. S., merkitään joskus nuottisivun
oikeanpuoliseen alareunaan. Se merkitsee, että lehteä
on käännettävä erityisen nopeasti, jotta soittaja
voisi häiriytymättä siirtyä seur. sivun alkuun.
I. K.
Subjekti (lat. sub-je’ctum, „alle asetettu").
1. Log. ja filos., se olento, joka toimii, havaitsee
tai ajattelee, vastakohtana toiminnan esineelle,
„objektille".
2. Kieliop. Alus, se lauseenjäsen, josta
predikaatin ilmaisema toiminta, tila t. ominaisuus
sanotaan (esim. poilca lukee; hän on sairas). S:na on
tavallisesti substantiivi tai substantiivinen
pronomini. Mutta jos predikaatti on 3:nnessa
persoonassa, voi s:na olla myös adjektiivi (esim. uusi on
aina hyvä) tai mikä substantiivisesti käytetty sana
tahansa (esim. rikki on rikki), taikka infinitiivi
(esim. oli hauska tulla), vieläpä kokonainen
lausekin (esim. oli hauska, että tulit). Suomenkielessä
on s. (milloin se on substantiivi, pronomini tai
adjektiivi) joko nominatiivissa: totaalinen
1. k o k o n a i s-s. (esim. pojat juoksevat pihalla),
tai partitiivissa: partsiaalinen 1. o s a-s.
(esim. poikia juoksee pihalla). Eräissä tapauksissa
s.-persoona käy riittävän selvästi ilmi predikaatin
muodosta ja sen ei silloin tarvitse olla
ilmaistuna erityisellä sanalla (esim. tulen [= minä
tulen] huomenna kotiin; menkää [= menkää te]
tiehenne!). Subjektittomiksi sanotaan
joskus lauseita, joissa s.-persoona on
määräämätön eikä erityisellä jäsenellä ilmaistuna (esim.
sataa; minua janottaa; sen kohta kuulee, ettei
hänessä ole älyä; aamulla lähdettiin matkalle).
-— Tämä kieliopillinen s. ei aina ole sama kuin
ajatuksellinen 1. psyykillinen s.; niinpä lauseissa
pojalla on kirja ja minun täytyy lähteä on
kieliopillinen s. kirja ja lähteä, mutta
ajatuksellinen s. on pojalla ja minun. A. K.
Subjektiivinen, subjektin, s. o. tajuavan
ihmisen omituisesta luonnosta ja käsitystavasta,
— eikä tajuttujen esineiden olokohtaisesta
luonnosta, ■— johtuva. — Vanhemmassa
kielenkäytössä merkitsi „subjectivum" kuitenkin
päinvastoin sitä, mikä kuuluu ajatuksien 1. ajateltujen
väitteiden subjekteihin, s. o. todellisiin,
vaikuttaviin olioihin, siis = „objektiivinen"
nykyaikaisessa merkityksessä (vrt. Objekti). A. Gr.
Subjektiivinen ks. Subjekti.
Suarez—Subjektiivinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
