Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suarez ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115
Subjekti vero—Substantiivi
116
Subjektivero, vero, jonka suuruus määrätään
veronmaksajan 1. verosubjektin henkilöllisten
ominaisuuksien ja hänen yksilöllisen maksukykynsä
mukaan. S:n vastakohta on objektivero, millä
ymmärretään veroa, jonka määräämisperusteena
on ulkonainen tunnusmerkki tai jokin määrätty
erikoinen tulolähde. Verojen jako s :ihin ja
objekti-veroihin nojautuu siten verojen
määräämisperusteiden erilaisuuteen ja on siis muodollista
eikä periaatteellista laatua. S:oja on kahta
toisistaan selvästi eroavaa laatua: puhtaat
henkilöverot ja tuloveron eri muodot. Edellisiä
veroja otetaan saman verran kaikilta
verosubjek-teilta ja pidetään veronmaksajaa sellaisenaan
veroesineenä (henkivero, savuvero).
Jälkimäisissä veroissa ei veroa määrätä yhtä
yksinkertaisen perusteen mukaan, vaan pidetään yksilön
tulojen suuruutta verotettavan maksukyvyn
mittana. V. II.
Subjektivismi (ks. Subjekti);
katsantotapa tahi maailmankatsomus, joka on
subjektiivinen, perustuu käsittävän ihmisen yksilölliseen
käsitys- tai arvostelutapaan; se mielipide, että
kaikki tietomme ja koko
maailmankatsomuksemme välttämättä ovat subjektiiviset. — S u
b-jektivistinen = subjektivismin mukainen.
A. Gr.
Subjektivistinen ks. Subjektivismi.
Sub judice [jü-] (lat.), ,.tuomarin alaisena",
s. o. ratkaisematta.
Subjunktiivi (mlat. subjunctVvus <
subjun-(/ere = alistaa), kieliop. moodin nimityksenä =
kon-junktiivi. A. K.
Subjunktsioni (mlat. subju’nctiö = alistus),
No-reenin kielioppiin ottama nimitys, jolla
tarkoitetaan alistavia sidesanoja, vastakohtana
rinnastaville sidesanoille, joille tällöin jää kaikkien
sidesanojen aikaisempi yleisnimitys, konjunktsioni
(ks. t.). ’ ’ A. K.
Subkutaaninen (mlat. subcutanë’us < sub =
alla, ja cutis = iho), ihonalainen, esim. s.
rasvakudos, s. hermo, s. lihas; myöskin s. toimenpide,
niinkuin s. leikkaus, s. ruiskutus, vrt. H y p
o-dermaattinen.
Sublimaatti (lat. subli’mis = ylös nostettu).
1. Sublimatsionin (ks. t.) tulos. — 2.
Elohopea-kloridi, ks. Elohopea. S. S.
Sublimatsioni (lat. subli’mis = kohotettu,
korkea), härmistäminen, haihtuvan aineen
erottaminen haihtumattomista siten, että aine
muutetaan kaasuksi ja tästä suoraan kiinteäksi. Jos
aine välillä muuttuu juoksevaksi, sanotaan
toimitusta tislaukseksi. S. tapahtuu helposti
tavallisissa olosuhteissa, jos sublimoituvan kiinteän
aineen höyrypaine sulamispisteessä on likipitäin
ilman paineen suuruinen tai jos sen sulamis- ja
kiehumapiste ovat lähellä toisiaan. Painetta
vähentämällä saadaan härmistyminen helpommaksi.
Helposti härmistyviä aineita ovat esim. rikki,
arsenikkitrioksidi, bentsoehappo, elohopeakloridi
1. sublimaatti, y. m. S.-tulosta sanotaan
subli-m a a t i k s i. vrt. Lämpö. S. S.
Sublimeerata 1. sublimoida ks.
Sublimatsioni.
Sublimi (lat. subli’mis), ylevä.
Subluksatsioni ks. N i u k a h t a m i n e n.
Submariininen (lat. sub = alla, ja mare = meri),
merenalainen, merenpohjalla syntynyt
(geologinen muodostuma, esim. savi, sora). P. E.
Suboksidi ks. Oksidit.
Subordinatsioni (lat. sub, ks. t., ja ördinä’-
tiö = järjestäminen), alistuminen, alistussuhde;
sotakuri.
Subordineerata (ks. Subordinatsioni),
olla jostakin riippuvainen, olla jonkin alainen.
Sub prætextu [prëte’kstü] (lat.), jonkin
seikan varjossa, tekosyyllä.
Subretti (ransk. soubrette), kamarineitsyt:
viekastelevan ja vehkeilevän palvelustytön tai
yleensä nuoren tytön osa operetissa ja kevyessä
huvinäytelmässä; oopperalaulajatar, jonka eri
koisalana ovat iloiset ja teknillisesti verrattain
vaatimattomat osat.
Sub roea (lat.), „ruusun varjossa", vaitiolon
edellytyksellä t. lupauksella (ruusu oli vaitiolon
tunnuskuva).
Subsekutiivinen (lat. subse’qui = seurata), jäi
jestäseuraava.
Subsidium [-si’-] (lat.), apu, avustus;
apujoukko.
Sub sigillo [gi’-] (lat.), sinetin (s. o.
vaitiolon) edellytyksellä. — S. s. confessionis,
rippitunnustuksen turvassa.
Subsistenssi (lat. subsi’stere - olla apuna),
elatus.
Subskribeerata (lat. stibscri’bere =
allekirjoittaa), kirjoittaa nimensä listaan sitoutuen siten
lunastamaan tilattavan kirjallisen t. taideteoksen
t. kannattamaan jotakin kirjallista ja
taiteellista y. m. yritystä. -— Subskribentti,
yllämainitunlaisen sitoumuksen antaja; tilaaja.
— Subskriptsioni, allekirjoitus; yllämain.
sitoumuksen antaja; tilaaja.
Sub specie æternitatis [tä’-] (lat..),
iäisyyden näkökannalta.
Substanssi (lat. substa’ntia < substäfre = olla
alustana, pysyä), olio, tosiolio; se pysyväinen
olevainen, joka on pohjana ja perustuksena
kannattamassa esineiden havaittavia ominaisuuksia,
vaihtuvia olotiloja sekä toimintoja. Hyvin
varhain heräsi se ajatus, että s. varmaankin on
häviämätön ja muuttumaton, sillä välin kuin sen
,,aksidenssit" vaihtelevat. Tämä käsitys näyttää
saavan tukea kokemusperäisen tieteen tuloksista,
(vrt. Olio, Aine, Aksidenssi, I n h
e-r e n s s i, Ilmiö.) — Descartes määritteli s:n
sellaiseksi olevaiseksi, joka on olemassa
itsenäisesti 1. omalla voimallaan, „siten että se
ollakseen ei tarvitse mitään toista olevaista". Siitä
Spinoza johdonmukaisesti päätti, että ainoa s.
on ehdoton olento eli Jumala, ja johti tästä
panteistisen maailmankatsomuksensa. Itse asiassa
Descartesin ja Spinozan s.-määritykset, jotka
ovat hyvin paljon vaikuttaneet filosofisiin
oppi-muodostuksiin, eivät sovellu käytettäviksi, jos
yrittää selittää kokemusmaailmaa olettamalla
siihen kuuluvia äärellisiä s:eja. — Tavallisessa
puheessa = materia, aine, aines. A. Gr.
Substantiivi (mlat. nömen substantivum <
substanti’ vus = substanssia koskeva),
nimisana, kieliop. sana, joka nimittää olioita
(elollisia tai elottomia) tai yleensä jotakin, josta voi
sanoa, millainen se on. S:t ovat merkityksensä
puolesta konkreettisia, s. o. sellaisten
olioitten nimityksiä, jotka ovat aistimilla
tajuttavissa tai joita sellaisiksi kuvitellaan (esim.
poilca, reki, kummitus), tai abstraktisia,
s. o. ainoastaan ajatuksella käsitettävien mieli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
