Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Substitueerata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
119
Sudan
120
Egyptiläistä S:ia; ks. S. 2.), mutta on kuitenkin
maant. ja kansat, verraten eheä kokonaisuus,
vaikka valtiollisesti kuuluukin usealle eri
siirtomaavallalle. Vuoriperustas8a on alla graniittia
y. m. s., joka kukkuloina pistää esiin
vaakasuorassa olevien nuorempien kerrostumain
(hiekka- ja kalkkikiveä, lateriittia y. m.) alta.
Pinnanmuodostukseltaan S. on paikoitellen aivan
tasainen, yleensä kuitenkin kumpuinen,
keskimäärin 40i)-ti00 m yi. merenp. Korkeampia
seutuja on Dar-Eurissa (Dzebel Marrah n. 1,800 m
yi. merenp.) ja Adamauassa (useita vuoria
2,000-3,000 m yi. merenp.). — Ilmastollisesti S.
suurimmaksi osaksi kuuluu kuuman, alituisten
sateiden ja sateettoman vyöhykkeen välimaahan,
kesäsateiden vyöhykkeeseen (sadeaika kesä-lokak.,
kuiva-aika marras-toukok.). Etelämpänä
sademäärä on suurempi kuin pohjoisosissa, Saharan
rajaseuduilla. Sadeaikana jokiuomat täyttyvät ja
niiden laaksot muuttuvat epäterveellisiksi
rämeiksi; kuivana kautena useimmat joet ovat
vedettömiä tai lammikkosarjoina. Senegal, Niger,
Sari ja Niili ovat S:n tärkeimmät, kautta
vuoden virtaavat joet. Järviä vähän; suurin Tsad.
Senkin ala on nopeasti pienenemässä. —
Ominainen kasvillisuusmuoto on yksinäisiä puita (baobab
y. m.) tai harvaa metsää kasvava heinäaro jokien
uomia pitkin luikeitelevine galleriametsineen.
Pohjoiseenpäin mentäessä se aste asteelta vaihtuu
Saharan erämaahan, eteläänpäin taas Guinean ja
Kongon aarniometsiin. Eläimistö sangen laji- ja
yksilörikasta (vrt. Afrikka, eläinkunta). —
Väestön pääaineksena ovat etupäässä
maanviljelystä harjoittavat sudanilaiset neekerit (ks.
Neekeri), joiden seassa hallitsevina asuu etupäässä
karjanhoidolla eläviä arabialaisia, tuaregeja,
ful-beja sekä sekakansoja. Arabialaisten mukana
Muhamedin oppi levisi neekereiden keskuuteen
saavuttaen innokkaita tunnustajia varsinkin
sekakansoissa. — Maanviljelyksen ja
karjanhoidon ohella harjoitetaan metsästystä sekä
useanlaista käsiteollisuutta. Kauppa suuntautui
aikaisemmin lännessä ja keskiosissa pohjoiseen,
kara-vaaniteitse Saharan halki, idässä Niiliä myöten
Egyptiin. Euroopp. siirtomaavaltain
rakentamat rautatiet ja valmistamat jokiväylät ovat
ohjanneet kaupan osaksi uusille urille, lännessä
ja keskiosissa etelään, idässä Berberin-Port
Sudanin rataa myöten Punaiselle-merelle. Viedään
puuvillaa, norsunluuta, strutsinsulkia, kumia,
viljaa, kahvia, ennen suuret määrät orjia;
tuodaan suolaa, teollisuudentuotteita. Rahana
käytetään vieläkin Maria-Theresian-taaleria,
kauri-kotiloita, puuvillakangaskaistaleita,
rautakappaleita, suolaa y. m. Siirtomaavaltioiden
lyöttä-mät rahat kuitenkin voittavat alaa. —
Valtiollisesti S. kuuluu Ranskalle, Englannille ja
Saksalle, jakaantuen Ranskan Läns i-A f r
i-k a n, Ranskan Kongon, Kamerunin,
Togon (molemmat Saksan), Nigerian,
Kultarannikon (molemmat Englannin;
ks. n.) ja E n g 1 a n t i 1 a i s-E gyptiliiisen
S:n osalle.
2. E n g 1 a n t. li 1 a i s-E g y p t i 1 ä i n e n S.
(engl. Anglo-Egyptian S.) vastaa alaltaan
likipitäen Itä-S:ia, ulottuen kuitenkin pohjoisessa
Niilin itäpuolella 22°:lle polij. lev., siten
käsittäen myöskin suuren osan Nubiaa; n. 2,550,000
km!, 3,000,000 as. Pinnanmuodostuksesta, geolo-
gisesta rakenteesta, ilmastosta, vesistöistä,
kasvillisuudesta, eläimistöstä ks. S. 1. ja Niili__
Väestössä on edustettuna erilaisia aineksia,
etelässä etupäässä neekereitä, pohjoisessa
seo-miläis-haamilaisia kansoja. Edellisiä ovat
n. s. niililäiset neekerit, silluk, dinka, dor
1. bongo (ks. n.), nuer, Niilin ja Kongon
vedenjakajan tienoilla asuvat njam-njamit (ks. N j a
m-njam), Kordofanin nuhat (ks. Nuba),
Dar-Eurin furit y. m., jälkimäisiä useat erittäin
sotaiset, osaksi itseään arabialaisiksi nimittävät
paimentolaisheimot, bisari, baggara y. m. (ks.
N u b i a, Nuba). Lisäksi alueella asuu joku
määrä maahan muuttaneita egyptiläisiä,
syyrialaisia, eurooppalaisia (kreikkalaisia,
englantilaisia) y. m. kaikkiaan parikymmentätuhatta
(1905 2,800 eurooppalaista). Neekeriheimot ovat
enimmäkseen pakanoita; pohjoisessa he ovat
omaksuneet kiihkomuhaniettilaisilta
seemiläis-haamilaisilta naapureiltaan islamin opin. — S:n
kehitystä ovat tavattomasti hidastuttaneet
melkein viime aikoihin asti harjoitetut
orjametsäs-tykset sekä ennen kaikkea yli
neljännesvuosisadan kestänyt mahdilaisaika, jolloin
asukasmäärän lasketaan alentuneen 8,5 milj:sta
(1880-lu-vulla) l,s milj:aan (1905) ja koko maa joutui
pohjattoman sekasorron valtaan. Saatuaan S:n
haltuunsa 1899 englantilaiset tarmokkaasti
kävivät käsiksi sen rauhoittamiseen ja laskivat lujan
perustan alueen taloudellisten mahdollisuuksien
kehittymiselle. Maanviljelys tuottaa (osaksi
englantilaisten rakennuttamien kastelulaitosten
avulla) suuret määrät viljaa (durraa, vehnää ja
ohraa), papuja, taateleita, maapähkinöitä,
seesa-mia, melooneja y. m. Varsinkin ovat
englantilaiset tarmokkaasti koettaneet kehittää
puuvillan-viljelyä; 1911 puuvillaa S:sta vietiin jo 12,394
ton. Metsistä saadaan kumia, S:n toistaiseksi
tärkeintä kauppatavaraa. Bahr-el-ghazalissa on
myös kautsukki-istutuksia. Pohjoisessa asuvien
neekeri- ja arabialaisheimojen päiirikkautena on
karja, kameleja, hevosia, lehmiä, vuohia,
lampaita. On jo strutsifarmejakin.
Mineraalikun-nan tuotteilla (kultaa, ruskohiiltä, rautamalmia,
vaskimalmia) on vähäinen merkitys. Liikennettä
Niilillä Assuaniin asti ja Niilin kulkukelpoisilla
lisäjoilla (kaikkiaan S:ssa n. 4,000 km
kuljettavia vesiteitä) ylläpitävät hallituksen
höyryalukset säännöllisin kulkuvuoroin. Rautateitä on
Wadi Halfasta (Egyptin rajalla) Khartumiin,
josta rata haarautuu Senaariin ja El Obeidiin.
Khartumin-\Vadi Halfan radalta, Berberistä,
lähtee rata Port Sudaniin (jolta haararata
Suaki-niin), Punaisen-meren rannalle. Kaikkiaan
rautateitä 2,400 km (1915). N. 8,000 km
sähkölen-nätinlinjoja; 75 sähkölennätinasemaa ja
postitoimistoa (1912). Ulkomaankauppa käy etupäässä
Port Sudanin ja Suakinin (ks. n.) kautta. Tuonti
(puuvillateoksia 13,1 milj., sokeria 6,7 milj.,
vehnäjauhoja, kahvia, teetä, viinejä) arvoltaan
54.8 milj. mk. tulee Egyptistä, Englannista ja
Intiasta, vienti (kumia 9,? milj., puuvillaa 3,9
milj., norsunluuta 2,» milj., seesamia 2,7 milj.,
taateleita y. m.) arvoltaan 30,7 milj. mk. menee
Egyptiin, Englantiin ja Ranskaan (1913).
Rahayksikkönä Egyptin punta ££ (= Smk. 25: 97). —
Maan hallinnon etunenässä on Egyptin
hallituksen nimittämä ja Englannin hyväksymä
kenraalikuvernööri (englantilainen), jonka rinnalla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
