Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Substitueerata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
UT
Substitueerata — Sudan
118
kuvieu. niinkuin ominaisuuden, toiminnan, tilan
nimityksiä (esim. hyvyys, pituus, ajaminen,
tuska, ikii, suhde, tiede). Konkreettiset s:t ovat
joko appellatiiveja tai propreja (ks.
n.). A. K.
Substitueerata (lat. substitu’ere), asettaa
jonkun sijaan, korvata (ks. Subs-titutsioni).
— Substituutti (lat. substitä’tus), sijainen.
Substitutsioni (lat. substitu’cre = korvata)
sijalle asettaminen. 1. Kern., ilmiö, jossa kem.
yhdistyksissä joku atomi t. atomiryhmä suorastaan
korvautuu jollakin toisella alkuaineatomilla t.
-ryhmällä ja kokoomus muutoin jää muuttumatta.
Esim. kloori substitueeraa erittäin helposti vetyä
orgaanisissa yhdistyksissä. N. s. s u b s t i t
u-tsioniteoria, jonka Dumas 1834 perusti,
nojautui tähän ilmiöön. Edv. nj.
2. Lakit., ylemmän viranomaisen määräys
alemmalle määrätyn, tavallisten toimivaltasääntöjen
mukaan toiselle viranomaiselle kuuluvan
tehtävän suorittamisesta. Erityisesti puhutaan
rikosprosessissa s.-periaatteesta, jolla meillä olisi
ymmärrettävä prokuraattorin oikeutta,
sivuuttamalla asianomainen virallinen syyttäjä, määrätä
toisessa piirissä toimiva viranomainen nostamaan
syytteen. Meidän oikeutemme ei kuitenkaan
myönnä tällaista s.-oikeutta. S.-periaatteeseen
ei ole sekoitettava devolutsioniperiaatetta, joka
meillä on vallalla, ja jonka mukaan
prokuraattori voi itse tahi asiamiehen kautta ajaa mitä
syytettä tahansa, sivuuttamalla asianomaisen
virallisen syyttäjän. El. K.
Substraatti (lat. substrä’ tum = allelevitetty,
< subste’rnere = levittää alle), alusta, perustana
oleva aine t. esine.
Subsumeerata (lat. sub, ks. t., ja sümere =
ottaa), sisällyttää johonkin, sovittaa johonkin
yhteiskäsitteeseen.
Subtiili (lat. subti’lis), hieno, sukkela,
syvällinen.
Subtraktsioni (lat. subtra’here = vetää pois
tieltä), vähennys, vähennyslasku.
Subtrooppinen (lat. sub = alla, ja trope,
trooppinen, ks. t.), trooppisen vyöhykkeen
lähellä olevat seudut, näille ominainen ilmasto,
kasvillisuus j. n. e.
Subularia ks. Äimäruoho.
Subventsioni (lat. subvenVre = tulla avuksi),
avustus, kanuatusapu, eritoten valtion kannatus.
Succès [syksë’] (ransk., < lat. succe’ssus),
menestys, onni. -— S. d’e s t i m e /desti’m], jonkun
henkilön (varsinkin kirjailijan) kunnioitukseen
ja hänen (teoksensa) hyviin tarkoituksiin (eikä
niin paljon teoksen taiteelliseen arvoon)
perustuva menestys.
Succinum (lat.), meripihka.
Succisa ks. Purtojuuri.
Sucket [sys?], Louis Gabriel
(1772-1826), ransk. marsalkka, Albuferan herttua;
meni 1791 vapaaehtoisena Rhönen
kansalliskaartiin. otti osaa vallankumouksen ja Napoleonin
sotiin yleten jo 1799 divisioonakenraaliksi. S.
kunnostautui erityisesti Espanjan sodassa, jossa
hän saavutti Leridan ja Sagunton voitot ja
valloitti useita kaupunkeja. Napoleonin palattua
Elbasta hän meni tämän puolelle ja nimitettiin
pääriksi; menetti bourbonien palattua tämän
arvon, mutta sai sen takaisin 1819; hänen
muistelmansa julkaistiin 1829. J. F.
Suclitelen [suli-], Johan Peter van
(1751-1836), ven. sotapäällikkö ja diplomaatti, oli
syntyperältään hollantilainen ja hoiti pari vuotta
matematiikan professorinvirkaa Leidenin
yliopistossa, mutta kutsuttiin 1783 Venäjän
sotainsi-nööri- ja tykistökuntaan. Hän otti osaa Suomen
sotaan 1789-90, jossa haavoittui. Vv:n 1808-09
sodassa hän oli Venäjän Suomessa olevan armeian
vlimajoitusmestarina ja johti Helsingissä niitä
keskusteluja, jotka veivät Viaporin
antaumukseen. Ruotsissa hänet sentähden vastaanotettiin
sangen kylmästi, kun hän 1810 sodan jälkeen
nimitettiin Venäjän lähettilääksi Tukholmaan.
Mutta pitkänä siellä-olonsa aikana S. osasi
vähitellen voittaa yleistä tunnustusta ja arvonantoa.
Hän oli monipuolisesti sivistynyt mies, harrasti
kirjallisuutta ja taidetta ja omisti harvinaisen
kallisarvoisen kirjaston. Tukholmassa hän
kuolikin. S. on kirjoittanut teoksen Suomen sodasta
..Prècis de la guerre de Finlande 1808-09", joka
julkaistiin hänen poikansa, kenraali Paul v. S:n
nimissä. K. O.
Sucre. 1. Kaupunki (myös Chuquisaca)
Etelä-Ameriikassa, Boliviassa, Chuquisacan
departementin pääkaupunki ja koko valtakunnan
nimellinen pääkaupunki, Andien vuoristossa,
Pileo-mayoon laskevan Cachimayon laaksossa 2,694 m
yi. merenp., terveellisessä seudussa; 23,416 as.
(arv. 1906), sekarotuisia ja intiaaneja. —
Säännöllisesti rakennettu. Tuomiokirkko (1553) Plaza
Mayor nimisen torin äärellä, ent.
presidentinpalatsi, ent. kongressintalo, kaupungintalo,
rahapaja, yliopisto (per. 1624; lainop., lääket. ja
jumaluusop. tiedekunta). Seminaari,
vuöriakate-mia. Arkkipiispan (Bolivian primas) istuin. —
Per. 1536 intiaanikylän (Chuquisaca) paikalle;
nimi alkuaan Cliarcas, sitten Ciudad de la Plata
ja v:sta 1825 kenraali Sucren kunniaksi S. Oli
ensimäinen Etelä-Ameriikan esp. kaupunki, joka
nousi kapinaan emilmaata vastaan 1809. —
2. Cariacon kaupungin satama, Venetsuelassa,
Bermudezin valtiossa. — 3. Ecuadorilainen raha,
nyk. = 2 mk. 50 p. E. E. K.
Suctoria ks. C i 1 i a t a.
Suczawa [sutsäva] (romaan. Suceava), kaupunki
Itävallassa, Kaakkois-Bukovinassa, Serethiin
laskevan S.-j o e n ja rautatien varrella, Romaanian
rajalla; 11,401 as. (1910), romaanialaisia ja
saksalaisia. — Kreik.-katolinen Pyhän Yrjön
kirkko (1300-luvulta) ja luostari (jossa
Buko-vinan suojeluspyhimyksen Johannes Novuksen
hauta), Pyhän Demetriuksen kirkko
(1400-luvulta), linnan rauniot; ylälukio. Olut-, nahka-,
mylly- y. m. teollisuutta. — Oli 1300-1500-luvuilla
Moldovan pääkaupunkina. — Venäläiset
miehittivät S:n suurvaltainsodan aikana 1914.
Sudan (arab. Bilad-es-S. = ,.mustien maa").
1. Alue Afrikassa, Saharan eteläpuolella, idässä
n 3°-20° pohj. lev., lännessä 5°-14° pohj. lev.
välillä, rajoittuu lännessä Atlantin
rannikkomaihin, etelässä Guinean-lahden pohjoispuolella
oleviin vuoriseutuihin ja Niilin sekä Kongon
väliseen vedenjakajaan, idässä Abessiiniaan, Eritreaan
ja Punaiseen-mereen; n. 5,5 milj. km2, 40-70 milj.
as. —- S. voidaan jakaa Länsi- (Senegalin ja
Nigerin alue, 1,5 milj. km2), Keski- (Tsad-järven
alue, ent. Bornu, Adamaua, Bagirmi, Vadai,
l,s milj. km2) ja Itä-S;iin (Niilin alue,
2,5 milj. km2, vastaa suunnilleen Englantilais-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
