Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suezin-kanava ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
129
Suezin-kanava
Longitudinal Sectioo
Suezin-kanavan kartta ja pitkittäisleikkaus. (S.H.)
(S.H.) Suezin-kanava.
Intian meritien löydyttyä venetsialaiset
elvyt-täiikseen kukistuvaa kauppaansa suunnittelivat
samaa. Egyptissä ollessaan Napoleon antoi
suorittaa mittauksia kanavaa varten, mutta koska
insinööri Lepère laski Puuaisen-meren pinnan
olevan 9.o m korkeammalla Välimeren pintaa,
täytyi kanavasuunnitelmat heittää. Vasta 1841
huomattiin Lepèren erehtyneen ja itäv. Negrelli
ryhtyi (suoritettuaan 1847 ja 1855-56 tarkkoja
mittauksia) 1856 toteuttamaan
kanavasuunnitel-maa. Ilänen kuoltuaan 1858 ransk. F. de Lesseps
(ks. t.) osti hänen suunnitelmansa
kanava-rakenuusmyönnytyksen 1856 hankkineelle
Compagnie universelle du Canal maritime de Suez
nimiselle yhtiölle; myönnytyksen piti kestää
90 v. kanavan valmistumispäivästä lukien.
Osakkeiden (kaikkiaan 400.(100 kpl.)
liikkeellelaskeminen alkoi 185S; n. puolet niistä merkittiin
Hanskassa. loput joutuivat Turkille ja Egyptin
kedii-ville. Englanti asettui aluksi vihamieliselle ja
vastustavalle kaunalle koko yritykseen nähden.
Sitteminiu Englanti kuitenkin, kun kanavan
mer-5. IX. Paineltu ">/,„ 16.
kitys ja yrityksen taloudellinen kannattavaisuus
oli tullut ilmi, käyttäen hyväkseen silloisen
kediivin rahapulaa 1875 salaa osti kediiville
kertyneet osakkeet (176,602 kpl.), ja tuli siten
suurimmaksi osakkeenomistajaksi. — Rakennustyötä
hidastuttivat diplomaattiset vaikeudet Englannin
ja Turkin taholta, rahalliset hankaluudet
(kustannukset nousivat 432,s milj. mk:aan lasketun
200 milj. mk:n asemesta), osaksi myös
rakennus-työväestön (n. 25,000 henkeä) suuri kuolleisuus
ja makeanvedensaannin hankaluudet.
Juomaveden kuljetusta varten käytettiin päivittäin
1,600 kamelia, kunnes 1863 makeanvedenkanava
Niilistä Sueziin valmistui. — S. avattiiu
liikenteelle 19 p. marrask. 1869 suurenmoisin
juhlallisuuksin. Kanavan leveys- ja syvyysmitat (leveys
pinnalla 60-110 m, pohjalla 22 m, syvyys 8 m)
huomattiin pian liian pieniksi ja suurennettiin
v:sta 1899 nykyisiksi. Parina ensimäisenä
vuotena kanava tuotti yhtiölle tappiota, mutta on
sitten tuottanut vuosi vuodelta parempia
tuloksia niin. että kanavamaksuja on kerta toisensa
jälkeen voitu alentaa. — S:n merkitys
maailman-liikenteessä on arvaamattoman suuri; sen kautta
lyheni matka Länsi-Euroopan ja Etelä- ja
Itä-Aasian välillä n. 20 päivällä. Välimerenmaat,
jotka Intian meritien ja Ameriikan löydön
johdosta olivat jääneet syrjään
maailmanliikenne-teistä. joutuivat S:n kautta valtaväylän varrelle:
Aasiaa ne lähestyivät 30-40 päivämatkalla.
Purje-laivaliikenteeseen S. vaikutti tuhoisasti. Aasian
ja Euroopan välisessä liikenteessä purjealukset
olivat S:n avaamiseen asti verraten hyvin
pitäneet puoliaan kilpailussa höyryalusten kanssa,
mutta joutuivat nyt auttamattomasti tappiolle;
purjealuksille kanavamaksut ovat liian kalliit
ja Punainen-meri epäsuotuisten tuulisuhteittensa
takia lisäksi vaikeasti purjehdittava. Suuret
purj el ai vastot, yhteensä ehkä pari milj. rek.-ton.,
Port Said.
Dareios I (521-485 e. Kr.) sai kanavan
käyttökuntoon. Kleopatran aikana se taas oli
hiekoit-tunut. Mahdollisesti se korjattiin Trajanuksen
aikana, mutta todennäköisesti vasta Omarin
sotapäällikkö Amr uudelleen yhdisti Niilin
Kairon kohdalta Punaiseen-mereen; 700-luvulla
kanava lopullisesti suljettiin kalifi Almansurin
käskystä. — Merikanavaa suoraan Välimerestä
Punaiseen-mereen ajatteli jo Harun arrasid, ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
