Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Šu-king ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
151
Suksessiivinen—Suku lunastus
152
choko = kaakao, ja latl = vesi), kaakaopuun
siemenistä valmistettu nautintoaine. Siemenet
puhdistetaan, lajitellaan ja paahdetaan erityisissä
koneissa n. 103° :n C lämmössä. Siemenkuoret
poistetaan koneissa musertamalla ja siemenet
jauhetaan lämpimien kivivalssieu välissä
taikina-maiseksi massaksi. Osa kaakaorasvaa poistetaan
aina massasta, koska se on vaikeasti vatsassa
sulavaa. Hienoksi jauhettu massa, n. s.
kaakao-massa, valetaan muotteihin sokeroimattomana
s:na tai sekoitetaan siihen sokeria, kondensoitua
maitoa, tärkkelystä, vaniljaa, erilaisia mausteita
y. m. S :ta nautitaan joko kuivana tai siitä
valmistetaan veden tai maidon kanssa juomaa.
Ameriikan löydön aikoina aztekit käyttivät
s:ta yleisesti. Sieltä se levisi Eurooppaan
Espanjan kautta, jossa sitä vieläkin eniten käytetään.
V. 1912 tuotiin Suomeen kaakaota 389,624 mk:n,
1913 381.813 mk:n arvosta, vrt. Kaakao.
/S. S.
Suksessiivinen (lat. succe’ssiö = seuraaminen),
peräkkäinen, vähitellen tapahtuva.
Suksessioni (lat. succe’ssiö), seuraanto 1.
siirtyminen toisen tilalle hänen oikeuksiinsa ja
vel-vollisuuksiinsa, on joko osanais- 1.
singulaari-tai kokonais- 1. universaali-s :ia. Eritoten
puhutaan perillisen s:sta perittävän omaisuuteen.
S. voi myös olla prosessioikeudellista laatua.
El. K.
Sukset, ihmisen Euraasian pohjoisosissa lumella
kulkemiseen, hiihtämiseen käyttämät kulkuneuvot.
Vanhimmat tunnetut s:t ovat olleet suhteellisesti
leveitä; Euroopan puolella ja eritoten Suomessa
ne ovat kapenemistaan kavenneet. Jo aikaisin
näyttää olleen kahdenlaisia suksia: karvaisella
nahalla pohjitettuja (kalhut) ja
pohjittamat-tomia. Molempia käytetään edelleen Siperiassa,
edellisiä pehmeällä, jälkimäisiä kovalla kelillä.
Jalansijan peittävä tuohi on p ä 1 ä s. Olas 1.
s:n pohjan varho, joka oli lylyssä, samoin
kuin sen kohoutuvaisuus, ovat myöhäisiä
ominaisuuksia. ks. Hiihto. U. T. S.
Suksinaatit ks. Meripihkahappo.
Suksirasva, voide, jolla lisätään suksen
liukkautta. S:na käytetään tav. tervaa, steariinia,
vahaa, parafiinia y. m. s. joko sinänsä tai
sekoituksina, jolloin sekoitusaineideu keskinäinen
suhde vaihtelee kelin mukaan. S. kiinnitetään
suksen pohjaan joko paahtamalla se puun
sisään (terva ja pakkasvoiteet) tai sivelemällä
sitä pintaan (suojavoiteet). Kl. V. S.
Suku (genus). 1. Kasvit, ja eläint.. lajia
laajempi systemaattinen käsite, vrt. Laji ja
Systematiikka. — 2. Kieliop., sellainen eräiden
kielten omituisuus, että jokainen substantiivi on
joko maskuliini, feminiini tai neutri (ks. n.).
Kuhunkin s:uun kuuluvat sanat muodostavat,
vaikkeivät läheskään eheästi, oman kieliopillisen
muotokategorian, jolla on pääasiallisesti
yhdenmukainen taivutus; tärkeintä on kuitenkin, että
substantiiveihin jollakin tavoin kuuluvilla
adjektiiveilla, lukusanoilla ja pronomineilla on eri
muodot eri s:ja varten. S.-jako eri kielissä on hyvin
säännötön ja mielivaltainen; ainoastaan osaksi
pitää paikkansa sääntö, éttä mies- tai naispuolisia
olentoja ilmaisevat sanat ovat maskuliineja ja
feminiinejä, ja muut, asioita ilmaisevat, ueutreja.
Itse nimityskin, s., on näin ollen harhaanviepä.
Eräissä kielissä on aikaisempi s:n kolmijako mo-
nin tavoin yksinkertaistunut. Suom.-ugrilaisissa
ja monissa muissa kielissä s.-jakoa ei ole.
A.K.
Sukuaateli ks. Aateli.
Sukuelimet ks. Sukupuolielimet.
Sukukartano ks. Sukutila, S ä ä n t ö-
perintö.
Sukukehitys 1. r v li m ii k e h i t y s, f y 1 o g e-
neesi (myös fylogenia nimitystä on
käytetty; yleensä tällä kuitenkin tarkoitetaan
oppia s:stä), vastakohtana
yksilökehitykselle (ks. t.) eliöiden (lajien, sukujen t.
suurempien ryhmien) historiallinen kehitys
nykyisiin muotoihin orgaanisen elämän ensimäisestä
alusta alkaen, vrt. PoJveutumisoppi.
Sukukielet ks. S u o m e n s u k u i s e t kielet.
Sukukirja Suomen aatelittomia sukuja. V.
1879 Suomen muinaismuistoyhdistys J. H-
Aspe-linin aloitteesta ryhtyi keräämään sukuluetteloja
aatelittomista ja ritarihuoneen kirjoissa
olemattomista aatelisista suvuista julkaistaksensa ne
yhteisessä sukukirjassa. V. 1892 yhdistys uskoi
tämän teoksen toimittamisen lehtori A.
Bergholmille, ja 1901 valmistui Otavan
kustannuksella vihkoina ilmestynyt S. (1,566 sivua). Se
sisältää sukutauluja ja sukuluetteloita sekä
elämäkerrallisia tietoja 214 nimellä tunnetusta suvusta;
kaikkiaan siinä on selvitetty n. puoli kolmatta
sataa sukua, jotka, kolmen, neljän viime
vuosisadan kuluessa ovat toimineet maassamme
valtion, kirkon, opetustoimen, tieteen, talouden tai
muilla aloilla. J. F.
Sukulaisuus, syntymän kautta perustettu
tosiasiallinen suhde, on useiden henkilö- ja
omai-suusoikeudellisten perhe- ja perintöoikeuksien
perusteena. Vastakohta lankous 1. avioliiton
kautta perustettu suhde. S. on joko suoraan
ylenevää (ascendentit) tahi alenevaa (d e
s-cendentit), taikka sivu-s:ta
(kollateraa-lit), täysi- tai puoli-s:ta, avioliitosta tai
sala-vuoteudesta johtuvaa. Oikeus mennä avioliittoon,
perimys- ja sukulunastusoikeudet. tuomarin- ja
todistajanjäävit, rangaistukset rikoksista
sukuoikeuksia vastaan ynnä useat muut seikat ovat
eri lailla riippuvaisia s:sta ja sen laadusta.
El. K.
Sukuluettelo 1- suku sei vi ke, joko
historiallinen tai käytännöllisiä, tav. oikeudellisia
tarkoitusperiä palveleva tutkimus t. todistus
henkilöiden sukulaisuussuhteesta, ks. Genealogia,
S u k » p u u. El. K.
Sukulunastus (lat. jus rctraetus gentilitium,
ruots. Mrd). Tämä nykyjään jo vanhentuneeksi
katsottu oikeusinstituutti johtanee alkunsa
heimon tai suvun omistusoikeudesta maahan, jota
yksityisen suvun jäsenen ei sentäliden katsottu
voivan yksinään peruuttamattomasti
poisluovut-taa, vaan joka päinvastoin oli lankeava perintönä
sen omistajan kuoltua hänen läheisimmille
sukulaisilleen. Jos suvun jäsen eläessään syystä tai
toisesta tahtoi luovuttaa maansa vieraalle, oli
hän velvollinen sitä ennen tarjoamaan sen
sukulaisille lunastettavaksi. Tämän oikeuden
tehokasta valvomista varten oli säädetty 1 a i n h u
u-d a t u s menettely (hembud = yksityinen
lunastustarjous sukulaisen kotona, uppbud 1. lagbud =
julkinen lunastustarjous käräjillä). Maanlain ajoista
ruvettiin kuitenkin huudattamaan ansiomaatakin,.
jonka kautta lainhuudatuksen luonne muuttui. AI-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
