Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sukunimi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
153
Sukunimi—Sukupolven vuorottelu
154
kujaan s.-oikeus oli luonteeltaan etuosto-oikeus,
(lat. jus prolimiseos), joka ilmenee m. m. siitä,
että kaupanteko tapahtui vasta lainhuudatuksen
päätyttyä, jos sukulunastusoikeutta ei määräajassa
■sen jälkeen käytetty, ja että sukulunastiishinta
määrättiin arvioimisella. S.-oikeus oli kaikilla
suotaan alenevaa tai ylenevää sukua olevilla
henkilöillä ja sivusukulaisista serkuilla ja muilla
polviluvussa heidän tasallaan olevilla. Y:n 187!)
alusta ovat ainoastaan myyjän lapset ja. jolleivät
nämä käytä oikeuttaan, vanhemmat s:seen
oikeutetut. Sama v:n 1878 asetus, joka sääsi tämän
muutoksen, kumosi myös kaiken s.-oikeuden
kau-punkikiinteistöihin nähden, niin että
kaupungeissa on jäljellä enää vain osatalokkaan ja
naapurin lunastusoikeus. S.-oikeus astuu voimaan,
kun omistaja on myynyt perimysmaata pois
suvusta, s. o., henkilöille, jotka eivät ole
oikeutettuja lunastamaan sukuun, kun hän on
luovuttanut sellaista maata eläkettä 1. syytinkiä vastaan,
kun pantiksi pantua, ei kiinnitettyä, maata
Maakaaren 9:nnen luvun mukaan huudatetaan, ja kun
maa myydään pakkohuutokaupalla. Jos sitävastoin
perimysmaata lahjoitetaan tai testamentataan on
muillakin perillisillä kilin gukulunastajalla valta
lunastuksetta peruuttaa maa lahjoittajan
kuoltua. Perimysmaakäsitteellä on s.-oikeutta
harjoitettaessa toinen merkitys kuin muissa
tapauksissa. Perimysmaaksi katsotaan tällöin: 1.
Sukulaisilta peritty maa ja ansiomaa, joka pannaan
sellaisen poisluovutetun perimysmaan sijaan, eli
siis sellainen perimysmaan vastike, jonka
muodostaa maalaiskiinteistö (Maakaaren 2 luku,
Perintökaaren 17 luvun 2 §). Kuitenkaan ei
myyjän isä saa lunastaa myyjän äidinpuolista, eikä
äiti .myyjän isänpuolista maata. 2. Sukuun
lunastettu ja sukuun ostettu maa. Viimemainitulla
ymmärretään s:seen oikeutetun henkilön suoraan
siltä henkilöltä, jonka perillinen hän muuten
olisi, ostamaa sellaista maata, joka luovuttajan
kädessä on perimysluontoista (Maakaaren 5
luvun 3 §, Kun. selitys 4 p. helmik. 1801, Keis.
asetus 27 p. kesäk. 1878. 1 k, Kun. Maj:n päätös
15 p. syysk. 1756). Sukuun lunastetun ja ostetun
maan saa kyllä poistestameutata, mutta
suku-lunastajalla on valta lunastaa se takaisin siitä
hinnasta, jolla testameutinlaatija itse oli sen
o>tanut. Sitävastoin saa lahjoittaa ja siis
tes-tamentatakin sellaisen maan arvon (Perintökaari
17:3, Maakaari 8:1). Myöskin saa toinen puoliso
naimaosan avioliiton aikana sukuunostettuun
maahan .Kun, selitys 23 p. maalisk. 1807
Naimis-kaaren 11 luvun 2 §:ään). Jos luovutus
tapahtuu s.-polvissa. ovat yhdysperilliset kuitenkin
oikeutetut sukuun lunastamaan heidän
perintö-osuuksiaan vastaavat osuudet maasta.
Kuu ansiomaatakin oli alettu laissahuudattaa.
kehittyi lainhuudatuksen merkitys saantoa
vahvistavaksi, niin että lainhuutojen ja
kiinnekir-jan antaminen (kaupan laillistuminen = laga
ständi katkaisi saannon moitteen. Poikkeuksen
teki vain Maakaaren 10 luvun 1 §:ssä mainittu
tapaus, että joku oli myynyt toisen maata ilman
omistajan valtuutusta. Tästä poikkeuksesta teki
Kun. selitys 14 p. toukok. 1805 pääsäännön, joten
lainhuudatus tästä lähtien tuli ainoastaan
katkaisemaan sukulunastuskanteen. ja saannon
moitteelle määrättiin erityinen preklusioniaika.
Huolimatta siitä, että lainhuudatuksen saantoa vah-
vistava voima täten kumottiin, määrättiin
samassa selityksessä, että entisen omistajan saanto
on lainhuudatusta haettaessa laillisesti
toteennäytettävä, jonka kautta selvin sanoin asetettiin
tuomioistuinten velvollisuudeksi saantojen
laillisuuden tutkiminen, jonka Kun. asetus 13 p:ltä
kesäk. 1800 oli alullepannut.
S.-kanne on pantava vireille haasteella vii
meistään niihin käräjiiu, joissa kolmas lainhuuto
annetaan, ja ensimäisenä oikeudenkäyntipäivänä
niitä käräjiä, joihin haaste on otettu, 011 s.-raha
oikeuteen talletettava. Ostaja saa nostaa sen osan
rahoista, joka kauppasummasta jo on maksettu,
ja joka ei ole jäänyt kiinteistön vastattavaksi
velaksi, jos hän asettaa takauksen ja maksaa 5
prosenttia korkoa nostamilleen rahoille. Ellei hän
halua rahoja nostaa, voi sukulunastaja ne ottaa
takaisin, jos hän asettaa takauksen siitä
vahingosta, mikä vastapuolelle oikeudenkäynnistä voi
koitila. Jos maa tuomitaan sukulunastajalle,
velvoitetaan ostaja luovuttamaan sen bailustaan
siinä ajassa, kuin Maakaaren 5 luvun 12 §:ssä
lähemmin säädetään, ehdolla, että sukulunastaja
sitä ennen suorittaa ostajalle kauppahinnan.
Myöskin on sukulunastaja velvollinen
korvaamaan ostajan maahan käyttämät tarpeelliset
kulut, joista ehkä syntyvät riitaisuudet tavaili
sesti lykätään eri oikeudenkäynnissä
tutkittaviksi. — S.-oikeus ei nykyisissä kehittyneissä
oloissa lainkaan vastaa alkuperäistä
tarkoitustaan, ja on vain omiaan aikaansaamaan
hämminkiä ja epävarmuutta oikeussuhteisiin. Kysymys
sen poistamisesta onkin meillä
päiväjärjestyksessä. El. K.
Sukunimi ks. Nimi.
Sukuoikeustila (ruots. bördsrättshemman),
Jokioisten kartanoon Tammelan pitäjässä kuuluvia
rälssitiloja, joihin niiden haltioilla on
perinnöllinen hallintaoikeus, mutta ilman
perinnöksi-osto-oikeutta. Sukuoikeuden lunastamisella
ymmärrettiin muinoin sitä, kun kruununluontoinen
tila ostettiin perinnöksi ehdolla m. m., ettei
talonpoika saanut luovuttaa eikä pantata tilaa
aateliselle, jonka hallussa tila olisi vapautunut
veronmaksusta. Kaarle IX :n aikana
peruutettiin joukko s:oja kruunulle. El. K. (K. J. S.)
Sukupolvenvuorottelu. 1. Kasveilla s. sen
laajimmassa merkityksessä ilmenee siinä, että
saman lajin yksilökehityksessä toistuu
säännöllisesti peräkkäin sukupolvia, jotka lisääntyvät
eri tavalla ja tav. ovat muutenkin erilaisia.
Alemmilla kasveilla se usein ilmenee pleomorfismina
(ks. t.). Varsinainen s. 011 suvullisen ja
suvut-toman, yksinkertaisella ja kaksinkertaisella
kro-mosomiluvulla (vrt. Siitos) varustetun
sukupolven vuorottelu saman yksilön kehityksessä. Jo
eräillä levillä, esim. punalevillä (ks. t.) s. on
hyvin kehittynyt, samoin yleisesti sienillä, missä
sen cytologisena merkkinä yleisesti
vuorottelevat 1- ja 2-tumaisilla soluilla varustetut yksilöt
eri sukupolvissa. Alemmilla sienillä on
suvullinen sukupolvi hyvin kehittynyt, ylemmillä
(itiö-kantaiset) suvuton polvi. Sama suhde vallitsee
siinä kehityssarjassa, mikä johtaa sammalista
sanikkaisten kautta siemenkasveihin. Sammalilla
suvullinen polvi, jota varsinainen sukuelimiä
kantava sammalkasvi edustaa, on vähäpätöisemmän
suvuttoman 1. itiöpolven rinnalla hyvin kehittynyt
(ks. Sammalet). Sanikkaisilla suvullinen su-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
