Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sukupuoli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
165
Sukupuolielimet
1(16
elämäntavoista, ja kokeellisesti voidaan saada
erilaisia selvien koiraiden, naaraiden ja
kaksineuvoisten väliasteita.
Nämä ja muut kokeet todistavat siis, että s.
erinäisissä tapauksissa voi muuttua puhtaasti
ulkonaisten syiden vaikutuksesta, mikä näyttää
puhuvan otaksumaa vastaan, että s.-kromosomit
määräävät s:n. Samoinhan ne tapaukset, joissa
eri s:ia on hyvin eri suuri määrä, viittaavat
siihen, ettei s.-kromosomeilla ole niin suurta
merkitystä kuin niille on tahdottu antaa. Mutta hyvin
lukuisilla eläimillä s.-luku on kuitenkin kaikista
kokeista huolimatta pysynyt muuttumatta, joten
siis ne sisäiset tekijät, joiden näkyvänä
merkkinä ovat s.-kromosomit, ovat niin voimakkaat,
etteivät ulkonaiset vaikutteet niihin pysty.
Edellisissä tapauksissa taas sisäiset tekijät ovat niin
sanoaksemme helpommin järkkyvässä
tasapainotilassa, jonka vuoksi ne voidaan pakottaa
kääntymään toiseen tai toiseen suuntaan.
Digameet-t.isiin muniin nähden voidaan ajatella, että
erinäisissä olosuhteissa (liikakvpsyys) s.-kromosomit
joutuvat ulos munasta napahiukkaseen, minkä
vuoksi syntyy etupäässä koiraita, t. toisissa
tapauksissa (alhaisessa lämpötilassa) päinvastoin
«-kromosomit yleensä jäävät munaan, josta on
seurauksena naaraiden enemmistö. Jos taas
siittiöitä on kahdenlaisia, on lähellä se otaksuma,
että toinen laatu joutuu etualalle ja siitos siis
tapahtuu melkein yksinomaan sen välityksellä.
Kuten edellisestä käy selville, on se aika vielä
kaukana, jolloin ihminen kajoamalla
asiankul-kuun voisi edeltäpäin määrätä syntyvän yksilön
s:n. Mutta ensi askelet tähän suuntaan ovat
jo otetut, ja viimeisen vuosikymmenen
tavattoman tärkeät teoreettiset saavutukset
s.-määräyk-sen alalla lupaavat paljon. Tulevaisuudessa ne
johtavat epäilemättä myöskin käytännöllisiin
tuloksiin eduksi esim. karjataloudelle, jossa
tietysti olisi mitä tärkeintä, ettei tarvitsisi jättää
sattuman ratkaistavaksi, synnyttävätkö
kotieläimet koiras- vai naaraspuolisia jälkeläisiä.
[C. Correns & R. Goldschmidt, „Die Vererbung
und Bestimmung des Geschlechtes" (1913) ;
Th. H. Morgan," „Heredity and sex" (1913);
L. Doneaster, „The determination of sex" (1914).]
n. F-ey.
Sukupuolielimet. 1. Kasvien s. Kasvit
ovat s:nsä puolesta kahta päätyyppiä:
yhtä-läissiittoisia (useat alhaiset kasvit), joilla
s. ja niissä syntyvät sukupuolisolut ovat
samanlaisia, ja o r i 1 a i s- 1. munasiittoisia
(useimmat kasvit), joilla sukupuolisolut ovat
erilaistuneet koiras- ja naaraspuolisiksi (vrt.
Siitos) ja s. senmukaisesti siittiö- ja
munapesäkkeiksi, jotka molemmat ovat
mikroskooppisen pieniä, eri ryhmillä
melkoisesti erilaisia muodostuksia. Siittiö- ja
munapesäkkeet ovat korkeampien levien,
eräiden sienien, sammalien ja sanikkaisten s:iä.
Siemenkasveilla nimitetään koiraspuolisiksi s:ksi tav.
hedelehtiä, joiden ponsilokeroissa muodostuu
siite-pölyä, naaraspuolisiksi s :ksi emilehdillä
syntyviä siemenaiheita. Varsinaisia, sanikkaisten,
sammalien j. n. e. s:iä vastaavia muodostuksia ovat
kuitenkin eräs t. eräät solut siitepölyhiukkasessa
sekä alkiorakossa syntyvä munapesäke
(paljassie-menisillä) t. vain munasolu (koppisiemenisillä).
K. L.
2. Eläinten s. Varsinaiset s. tavataan vain
monisoluisilla eläimillä (vrt.
Lisääntyminen ja Siitos), joilla kudoksien erilaistuessa
ja työnjaon tapahtuessa solujen kesken muutamat
solut kehittyvät sukupuolisoluiksi, naaraalla
munasoluiksi, koiraalla siittiöiksi (ks. Munasolu.
Siitos ja Siittiö), jotka syntyvät aina
(lukuunottamatta sienieläimiä) määrätyssä
paikassa eläinruumiissa, sukupuolirauhasissa
(gona-deissa) : munat munasarjoissa (ovaria), siittiöt
kiveksissä 1. siittiörauhasissa (testes).
Sukupuoli-rauhaset, jotka melkein aina ovat parilliset, ovat
ruumiinontelossa hyvästi suojattuina-, ne
syntyvät mesodermista jo hyvin aikaisella eläimen
kehitysasteella (vrt. Sikiö). Sukupuolisoluja
syntyy rauhasissa tav. hyvin runsaasti; varsinkin
on siittiöiden luku erittäin suuri (ks.
Siitin-neste ja Siittiö). Useimmilla eläimillä
munasarjat ovat kiveksiä paljon suuremmat,
varsinkin sellaisilla, jotka laskevat useita tuhansia,
jopa miljooniakin munia samalla kertaa (esim.
monet loiseläimet). Jos vanhemmat sitävastoin
tavalla tai toisella suojelevat jälkeläisiään, voi
munasolujen luku olla hyvinkin rajoitettu ja
naaraan sukupuolirauhaset pienemmät kuin koiraan
(esim. imettäväiset). Muodoltaan munasarjat
vaihtelevat myös suuresti; kivekset ovat tav. pyöreitä
tai pitkänpyöreitä. Sukupuolirauhaset
synnyttävät sukusoluja joko vain kerran eläimen
elonaikana tahi tavallisimmin useampia kertoja
määrättyjen väliaikojen kuluttua (esim. kalojen
kutuajat). Useimmilla eläimillä
sukupuolirauhaset synnyttävät vain joko munasoluja tai
siittiöitä (yksiueuvoiset eläimet). Toisilla taas
kehittyy samassa yksilössä kumpiakin
(kaksineuvoiset eläimet, ks. K a k s i n e u v o i s u u s), Kaksi
-neuvoisuus on alemmilla eläimillä yleisempi kuin
korkeammalle kehittyneillä. Hyönteisistä
tunnetaan aniharvoja tällaisia muotoja ja
selkärankaisista jokunen kala, esim. Serranus scriba ja
lois-ankerias (Myxine glutinosa). On joskus
poikkeustapauksissa huomattu kaksineuvoisuutta
yksineu-voisillakin eläinlajeilla, kun toinen
sukupuolirau-hanen on synnyttänyt siittiöitä, toinen muna-
Kastemadon sukupiiolinivelet sukupuolielimilleen (suoli
poistettu), bm vatsahermosäie, bv&bl sukasrivejä, st
siittiösäi-liii (rcrcptaculum seminis), sb siittiörakkuloita (kuvassa
oikealta puolen poistetut), sbu osaksi poistettu kotelo, jonka
sisässä ovat siittiörauhaset (A) ja siittiOtiehyeiden (vd)
ripsi-suut ((), o munasarjat, m munajohtimen ripsisuu ja e
muna-kotelo, di nivelien väliseinä. (S.H.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
