Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sukupuolielimet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
165
Sukupuolielimet
1(16
.4. Turilaskoiraan sukupuolielimet. t siittiOrauhaset, vd
siit-tintiehyt, ra- siittiilrakkula, gl lisärauhasia. — B.
Ilydrobius-kovakuoriaisen naaraan sukupuolielimet, o munasarjat, ov
munajohdin, gl lisärauhasia. rs siittiDsäilit) (rerrptaculiim
se-mitiis), v emätin ja bc sen laajennus bursa copulatrix. (S.H.)
soluja tai sama rauhanen kumpiakin.
Jälkimäinen on keuhkokotiloilla sääntönä.
Kaksineuvoisilla eläimillä itsesiitos kuitenkin tapahtuu vain
poikkeustapauksissa. — Paitsi sieuieläimillä ja
aniharvoissa muissa tapauksissa, käyttävät
suku-puolisolut eläimestä poistuessaan erityisiä
kanavia 1. tiehyitä, joita naaraalla nimitetään
muna-tiehyeksi 1. -johtimeksi (oviductus), koiraalla
siemen- 1. siittiötiehyeksi (vas deferens). LI h m
i-sen vastaavista osista käytetään osaksi erikoisia
nimityksiä, vrt. myöhemmin.] Nämä tiehyet, jotka
molemmilla sukupuolilla useimmiten ovat
parilliset. alkavat sukupuolirauhasesta (koiraalla) tai
aivan sen vierestä (naaraalla) ja päättyvät,
tehtyään tav. useita mutkia, joko suolen loppuosaan,
kloaakkiin (esim. useimmat selkärankaiset) tai
peräaukon eteen ruumiin pinnalle (esim.
imettämiset, lukuunottamatta nokkaeläimiä).
Suku-puolisolujen käytävinä toimivat selkärankaisilla
tav. erityselimien (munuaisten) tiehyet tai näistä
erilaistuneet osat. S. ja munuaiset ovatkin
selkärankaisilla siksi läheisessä yhteydessä, että niistä
tav. käytetään yhteistä nimeä
urogenitaali-elimet. Eläviä sikiöitä synnyttävillä eläimillä
ou munatiehvessä erityinen laajennus, emä 1.
kohtu (uterus), jossa munat kehittyvät sikiöiksi,
ks. Emä. Sitäpaitsi munatiehyessä on joskus
muitakin erilaistuneita osia, kuten
valkuaisrau-hanen ja kuorirauhanen (esim. linnuilla) sekä
eräillä selkärangattomilla laajennus (receptacu-
lum seminis) siittiöiden säilyttämiseksi.
Useimmilla selkärankaisilla munasolut vapautuvat
munasarjasta tämän seinämän repeytyessä ja
joutuvat tällöin ensin ruumiinonteloon ja tästä
munatiehyen etupäässä olevan suppilomaisen,
reunoillaan värekarvallisen munatiehyen suun
(ostium abdominale tubce) kautta munatieliyeen.
Munatiehyt (MUllerin tiehyt) on selkärankaisilla
syntynyt esimunuais- 1. pronefrostiehyestä (ks.
Munuaiset ja Sikiö) ja on aina
eritys-elimistä erillään, vain loppuosa on imettäväisillä
virtsatiehyen pääteosaan yhtynyt yhteiseksi
lyhyeksi kanavaksi (canalis urogenitalis). Emästä
ruumiin pinnalle jatkuva munatiehyen osa
parittelevilla eläimillä on emätin (vagina). Kivek-
Od
Sammakon sukupuoli- ja virtsaehmet, vasemmalla koiraan,
oikealla naaraan (hiukan kaavamaisesti), h siittiürauhanen,
h’ siitä munuaiseen h vievät tiehyet, l Wolffin tiehyt
(virtsa-siementiehyt koiraalla, virtsatiehyt naaraalla), cl yhteissuoli
1 kloaakki. bl virtsarakko, nn lisämunuainen, ov munasarja,
m munajohdin (MUllerin tiehyt), tr sen suu (ostium tubæ),
(S H.) f rasvakappale.
C. D.
Nisäkkäiden erilaisia emätyyppejä. A molemmat emät vielä
erillään (kaksinkertainen emä, uterus duplex; esim.
pussi-eläimillä), B alaosat yhteenkasvettuneet (kaksihaarainen 1.
sarvinen emä, uterus bicornis; esim. useimmilla kavio- ja
petoeläimillä), C emä ulkonaisesti melkein yhtenäinen,
sisällisesti kuitenkin väliseinän kahtia jakama (kaksiosainen
emä. uterus bipartitus; esim. eräillä jyrsijöillä), D emä
täydellisesti yhtenäinen (yksinkertainen emä, uterus simplex;
siipijalkaisilla ja kädellisillä). Od munajohdin, Vt emä, Ce
emänkaulakanava, Vg emätin. — vrt. myüs Emä. (S.H.)
set yhtyvät jo aikaisin munuaisten etuosaan
poistaakseen munuaistieliyitä pitkin siittiönsä. Niinpä
haikaloilla ja sammakkoeläimillä munuaistiehyt
(Wolffin tiehyt) toimii sekä virtsan että
siittiöiden kuljettajana; muilla selkärankaisilla tämä
on kokonaan eristynyt erityselimistä toimien
yksinomaan siittiö- 1. siementiehyenä (vas
deferens). Siittiötiehyen kivestä lähinnä oleva osa
on vahvasti mutkitteleva, rauhasmainen, n. s.
lisäkives (epididymis), joka on kiveksen kanssa
yhteisen kalvon ympäröimä. Siittiötiehyessä on
joskus laajennus, siittiö- 1. siemenrakkula
(vesi-cula scminalis) sekä rauhasia (esim. prostata),
joiden eritteet yhtyvät siittiöihin siemen- 1.
siitin-nesteeksi (sperma). Siittiötiehyen loppuosaa
ympäröivät usein vahvat lihakset, jotka toiminnallaan
helpottavat siemennesteen ulostusta. Parittelevilla
eläimillä on erityinen siitin (penis), joka
parituksessa naaraan sukupuolielimiin vietynä johtaa
siemennesteen koiraasta naaraaseen. Myöskin
erityisesti paritteluun mukautuneet raajat voivat
toimia apueliminä parituksessa (esim. eräillä
äyriäisillä, hämähäkeillä ja haikaloilla). P. B.
Ihmisen s. Miehen s. jaetaan sisä- ja
ulko-siittimiin. Edellisiin kuuluvat kivekset, lisä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
