Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sukupuolipsykologia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
171
Sulamislämpö—Sulfaatti
172
on kuitenkin se lämpötila, jossa kappale alkaa
pehmetä, niin lähellä sitä lopullista lämpötilaa,
missä s. päättyy, että ne miltei yhtyvät.
Sula-mislämpötilaa voidaan siinä tapauksessa pitää
vakinaisena. Sitä sanotaan aineen
sulamispisteeksi. Toisissa aineissa tapahtuu s:n
alku ja loppu hyvin erilaisissa, joskus
epämääräisissäkin lämpötiloissa. Esim. seleeni alkaa
pehmetä 40° ä 50° C:ssa, on 100° :ssa puoleksi
sulaa ja vasta n. 200° :ssa täydellisesti
nestemäinen. Aineen sulamispiste on usein riippuva
siihen sekoitetuista lisäaineista. Niinpä esim.
monet metalliseokset sulavat alemmassa
lämpötilassa kuin niiden aineosat. Tarpeellisen
korkeassa lämpötilassa kaikki aineet sulavat,
elleivät ne sitä ennen kemiallisesti hajoa, kuten esim.
puu, tai sublimoi kuten hiili. Alla luetellaan
muutamien aineiden sulamispisteitä:
Platina - . 1775° Kulta . . 10623 I.vijy. . . 327°
Rauta I500—lti00= Vaski . . 1085° Tina . . . 232"
Tertts 1300-1400° Hopea . . 962" Elohopea . —39°
Sulanut aine muuttuu jälleen jähmeäksi, jos
sitä jäähdytetään. Lämpötila pysyy
jähmettymisen aikana joko tarkkaan tai suunnilleen
vakinaisena. Tämä lämpötila on aineen n. s. jäät
y-m i s- (h y yty m is-) 1.
jähmettymis-piste. Useimmissa tapauksissa on aineen
jäh-mettymispiste sama kuin sen sulamispiste. —
Melkein kaikkia nesteitä voidaan pysyttää
sulassa olotilassa jähmettymispistettä alemmassa
lämpötilassa, kun niitä varovasti jäähdytetään.
Nesteen sanotaan silloin tulleen y 1 i j ä ä h d
y-tetyksi. Umpinaisessa, ilmattomassa astiassa
on onnistuttu pysyttää vettä jäätymättä, kuu
sitä vähitellen kylmennetään, —20 asteisenakin.
Vähäinenkin liike saattaa silloin veden läpeensä
jäätymään ja samalla lämpötila kohoaa 0°:een.
Koska nestettä jäähdytettäessä helposti voi
sattua ylijäähdytystä, on jähmettymispisteen
määrääminen epävarmempaa kuin sulamispisteen.
— Jotta jähmeä kappale sulaisi, ei riitä, että
sitä lämmitetään sulamispisteeseen saakka, sille
pitää sen ohessa koko sulamisen aikana, jolloin
lämpötila pysyy suunnilleen muuttumattomana,
tuottaa aineen laadusta riippuva tietty
lämpömäärä. Lämmönpaljoutta, jota yksi kilogramma
tutkittua ainetta tarvitsee muuttuakseen sulaksi,
jos se ennestään on sulamispisteessään,
sanotaan tämän aineen sulamislämmöksi.
Sen suuruus on hyvin erilainen eri aineille.
Yhden jääkilogramman sulattamiseen esim. menee
80 kaloria (ks. t.), mutta elohopean
sulamislämpö on ainoastaan 2.82 kaloria, lyijyn on 5,37,
tinan 14,3, sinkin 28,i. vasken 43,o. — Jähmeän
kappaleen muuttuessa sulaksi tapahtuu yleensä
tuntuva tilavuuden muutos; useimmissa
tapauksissa sen lisääntyminen. Sulan aineen
jähmettyessä on havaittavissa vastaava tilavuuden
vähennys. Koppin havaintojen mukaan on
jähmeän fosforin tilavuus tämän aineen
sulamispisteessä 44°C:ssa l,oioo, jos tilavuus 0°:ssa on
= 1, mutta sulan fosforin tilavuus samassa
lämpötilassa on = 1,0517. Vastaavat luvut
tuli-kivelle sen sulamispisteessä (115°C) ovat l.osss
ja 1,1504. Vedellä on se ominaisuus, että se päin
vastoin kuin useimmat muut aineet jäätyessä
laajenee. Laajeneminen on Koppin mukaan 1/io
ja Dufourin mukaan 1/11 tilavuudesta 0°:ssa. —
Aineen sulamispiste muuttuu, jos siihen vaikut-
tava paine muuttuu, sillä tavoin että
sulamispiste kohoaa paineen kasvaessa niissä aineissa,
joiden tilavuus sulaessa kasvaa, mutta alenee
aineissa, joiden tilavuus sulamisen kautta
vähenee (vrt. Jää). U. S:n.
Sulamislämpö ks. Sulaminen.
Sulamispiste ks. S u 1 a m i n e 11.
Sulamit (liepr. sälammith = sulamitar),
Korkeassa veisussa (7i) ylistetty morsian. Kun
septuaginta 011 kääntänyt sen sanalla sünamitis
(sunemilainen) ja 1 Kun. 13 mainittu Davidin
kauneudestaan kuuluisa hoitajatar, joka sitten
joutui Salomolle (1 Kun. 217), oli nimeltään
Abi-sag Sunemilainen, niin sulamitar
todennäköisesti tarkoittaa juuri viimemainittua. Sulani
(Sunem) oli paikkakunta Jisreelin
pohjoispuolella pienen Hermonin rinteellä. A. F. P-o.
Sulate (su lain), rautaa ahjossa tai
putla-uunissa melloitettaessa saatu puolijähmeä
rautakappale vrt. Rauta. W. VV-o.
Sulatin I. upokas (d eeg eli), erilaisten
aineiden sulatukseen tarkoitettu astia, jonka
tulee kestää korkeaa lämpötilaa leipoutumatta
tai sulamatta; äkillinenkään lämpötilan vaihtelu
ei saa S:ta vahingoittaa ja sitäpaitsi sen tulee
yleensä kestää kem. aineiden vaikutusta. —
S: ia valmistetaan käyttötarkoituksen mukaan
eri aineista, kuten puhtaasta savesta ja hiekasta:
tulenkestävästä savesta ja samotista; kalkista;
magnesiumista; valuraudasta; metallien, kuten
teräksen (s.-teräs), kullan, hopean, messingin
j. n. e. sulatukseen käytetään grafiitista ja
tulenkestävästä savesta valmistettuja s:ia;
labo-ratoritarkoituksiin posliini-, platina-, nikkeli-,
hopea- j. n. e. s:ia. W. W-o.
Sulatinteräs ks. R a u t a.
Sulatusuuni, erilaisten aineiden sulatukseen
käytetty uuni, joka tarkoituksesta riippuen on
esim. kuilu-, lieska-, sähkö- j. n. e. uuni.
Käytetään esim. metallien ja lasin valmistuksessa
sekä monessa kem. teollisuudessa. W. W-o.
Sulavesivirrat, jäätikköjen raoissa ja
jään-alaisissa tunneleissa juoksee lämpiminä
vuodenaikoina virtoja, jotka kuljettavat mukanaan sora-,
hiekka- ja. lieteaineita ja jotka jäänreunalla
tulevat ilmoille jäätikköporteista. Tällaisten
virtojen suuhun kasaantuneista aineista oletetaan
vierinkiviharjujen aikoinaan saaneen alkunsa.
P. E.
Suleiman pasa (1838-92), turk. sotapäällikkö;
otti v:sta 1854 osaa Turkin sotiin, vaikutti
sotakoulun opettajana ja johtajana sekä
kirjailijana, oli mukana Abdulasisin kukistamisessa.
Taisteli 1876-77 menestyksellä Serbiaa ja
Montenegroa vastaan, kutsuttiin sitten Rumeliaan
vastustamaan venäläisiä, jotka hän voitti Eski
Zagran tappelussa, mutta joutui itse tappiolle
Sipkan solassa (elok. 1877); tuli Tonavan
armeian ylipäälliköksi, mutta tungettiin
Balkanin yli ja voitettiin ratkaisevasti Filippopolin
luona tammik. 1878. S. p. tuomittiin nyt
arvonalennukseen ja vankeuteen, mutta sulttaani
armoitti hänet. G. R.
Suleiman-vuoret (S o 1 i 111 a n-v 11 o r e t) ks.
Belutsjistan, palsta 947.
Sulfaatti. 1. Yleinen nimitys rikkihapon
(ks. t.) suoloille. — 2. Tekniikassa rikkihapon
lu^.riumsuola, NajSOn. Sitä on liuonneena
muutamina järvissä ja kiinteinä kerroksina Tiflisissä,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
