Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sukupuolipsykologia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Sukupuolipsyko|ogia—Sulaminen
170
Sukupuolipsykologia (ks. Psykologia),
oppi sukupuolielämää ylläpitävistä tuuteista ja
vieteistä. Selvästi tajutuiksi ja toiseen
sukupuoleen kohdistuviksi tulevat nämä tunteet vasta
puberteetissa, mikä meidän rotumme tytöissä sattuu
12:unen ja 18:nnen ikävuoden ja pojissa 13:unen
ja 20:unen ikävuoden välille. Voimakkaimmillaan
sukupuolivietti on naisilla 25-40 ja miehillä 20-50
ikävuosina. Senjälkeen se heikkenee yhtärinta.i
sukupuolielinten toiminnan vähenemisen kanssa
ja lakkaa naisilla vaihdevuosina (45-50 vuoden
iässä) ja miehillä 60-80 vuoden iässä. Joskus
leimahtaa vietti voimakkaasti esille vielä vähää
ennen loppuaan. — Sukupuolitunteissa erotetaan
aistillinen ja henkinen puoli. Edellisen
tarkoituksena on ruumiillisen sukupuoliyhteyden
harjoittaminen ja jälkimäisen toiseen henkilöön
kiintyminen ja tämän omistaminen. Nämä eri
puolet voivat toisiinsa verraten olla hyvin eri tavalla
kehittyneitä, saattaapa toinen niistä kokonaan
puuttuakkin. Täten syntyy kaikenlaatuisia
välimuotoja säännöllisen ja kieron sukupuolielämän
välillä. Tasasuhteisenakin sukupuolivietti voi
esiintyä joko liian aikaiseen tai liian myöhään;
se voi olla liian heikko tai ylen voimakas. Saattaa
myös tapahtua, että eräät seksuaaliset mielikuvat,
joita tulisi säännön mukaan seurata
epämiellyttävä tunne, synnyttävätkin nautintoa ja
hekumaa. Tällaisen sukupuolisen perversiteetin
aiheuttamat säännöttömyydet ja luonnonvastaiset teot
kohdistuvat joko toiseen sukupuoleen (jolloin niitä
sanotaan sadismiksi, kun hekumantunteen
lisäämiseksi rääkätään tai silvotaan toista
henkilöä. masochismiksi. kun alistutaan toisen
rääkättäväksi, fetisismiksi, kun nautinnon
synnyttämiseksi tarvitaan erityisten
ruumiinosien tai vaatekappalten näkemistä ja
koskettelemista sekä ekshibitsionismiksi, kun
paljastetaan omat sukupuolielimet toisten
nähtäviksi) tai sitten nuo tunteet ja teot kohdistuvat
samaa sukupuolta olevaan henkilöön
(homoseksuaalisuus), tai lapsiin (pederosis)
tai vieläpä eläimiinkin (sodomia). E. Th-n.
Sukupuolisolujen kypsyminen, yhteinen
nimitys sukupuolisolujen kehityksen
lopputapahtumille. joiden kautta ne saavuttavat lopullisen
muotonsa ja rakenteensa, ennen kaikkea
vähentyneen määrän kromosomeja (reduktsionijako),
ks. lähemmin Siitos.
Sukupuolisolut, siitossolut, suvullista
lisääntymistä 1. siitosta välittävät solut. ks.
Munasolu, Siitepöly, Siitos, Siittiö,
Siittosolut ja Sukupuoli.
Sukupuolitaudit ks.
Sukupuolipato-1 o g i a.
Sukupuolivalinta ks. Polveutumisoppi
ja Sukupuoli.
Sukupuu, luettelo perheen tai suvun jäsenistä
ja haaroista, usein havainnollisesti esitetty puuna
oksineen ja juurineen (ks. Genealogia);
samoin kasvi- ja eläintieteessä eliöiden
sukulaisuuden ja polveutumissuhteiden havainnollinen
esitys (vrt. Polveutumisoppi).
Sukurutsaus, sekaannus sellaisessa
sukulaisuudessa tai lankoudessa olevien henkilöiden
välillä. että avioliitto heidän keskensä on kielletty.
Osaksi rodun huonontumisen estämiseksi, osaksi
siveellis-uskonnollisista syistä on kaikkien
sivistyskansojen keskuudessa läheisten sukulaisten väli-
nen sekaantuminen ollut ja on edelleen
rangaistuksen lihalla kielletty. Aikaisemmin kielto
ulotettiin varsin pitkälle, ja rangaistuksena oli tav.,
kuten vielä v:n 1734 laissa, kuolemanrangaistus;
myöhemmin on kiellettyjen polvien lukumäärää
melkoisesti supistettu ja rangaistustakin
lievennetty. Rikoslain 20:nnen luvun 1-4 §:n mukaan
on sekaannus kielletty suoraan ylenevässä ja
alenevassa sukulaisuudessa tai lankoudessa
olevien henkilöiden välillä, sisarusten kesken sekä
sellaisessa sivusukulaisuudessa olevien välillä,
että toinen polveutuu ensimäisessä, toinen
kaukaisemmassa polvessa yhteisestä kantaisästä.
Rangaistus, joka on kuritushuonetta enintään
kahdeksaksi vuodeksi tai vankeutta, on sitä
ankarampi, mitä läheisempi sukulaisuus on, ja kun
sekaannus tapahtuu suoraan ylenevässä ja
alenevassa sukulaisuudessa, paljoa ankarampi sille,
joka on ylenevässä polvessa. Sitäpaitsi
kielletään saman luvun 5 §:ssä sekaannus eräiden
ensimäisessä sivulankoudessä olevien henkilöiden
välillä; jos sekaantujat ovat menneet keskenään
avioliittoon, ei rikoksesta säädettyä pienehköä
sakkorangaistusta kuitenkaan tuomita. K. K-a.
Sukusakko (mruots. ätiarbot), maakunta
-laeissa surmaajan suvun surmatun suvulle
maksettavaksi määrätty sakko, joka vaihteli
suku-laisuusasteen mukaan. Maunu Eerikinpojan
antama Skaran sääntö v:lta 1335 poisti s:n.
El. K.
Sukusiitos 1. sisäsiitos ks. Siitos ja
Siitos tavat.
Sukusolu = sukupuolisolut (ks. t. ja
Sukupuoli).
Sukutaulu, luettelo perheen tai suvun
jäsenistä ja haaroista, ks. Genealogia.
Sukutiede = genealogia (ks. t.).
Sukutila (saks. Stammgut), samassa suvussa
perintönä kulkeva tila. S. voi olla fideikomissin
1. sääntöperintötilan luontoinen, milloin
jokainen haltia on kielletty sitä lainkaan
oikeustoimella luovuttamasta, taikka tavallisen
perimys-maan luontoinen, milloin rajoituksia luovutta
misoikeuteen nähden on perillisten edun vuoksi
säädetty.
Sukutoi-ppa ks. Perintövuokra.
Sukuvietti on eläinlajin olemassaolon jatku
mistä tarkoittava vietti, joka ilmenee eläimen
sukukypsäksi tultua ja esiintyy voimakkaimpana
säännöllisten väliaikojen kuluttua (kiima aikana,
kalojen ja sammakkoeläinten kutuaikana). S:n
pakottamina monet eläimet tekevät hyvinkin pit
kiä vaelluksia sitä tyydyttääkseen (esim.
ankerias sisävesistämme Atlantin syvyyksiin), koiraat
(aniharvoin naaraat) kilvoittelevat keskenään
naaraista komeilla väreillään ja muilla
silmiinpistävillä ominaisuuksillaan t. taistelevat niiden
omistamisesta. Muutamat eläimet houkuttelevat
toista sukupuolta äänellään (esim. linnut) tai
erityisellä hajulla. Eläimen vanhetessa s. tav.
heikkenee. vrt. Sukupuoli. P. B.
Sulaminen, jähmeän kappaleen muuttuminen
nesteeksi. Lämmitettäessä määrättyyn
lämpötilaan saakka moni jähmeä kappale alkaa,
muuttumatta kohta sulaksi, ensin pehmetä.
Pehmeneminen jatkuu, kunnes kappale kokonaan on
muuttunut sulaksi. Lämpötila voi sillä välin,
riippuen aineesta, kohota suuremmassa tai
pienemmässä määrässä. Useassa aineessa, esim. jäässä,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
