Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sulkuasema ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
179
Sullivan—Sully-Prudhomme
180
puoluelaisiaan rangaistiin ankarasti.
Lujittaak-seen ylimyspuolueen valtaa S. koetti saattaa
valtiomuodon samalle kannalle, millä se oli ollut
vuosisatoja aikaisemmin. Hän teki tribus-kokousten
lainsäädäntötoiminnan riippuvaksi senaatin
hyväksymisestä ja rajoitti täten kansantribuunien
toimivallan kokonaan. Suurella menestyksellä S.
taisteli Mithridatesta vastaan sekä pakotti hänet
rauhaan v. 85. Senjälkeen S. järjesti
Vähän-Aasian olot sekä raukaisi kovasti kreikkalaisia.
Keväällä 83 S. saapui takaisin Italiaan
mukanaan 40,000 miestä, voitti vastapuolueen joukot
parissa taistelussa sekä tuhosi vihdoin
samni-laiset ja lukaanit Rooman edustalla
marraskuussa 82. Tämän voiton jälkeen S. oli Italian
herrana ja otti näihin aikoihin lisänimen Felix
(onnellinen). Vielä sam. v. S. nimitettiin
diktaattoriksi järjestämään valtiomuotoa ja
lainsäädäntötoimintaa. S. tyydytti julmasti koston
himoaan tuomitsemalla vastapuolueen etevimmät
miehet valtionkiroukseen. Lukuisilla
toimenpiteillä S. koetti palauttaa ja vahvistaa
senaatin valtaa. Erityisillä asetuksilla järjestettiin
konsulien ja prætorien virkatoimia. Vielä koetti
iS. vähentää Rooman köyhälistön valtaa
supistamalla vii jan jakelua. Sittenkuin S. mielensä
mukaan oli järjestänyt valtion olot
ylimysvaltaiseen henkeen, luopui hän
diktaattorinvaltuuksis-taan v. 79 sekä vetäytyi yksityiselämään. S.
kuoli jo seur. v. maatilallaan lähellä Puteoli’a.
S. oli lahjakas, monipuolinen ja hienosti
sivistynyt henkilö, mutta suuressa määrässä itsekäs,
julma ja häikäilemätön. Hänen toimenpiteistään
ja uudistuksistaan vain muutamat jäivät
pysyväisiksi. [J. Lengle, „Untersuehungen iiber die
sullanisehe Verfassung" (1899) ; E. Linden, „De
bello eivili Sullano" (1896); Neunheuser, ,,Die
Reformen des Sulia" (1902).] E. J. B.
Sullivan [salivan], Alexander Martin
(1830-84), irl. politikko; toimitti 1858-76 „The
Nation" lehteä; kannatti v:sta 1870 homerulea;
oli 1874-81 alihuoneen jäsen; julkaissut: „Story
of Ireland" (1867), „New Ireland" (1877).
Tunnettu politikko oli myöskin hänen veljensä
Timothy Daniel S. (s. 1827), joka
v:sta 1876 toimitti „The Nation" lehteä ja
julkaisi useita niteitä „Irish songs". J. F.
Sullivan [salivon], Sir Arthur
Seymour (1842-1900), engl. säveltäjä. Toimi sävel
lyksenopettajana Lontoon musiikkiakatemiassa
1865-76 ja senjälkeen erään toisen sikäläisen
musiikkiopiston johtajana (1876-81). Aateloitiin
1883. Sävelsi uvertyyreja ja näyttämömusiikkia
useihin Shakespearen teoksiin, 3 oratoria, 1
sinfonian, 1 oopperan (,,Ivanhoe", 1891) sekä 12
operettia. Viimemainitut saavuttivat suurta
suosiota Englannissa ja Ameriikassa, ..Mikado"
(1885) yleisesti muuallakin. I. K.
Sully [syli’], M a x i m i 1 i e n de B é t h u n e
(1560-1641), Rosny’n vapaaherra, S:n herttua,
ransk. valtiomies. Kasvatettiin reformeeratussa
uskossa, otti kunnialla osaa Henrik
Navarra-laisen (sittemmin kuningas Henrik IV :n)
sotaretkiin. S. oli Henrikin luotettava ja uskottu
ystävä, vaikka hän, ollen jyrkkä ja karkea
luonteeltaan, avomielisesti moitti kuninkaan vikoja;
avusti häntä uutterasti Ranskan sisällisten olojen
parantamisessa hugenottisotien hävityksien
jälkeen. Tuli 1597 raha-asiain johtajaksi, vähensi
SuUy-Prudhomme. (S H.)
suuresti valtion velkoja, peruutti takaisin
kruunun menetetyt tilat, poisti turhat virat,
järjesti verotuslaitoksen ja edisti varsinkin
maanviljelystä. Piti myös huolta tykistöstä ja
linnoituksista, julkisista rakennuksista ja
liikenne-teistä. Tuli 1604 Poitou’n maaherraksi, 1606
herttuaksi. Henrikin murhan jälkeen S. luopui
viroistaan (1611); Ludvik XIII kuitenkin vielä
piti häntä neuvonantajanaan ja nimitti hänet
marsalkaksi. S:n ,,Oeconomies royales"
nimisessä teoksessa kuvataan Henrik IV :n
hallitus-aikaa ja S:n omia toimia; teos ei kuitenkaan
ole aivan luotettava. [Lavisse, „S. d’aprös ses
mémoires"; Dussieux, „Étude biogr. sur. S."]
O. R.
Sully-Prudhomme [syli’-prydo’m], R e n é
Frangois Armand (1839-1907), ransk.
runoilija, s. Pariisissa 16 p.
maalisk. 1839, k. 7 p.
syysk. 1907. Hänen isänsä
oli kauppias ja tältä hän
peri joltisenkin
omaisuuden. Koulusta päästyään
S.-P. harjoitti teknillisiä
opintoja ja toimi jonkun
aikaa insinöörinä
Creu-sot’ssa. Hän kyllästyi
kuitenkin tähän toimeen, luki
lakitiedettä ja työskenteli
sitten erään asianajajan
toimistossa Pariisissa.
Mutta pian hän jätti
tämänkin uran, opiskeli
filosofiaa ja antautui sitten
kirjalliselle alalle. Hän
ihaili suuresti Leconte de Lisle’ä ja liittyi
runoilijana n. s. ,,parnassolaiseen" koulukuntaan. V.
1865 S.-P. julkaisi ensimäisen runokokoelmansa
..Stances et poèmes", joka herätti kohta huomiota
ja kiinnitti suuria toiveita nuoreen runoilijaan.
Seur. v. ilmestyi sonettikokoelma ..Les épreuves",
joka varsinkin muodollisesti kuuluu S.-P:n
parhaisiin saavutuksiin. Siinä esiintyy ensi kerran
täysin tietoisena se masentunut ja
surunvoittoi-nen sävy, joka on vallitsevana piirteenä S.-P:n
runoudessa. V. 1866 ilmestyi vielä pieni kertova
runoelma „Les écuries d’Augias" sekä muistona
Italian-matkasta sikermä „Croquis italiens". Niitä
seurasi 1869 kokoelma „Les solitudes", jossa
runoilijan raskasmielisyys tulee entistään
voimakkaampana esiin. Siinä ilmenee sen ohella
myöskin jo selvästi se filosofinen piirre, joka
varsinkin myöhemmin oli niin oleellista S.-P:n
runoudelle. Sam. v. hän julkaisi käännöksenä l:sen
kirjan Lucretiuksen runoelmaa . De rerum natura",
varustaen sen erittäin ansiokkaalla filosofisella
johdannolla. V. 1870 runoilija kadotti lyhyessä
ajassa kolme läheisintä omaistaan, näiden
joukossa äitinsä, ja tämä ankara isku masensi
hänet joksikin aikaa kokonaan. Hänen siitä
toivuttuaan syttyi sota ja S.-P. astui vapaaehtoisena
armeian riveihin. Sotapalveluksen rasitukset
mursivat kuitenkin hänen terveytensä, hän sai
halvauksen eikä sen jälkeen enää koskaan
täysin toipunut ruumiillisesti. Vaikutelmiaan
sota-ajoilta S.-P. on koonnut pikku sikermään
,.Im-pressions de la guerre" (1872), Ruumiillisista
kärsimyksistä huolimatta runoilija säilytti
kuitenkin henkiset voimansa muuttumattomina, ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
