Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sumba ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
185
Sumba—Sumer
186
merenp. antavat leiman rehevää oJottj-lieinää
i Impi ralu Kætiiijii) kasvavat savannit, jotka
paikoin tunkeutuvat alas 200-250 m vi. merenp.
.Vlangot ja savannien väliset alueet ovat sankan
aarniometsän (palmuja, banaaneja, kasuariineja.
Ficus- ja Myrtoceæ-lajeja, ylempänä Podocarpus-,
Eurya-, Gordonia-, Myrica- y. m. lajeja)
peitossa. — Eläimistö tavattoman laji- ja
yksilö-rikasta: mainittakoon elefantti, sarvikuono,
tapiiri. antiloopit, orang-utani (useita muita
apinalajeja), lentävä maki (Galeopithecus), lentävä
kettu, tiikeri, musta pantteri, malaijilainen
karhu, sarvilintu, argusfasaani. useita
käärme-lajeja. krokotiili y. m. Hyönteismaailma
erinomaisen rikasta. — Asukkaat kuuluvat
malaiji-laiseen rotuun (ks. t.), jonka eri heimoja ja
ryhmiä ovat atsinilaiset (pohjoisessa), battakit 1.
battat. orang-ulut ja orang-lubut (villejä,
melkein tuntemattomia), menangkabut (verraten
kehittyneitä: Padangin tienoilla), redjangit,
lampongit y. m. He ovat joko pakanoita tai
muhamettilaisia: kristinusko on voittanut
jalansijaa etupäässä vain länsirannikolla, jossa on n.
32,000 alkuasukaskristittyä ja 300
lähetysasema-koulua. — Pääelinkeinona on maanviljelys, joka
tuottaa riisiä, maissia, bataatteja y. m. omiksi
tarpeiksi, myöskin erinomaista tupakkaa
(plantaaseja varsinkin pohjoispään itärannikolla,
Deli’ssä y. m.; 1912 saatiin 20 milj. kg
tupakkaa), kahvia (Palembangista ja länsirannikolta),
muskottia, pippuria y. m. vietäväksi. Metsistä
saadaan useita tärkeitä vientitavaroita: kumia,
kautsukkia, gambiiria, rottinkia, kopraa y. m.
Mineraalikunnan tuotteista mainittakoon vaski
(Padangin tienoilla), kivihiili (Atsinissa y. m.),
polttoöljy (Atsinissa, Palembangissa y. m.), kulta
y. m. Käsityö ja teollisuus kehittymätöntä. —
Maanteitä on jonkun verran Palembangissa,
Lam-pongissa ja länsirannikolla, jossa myös ovat
useimmat S:n rautateistä (1913 kaikkiaan 1,055
km). — Tärkeimmät satamakaupungit ovat
Pa-dang ja Benkulen (Benkoelen) länsirannikolla,
Palembang (S:n suurin kaupunki, 60.985 as.
1905) Musi-joen suistomaassa ja Medan,
molemmat itärannikolla. — Hallinnollisesti S. kuuluu
Alankomaiden Itä-Intian
kenraalikuvernööri-kuntaan. Paikallishallintoa varten S. on jaettu
residenttikuntii n: Atsin (Atjeh) pohjoispäässä,
S:n länsirannikko ynnä Tapanuli (Tapanoeli) ja
Benkulen (Benkoelen) länsirannikolla, Lampong
eteläpäässä. S :n itärannikko ja Palembang
itärannikolla, saarineen 420,384 km2, 4,029,503 as.
(1905), joista 7,969 valkoista. Palembangin ja
S:n itärannikon välinen Indragiri ei kuulu
yllä-main. residenttikuntiin. vaan Biouwiin (ks. t.),
lonka keralla se muodostaa Riouwin
residentti-kunnan. — Historia. S. oli jo varhain
hindulaisen sivistyksen vaikutuspiirissä; 700-luvulla
Keski-S:ssa oli voimakas hindulaisvaltakunta ja
monessa paikassa on hindulaistemppelien
raunioita. Mutta 1200-luvulla islamilaisuus alkoi
tunkeutua maahan, hävittäen tieltään
hindulaisuuden. Ensimäiset eurooppalaiset saapuivat
S :aan 1509, jolloin portug. Diogo Lopez de
Sequeira miehineen tuli sinne. Kuitenkin vasta
alankomaalaiset 1600-luvun puolimaissa saivat
vakavan jalansijan, ensin pitkän aikaa kauppaa
käytyään S:ssa, ollenkaan sekaantumatta
sikäläisiin valtiollisiin kysymyksiin. V. 1685 eng-
lantilaiset miehittivät Benkulenin ja 1795-1811
Englanti omisti Alankomaan oikeudet S :aan
nähden. V. 1825 Englanti kuitenkin luopui Benku
lenista, ja alankomaalaiset saivat ulkomaiselta
kilpailulta rauhassa jatkaa S:u asteittain
tapahtuvaa valtausta, joka vuosisadan vaihteessa oli
loppuun suoritettu. E. E. K.
Sumba (myös Tsendana = ,,santelipuusaaii";
alankoni, kirjoitustapa Soemba, Tjendana, myös
Handelbosch), saari Alankomaiden Itä-Intiassa.
Pienissä Sunda-saarissa, Flores-saaresta etelään,
tämän ynnä Timorin ja muutamain pienempien
saarten ympäröimän Savu- (Savoe-) meren
lou-uaisreunana; 11,082 km2 (kaakossa oleva pieni
Savu-saari lukuunotettuna), n. 200,000 m uh am et
tilaista malaijilaista. — Sisäosan täyttää ylä
tasanko (korkeimmat, kohdat n. 1,000 m yi.
merenp.), jossa ilmasto on terveellinen. —
Tuottaa maasta vietäväksi puuvillaa, hevosia,
syötäviä linnunpesiä, kilpikonnankuoria y. m. Kauppa
etupäässä bugilaisten ja arabialaisten käsissä.
Pääkauppapaikka Waingapu (Waingapoe) koil
lisrannikolla. — Kuuluu hallinnollisesti Timorin
residenttikuntaan.
Sumbawa (alankoni, kirjoitustapa Soembaica).
saari Alankomaiden Itä-Intiassa, Pienissä Sunda
saarissa, kolmas saari Jaavasta itään, lännessä
(Lombokista) Alas-, idässä (Flores-saaresta) Sapi
salmen rajoittama; 14,739 km2 (rannikkosaari
neen), n. 75,000 as., joista n. 11,000
makassari-laista ja bugilaista. — Pohjoisesta tunkeutuu
pitkä S:n-lahti, jakaen S:n kahteen pääosaan,
itäiseen ja läntiseen. S. on vuorien täyttämä:
useat tuliperäistä syntyä. Pohjoisessa on Tam
boran tulivuori (2,760 m yi. merenp.), jonka
purkauksessa 1815 sai surmansa 42,000 henkeä,
samalla kuin se itse luhistui 1,600 m
matalammaksi entistään. Luonto, ilmasto, kasvillisuus
y. m. muistuttavat Jaavaa. Alkuasukkaat,
islamin oppia tunnustavat malaijilaiset (sisämaassa
pakanallisia, melkein tuntemattomia
vuoristo-laisheimoja) harjoittavat elinkeinonaan
etupäässä maanviljelystä. Saarelta viedään
hevosia, puhveleita, kuivattua lihaa, vuotia, syötäviä
linnunpesiä, riisiä y. m. — Hallinnollisesti S.
kuuluu Celebeksen residenttikuntaan.
jakaantuen neljään kotimaisen sulttaanin hallitsemaan
valtioon: S., Dompo. Sangar ja Bima. — S:n
sulttaanikunta ryhtyi 1674 suhteisiin Alankomaiden
Itä-Intian komppanian kanssa. E. E. K.
Sumen (turk. Sumia), piirikunnan linnoitettu
pääkaupunki Koillis-Bulgaariassa, Balkanin
pohjoisrinteellä olevassa laaksopainanteessa, ratojen
risteyksessä; 22,225 as. (1910), joista n. 1/3
muhamettilaisia. — Lähes 50 moskeiaa,
puolisenkymmentä kirkkoa. Harjoitetaan kankaiden ja
nahan valmistusta. — S. vallitsee Itä-Balkanin
soliin ja Tonavan ylikulkupaikkoihin johtavia
teitä ja on siitä syystä sotilaallisesti hyvin
tärkeä paikka. — g :11a onkin ollut hyvin
huomattava merkitys Bulgaarian sotahistoriassa,
varsinkin turkkilaisten ja venäläisten välisissä
sodissa.
Sumer (ass. mät Sumeri), bab.-ass.
nuolenpääkirjoituksissa ainakin Hammurapin ajasta
alkaen käytetty Etelä- ja Keski-Babylonian
nimitys, jota sumerilaisten kielessä vastaa Kingi(n),
Kengi(n) tai paikallissijainen Kingira muoto.
Ehdottomasti hylättävä ei ole arvelu, että Sumer
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
