Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sulosointu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
183
Sunia-
Sumatra
184
viljelys pääelinkeinona 395:l)ä (1901). 54:1
hevosta, 1,857 nautaa (1913). Kansakouluja 3
(1915). Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen
Maalahden ja Petalahden kanssa (asuntopaikkana
Maalahti). — Teollisuuslaitoksia: Sulvan
höyrysaha ja mylly; Sundomin höyrysaha ja mylly;
Krouvikin höyrysaha; Sundomin tiilitehdas. —
Kirkonkylän nimitys ,,Öster Solf". — Munsmon
laivalaiturista (5 km kirkolta) säännöllinen
laivaliikenne Vaasaan. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Turun arkkihiippak., Vaasan
alarovastik.; Maalahteen kuulunut vanha
kappeli, sai kappelioikeudet 1G47, jotka
vahvistettiin 1680 (oma kirkko oli olemassa jo v:sta 1626),
määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi
khrakun-naksi keis. käskykirjeellä 1 p:ltä lokak. 1860
(ensimäinen vakinainen khra v:sta 1875). —
Kirkko puusta, rak. 1783 (kellotapuli uusi, v:lta
1870). [K. V. Åkerblom, ..Mustasaari soekens
historia jämte Solf" j. n. e. (Vaasa 1914).]
L. H-nen.
Suma (ven. Sumskij posad), kauppala
Vienanmeren rannikolla, Sumajoeii varrella, 4 km
yläpuolella joen suuta, Arkangelin läänissä, Kemin
piirikunnassa, 1,427 as. (1907), joista
karjalaisia 219. Pääelinkeinot ovat kauppa, merenkulku
ja kalastus (40 turskanpyynti- ja 20
seldinpyynti-alusta) ; vilkas liikeyhteys Muurmanin rannikon
ja Norjan sekä myöskin Novaja Zemljan kanssa.
Säännöllinen matkustajaliikenne Solovetsin
luostariin, Kemiin y. m. Laivaveistämöitä. — S:n
kauppalan perustivat novgorodilaiset 1436; se
joutui Marfa Boretskajan suurten lahjoitusten
keralla Solovetsin luostarin (ks. t.)
omaisuudeksi v:sta 1450. L. H-nen.
Sumakki (saks. Sumach, < arameanlc.
sum-ma’k =,,punainen väri") on nahkan
valmistuksessa käytetty parkitusaine, jota saadaan
Etelä-Euroopassa kasvavien s.-pensaslajien (Rhus
co-riaria, R. cotinus, Coriaria myrtifolia) lehdistä
ja versoista. Käytetään kypsyttämiseen ja
jälkiparkitsemiseen päällis- ja
korutavaranah-koja valmistaessa ks. Nahka, P a r k i k s e t,
S a f i a a n i. J. A.
Sumarokov /-rö’-/. Aleksandr
Petro-vits (1718-77), ven. runoilija, vanhaa
aatelissukua, syntynyt likellä Lappeenrantaa. Isä,
Pietari Suuren kummipoika ja
konfiskatsionikans-lian ylituomari, oli aikalaisekseen sangen
sivistynyt mies ja kirjallisuuden harrastaja. Poika
pantiin maa-armeian aateliseen kadettikouluun
ja kirjoitti jo kadettina ollessaan runoja
Tredja-kovskijn ja ransk. esikuvain mukaan. Koulusta
päästyään hän palveli sotilaskanslioissa ja
kirjoitti samalla ahkeraan runoja ja näytelmiä.
V. 1747 hän julkaisi ,,Horev" nimisen
murhenäytelmän. Se oli ensimäinen ranskalaisen
klassisismin mallin mukaan tehty ven. draama, joka
saavutti suuren menestyksen ja joudutti
vakinaisen ven. näyttämön syntyä. Sitä ennen
esitettiin S:n näytelmiä kadettikoulussa ja hovissa:
1750 ..Hamlet", „Sinav ja Truvor", ..Artistona"
ja huvinäytelmät ..Kummalliset" ja
..Tressoti-nius" ja 1751 ..Semira". Kun keisarinnan
määräyksestä 1756 oli perustettu vakinainen
teatteri, tuli S. sen johtajaksi; hän hoiti
tehtäväänsä taidolla ja rakkaudella v:een 1761 asti,
jolloin hänet erotettiin johtajan toimesta. Hänen
lukuisista näytelmistään, jotka hän kirjoitti
tavattoman nopeasti, mainittakoon vielä
..Jaro-polk ja Dimiza" (1758), ..Vyseslav" (1768),
„Vale-Dimitrij" (1771) ja „Mstislav" (1774). Sitäpaitsi
hän on kirjoittanut suuren joukon runoja.
Erittäin arkana arvostaan oli S. alituisessa riidassa
m. m. Lomonosovin ja Tredjakovskijn kanssa —
viimemainitusta hän on tehnyt pilaa näytelmässä
,,Tressotinius" — ja siksi häntä usein kuvataan
naurettavan itserakkaaksi. Todellisuudessa S.
kuitenkin näyttää olleen suoraluontoinen ja
vääryyttä vihaava mies. Aikalaiset pitivät häntä
suurena runoilijana, nimittäen häntä ..Pohjolan
Kacine"ksi, myöhemmin on häneltä tahdottu riis
tää kaikki merkitys kirjailijana. Hänen
näytelmänsä ovat kyllä mukaelmia ranskalaisista
alkuteoksista ja ..Hamlet" Shakespearen tunnetusta
draamasta, mutta ne ovat ensimäisinä venäläisinä
draamoina kasvattaneet venäläistä yleisöä eikä
myöskään voi kieltää S:n melkoista lahjakkuutta.
J. J. .1/.
Sumatra, Alankomaiden Itä-Intiaan kuuluva
saari, läntisin ja Borneon jälkeen suurin
Ttä-Intian saarista, Malakan etelä- ja lounais- sekä
Jaavan länsipuolella, suurin pituus kaakosta
luoteiseen 1,650 km. suurin leveys 400 km; 434,000
km2, n. 4,i rnilj. as. (1905), joista n. 8.000
eurooppalaista ja 100,000 kiinalaista. —
Mala-kasta S:n erottaa Malakka-salmi, Jaavasta
Suuda-salmi. Rannikot ovat verraten lahtirikkaat,
vaikkeivät lahdet ulotukkaan syvälle sisämaahan.
Länsirannikko on korkeata; sen edustalla 50-75
km päässä on jono hallinnollisesti S :aan
luettuja saaria: Babi (Simeuloe), Nias, Batu (Batoe),
Mentawi-ryhmä, Engano y. m. Itärannikko on
alavaa, rämeistä; sen edustalla on useita
mataloita rannikkosaaria sekä Banka-salmen S :sta
erottama Banka. — S:n geologinen rakenne ja
kehityshistoria on vielä vähän tutkittua. Suess
pitää S:aa Birman vuoristojen jatkona.
Pinnanmuodostuksessa läntinen verraten kapea
vuori-seutu erottuu jyrkästi pohjoisessa kapeasta,
etelään levenevästä idän alankoalueesta.
Vuori-perustassa pohjimmaisina ovat gneissit,
kvartsii-tit y. m. s., jotka olivat poimuttuneet ja
kuluneet silloin kuin niille kerrostui kivihiilikauden
ja nuorempien kausien kerroksia. Alemmilla seu
duilla on laajalti tertiäärisiä aineksia ja alan
got ovat alluvionien peitossa. Tuliperäinen toi
minta on yhä vilkasta. S:n korkeimmat huiput
ovat tulivuoria, jotka kaikki ovat länsirantaa
lähellä olevassa jonossa: Indrapura (3,805 myi.
merenp.), Luseh (3,700 m). Dempo (3,120 m),
Pasaman (2,912 m) y. m. — Pääjoet virtaavat
kaikki itärannikolle: Simpang, Deli, Panei-Bila,
Rokan, Siak, Kampar. Indragiri. Hari-Djambi,
Palembang 1. Musi. Useat näistä ovat pitkälti
kuljettavia (Musi n. 400 km, Djambi n. 800 km),
osaksi merialuksillakin. Vuoristoalueella on
muutamia järviä: Laut Tawar, Toba (kraaterijärvi;
1,300 km2), Manindjau, Singkara, Ranua. —
Ilmasto alangoilla sangen kuuma kautta koko
vuoden, vaihdellen eri kuukausina +26.2°C- + 27.ä°C
(päiväntasaaja kulkee keskeltä S:n poikki),
epäterveellinen, 1,200 m yi. merenp. viileämpi ja
terveellisempi. Kaikkina kuukausina sataa
runsaasti, runsaimmin kuitenkin loka- ja
joulukuussa. Vuotuinen sademäärä 2,500-4,800 mm.
Pohjoisosan vuoristoylängöillä sataa vähemmän.
-— Kasvillisuudelle sisämaassa, 1,000-1,800 m yi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
