Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sumerilaiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
189
Sumerilaiset
190
,,hän maksoi sen", in-lal-e = „hän maksaa",
in-lal-ene = „lie maksavat", ghe-lal = ,,bän maksakoon",
ga-lul = ,,tahdon maksaa", ga-na-lal = ,.tahdon
maksaa hänelle", ga-ra-lal = »tahdon maksaa sinulle"
j. n. e. Sumeri on aito-agglutineeraava kieli,
joka varsinkin suosii prefiksejä. Hämmentävä
ominaisuus on samanmerkityksellisten
taivutus-affiksien paljous. Indikatiivin 3:nnen
persoonan subjektiprefiksin t»:in ohella esim.
käytettiin pariakymmentä muuta preformatiivia: e, eme,
ba, mu, ven, ban, mun, ib, ab. ai y. m.
Kardi-naalisanat 1-10 ovat: os, min, es, lim(mu), i(a),
äs, umun [imin = 5+2), ussu, ilimmu (=5-|-4)
ja fgltju.
S:u historiaa ei voida kirjallisten
lähteiden avulla seurata pitemmälle kuin 4 :nteen
vuosituhanteen. Vanhimmat tietomme näkyvät
kohdistuvan Ives (Opis) nimiseen kaupunkiin, missä
Scheilin julkaiseman luettelon mukaan ensin
hallitsi 6 ruhtinasta (patesi, lugal) 99 vuotta. Heitä
seurasi Kisissä 8 ruhtinasta, joiden
hallitus-aikojen erät tekevät 192 v., mutta summaksi on
merkitty 586 v. Koska muista kirjoituksista
tunnetaan ainakin 10 muuta Kisin kuningasta,
joista Mesilim näkyy eläneen n. 3100 e. Kr.,
niin luku 586 luultavasti tarkoittaa Kisin
valtakunnan koko olemassaolon aikaa. Ivisistä valta
siirtyi Urukin mahtavalle kuninkaalle
Lugal-zaggisille ja 25 v:n kuluttua Akkadin
Sarru-kénille (ks. Sargon). Hänen ja hänen
seuraajiensa Rimusun, Manistusun, Naräm-Sinin,
Sarkallsarri’n y. m. edustama seemiläinen
ylivalta kesti 197 v.. kunnes Urukissa jälleen pääsi
valtaan sumerilainen dynastia, joka hallitsi 26 v.
Kovan iskun sekä s:n että heidän kanssaan
kilpailevien seemiläistenkin vallalle tuotti gutü
niminen kansa, joka asumasijoiltaan. luultavasti
alisen Zab-virran tienoilta, missä se asuskeli vielä
Assyrian sargonilaisten aikoina, kaupunkeja ja
temppelejä polttaen ja hävittäen hyökkäsi
Sumeriin ja perusti sinne oman valtakunnan.
Edellä-main. luettelo päättyy tiedonannolla, että gutOn
kansa riisti vallan Urukilta. Sen kuninkaista
tunnetaan, paitsi Sarlak, joka oli Sarkalisarri’n
aikalainen, Lasirab, Sium, Enridapizir,
Sarati-gubisin ja Tirikän, mutta tuntematonta on,
kuinka kauan tuota muukalaisvaltaa kesti. Lopun
siitä teki Urukin sumerilainen kuningas
Utu-khegal, joka voitti ylpeän Tirikänin ja perusti
3:nnen urukilaisen hallitsijasuvun. Sitä seurasi
ennen pitkää Urissa hallinnut dynastia, jonka
jäsenistä (Ur-engur, Dungi, joka ulotutti
valtansa Elämiin ja Pohjois-Babyloniaan. Pur-Sin,
Gimil-Sin ja Ibi-Sin) ainakin jälkimäisillä on
seemiläiset nimet. Viimeinen heistä, Ibi-Sin.
rakennutti turvaksi Sumeriin hyökkääviä
amori-laisia (seemiläisiä) vastaan ,,amorilaismuurin"
ja joutui lopulta vankina Elämiin. Sellaisten
olojen vallitessa kohosi Isinissä 225 v. kestänyt
valtakunta, jonka hallitsijat ylläpitivät s:n
tra-ditsioneja, vaikka he nimistään päättäen ehkä
olivat maahan kutsuttujen amorilaisten
palkkasoturien päällikköjä. Säilyttyään vielä n. 103 v.
sen jälkeen, kuin amorilainen Hammurapi-dynastia
perusti valtansa Babyloniin, Isinin valtakunta
näkyy saaneen häviönsä Larsan kuninkaan
Arad-Sinin ja Babylonin kuninkaan Sin-muballitin
yhteistoimesta, jälkimäisen 17:ntenä
hallitus-vuonna. Jos amorilaisvalta Babylonissa alkoi
n. 2225 e. Kr. (Kugler, Meyer; v. 2232 Ungnadiu
mukaan), saadaan edellä kerrotusta seuraava
likimääräinen kronologinen taulu: Kesin valta
kunta (99 v.) n. 3483-3385, Kisin valtakunta
(586 v.) n. 3384-2799, Urukin 1 :nen valtakunta
(25 v.) n. 2798-2774, Akkadin valtakunta (197 v.)
n. 2773-2577, Urukin 2:nen valtakunta (26 v.)
n. 2576-2551. gutfllaisten yliherruus n. 2550-2500.
Urukin 3:s valtakunta n.’2500-2470, Urin
valtakunta (117 v.) n. 2469-2353, Isinin valtakunta
(225 v.) n. 2352-2127 ja Babylonin 1 :nen
dynastia n. 2225-1926 e. Kr. Näihin kronologisiin
puitteisiin on muidenkin s:n valtakuntien
historia sovitettava, m. m. Lagasin ja Umman
(ks. Babylonia, palsta 783, ja Gude a).
Lagasin ruhtinaista tunnetaan ainakin 36 nimeltä,
ja 22:Ita on säilynyt kirjoituksiakin. Heistä oli
Lugal-sag-engur Mesilimin aikalainen. Urnina ja
hänen poikansa Eannatum, Enannatum I sekä
hänen jälkeläisensä Entemena ja Enannatum II
elivät n. 3000-2825 e. Kr. Yhteiskunnallisena
uudistajana tunnettu vallananastaja Urukagina
oli Lugalzaggisin ja Sarrukënin aikalainen, hänen
poikansa Engilsa Manistusun, Urbabbar
Naräm-Sinin ja Lugalusumgal Naräm-Sinin ja
Sarka-lisarri’n aikalaisia. Gudea eli ehkä jo n. 2500
e. Kr., sillä hänen poikansa Ur-Ningirsu näkyy
olleen Dungin (n. 2452-2394) aikalainen.
S:n kulttuuri edustaa ihmiskunnan
kaikkein vanhimpia ennätyksiä sivistyksen alalla
niin että ainoastaan Egyptin kulttuuri voi vetää
sille vertoja. Sen esihistoriaa tosin ei voida
seurata kivikauteen saakka, koska sen
aikakauden tuotteet Sumerissa ainaiseksi ovat
hautautuneet Tigris- ja Eufrat-virtojen vuotuisten
tulvien jättämään liejuun. Ensin tutustuessamme
s:iin 4:nnellä vuosituhannella e. Kr. heidän
kulttuurissaan jo on pronssi- (1. oikeammin vaski-)
kauden tunnusmerkit, ja sen tärkeimmät ilme
nemismuodot ovat jo täysin vakiintuneet. Keino
tekoiselle alustalle he rakensivat poltetuista tai
polttamattomista tiilistä asumukset itselleen ja
jumalilleen. Heillä oli viljalta lampaita ja
nautakarjaa. Maan kasvullisuutta he järjestivät ja
lisäsivät huolellisesti hoidetuilla kanavilla ja
kastelulaitoksilla. He harrastivat taidetta ja
käyttivät vaskisia aseita. Ja he olivat
kuvakirjoituksesta kehittäneet kirjoitusjärjestelmän, jonka
merkeillä ei osoitettu ainoastaan käsitteitä, vaan
myös tavuja. Kaikki tämä edellyttää monien
vuosisatojen esitöitä. S:n kulttuuri, jonka
kukoistus näkyy saavuttaneen huippunsa Gudean
aikakaudella, joutui 3:nnella vuosituhannella maahan
tulleiden seemiläisten perinnöksi, jota he
muodostelivat ja kehittivät oman luonteensa mukaan.
S:n ääretön vaikutus babylonialaisiin ja
assyrialaisiin kuvastuu selvästi lukemattomissa
sumeri-laisperäisissä lainasanoissa, joita assyriassa
käytettiin uskonnon, mytologian, kirjoitustaidon,
rakennustaiteen ja ammattien aloilla sekä
aseiden, metallien, kasvien, eläinten, tautien y. m.
nimityksissä. Samoin ilmenee tuo vaikutus
taiteessa, uskonnossa ja kirjallisuudessa.
Babylonian jumaliston tärkeimmät tyypit ovat.
Sumerista lähteneet, ja kirjallisuuden alalla on
huomattu, että suuri joukko alkuperältään
seemiläisiksi luultuja kaunokirjallisia tuotteita, hymnejä,
psalmeja, rukouksia ja kertomarunoja, m. m.
luomiskertomus ja Giigaines-runo, on käännetty
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
