Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sumerilaiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11)1
Sumerologia—Summasjärvi
192
tai jäljennetty sumerilaisista alkuteoksista.
Sumerilaisen kulttuurin vaikutuksen
silmiinpistävim-piä todisteita 011 kuitenkin se, että seemiläiset
(niinkuin elamilaisetkin, ks. Elam) heiltä
lainasivat nuolenpääkirjoituksen (ks. t.) ja että sume
rin kieli heillä säilyi oppineiden viljelemänä
pyhänä kielenä kauan senjälkeen kuin s. olivat
erityisenä kansana hävinneet olemasta, ja
semmoisena eli melkein yhtä kauan kuin assyria
itse. Sumerin kielellä oli siten kautta
vuosisatojen samanlainen asema kuin latinan kielellä
keskiajalla. Toiselta puolen pitkällinen kosketus
seemiläisten kanssa ei saattanut olla jättämättä
syviä jälkiä s:n sivistykseen. Näin ollen,
varsinkin tieteen nykyisellä kannalla, ei aina voida
varmuudella erottaa toisistaan s:n ja
muinais-seemiläisten kulttuuriennätyksiä. S:n kulttuurin
tärkeimpiä ilmiöitä on sentähden esitetty jo
artikkelissa Babylonia (ks. t.).
[Radan, „Early Babylonian liistory" (1900);
Meyer, „Sumerier und Semiten" (1906), sama,
„Gesehicbte des Altertums" (3:s pain., Is 1913);
King. „A history of Sumer and Akkad" (1910);
Maailmanhistoria, ,.Itämaat"; — Weissbach, „Die
sumerisehe Frage" (1898); Halévy, ,,Précis
d’allo-graphie assyro-babvlonienne" (1912); Brünnow,
„A classified list of euneiform ideographs"
(1889) ; Fossey, „Contribution au dictionnaire
sumérien-assyrien" (1907); Meissner, „Seltene
assyrisehe Ideogramme" (1910); Leander, ,,Ueber
die sumer. Lelinwörter im Assyriselien" (1903);
Prince, ,,Materials for a Sumerian lexicon"
(1905) ; Langdon, „A Sumerian grammar and
chrestomathy" (1911) ; Delitzsch, ,,Grundziige der
sumer. Grammatik" (1914). sama, ,,Kleine sumer.
Sprachlehre fiir Nichtassyriologen" (1914), sama,
„Sumerisches Glossar" (1914); — Haupt,
„Akka-dische und sumer. Keilschrifttexte" (1882);
Reis-ner, ,. Sumer.-babyl. Hyinnen nach Thontafeln
griechischer Zeit" (1896); Zimmern, ,,Babyl.
Busspsalmen" (1885). sama, .,Sumer.-babyl.
Tamüz Lieder" (1907), sama, ,,Sumer. Kultlieder"
(1912); Radan, „Sumerian hymns and prayers"
(1911 seur.); Langdon, „Sumer. and Babyl.
psalms" (1912).] K. T-t.
Sumerologia (kreik. logos = oppi), sumerilaisia
(ks. t.) käsittelevä tiede. — S u m e r o 1 o g i,
sumerologian tutkija.
Sumiainen (ruots. Sumiais). 1. Kunta,
Vaasan 1., Viitasaaren kihlak.,
Sumiaisten-Kongin-kankaan nimismiesp.; kirkolle Kuusan asemalta
30 km (Suolahden asemalta talviteitse 16 km).
Pinta-ala 203,s km2, josta viljeltyä maata (1910)
1,400 ha (siinä luvussa luonnonniityt 617 ha).
Manttaalimäärä 5talonsavuja 84,
torpan-savuja 117 ja muita savuja 296 (1907). 2,356 as.
(1914); 492 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 308:11a (1901). 236 hevosta. 887
nautaa (1913). — 1 kansakoulu (1915).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Härkinsalmen
höyrysaha ja ui3*lly; Sumiaisten osuusmeijeri. —
Luonnonnähtävyyksiä tarjoavat runsaasti
Keiteleen luonnonihanat rannikot; erikoista huomiota
ansaitsevat S:n kautta kulkevan
Jyväskylän-Viitasaaren maantien kauniit ympäristöt
(Kuo-kansillan seutu y. m.); Hitonhaudan (1.
Hiiden-haudan) jylhä rotkolaakso (n. 1,5 km kirkolta
pohjoiseen) ja sen äärellä Ilitonhaudanvuori,
jonka laelta suurenmoinen näköala Keiteleelle.
Säännöllinen laivaliikenne (joka päivä)
Suolahden rautatieasemalle. — 2. Seurakunta,
konsistoi illinen, Porvoon hiippak., Jyväskylän
rovastik.; S:n nimi mainitaan ensikerran
rajan-kiiyntikirjeessä v:lta 1442; oli pitkät ajat
Rautalammin vanhan hallintopitäjän aluetta;
muodostettiin rukoushuonekunnaksi tuomiokapitulin
päät. 15 p:ltä maalisk. 1800, ottamalla siihen 42
taloa Laukaasta, 10 Saarijärvestä, 16
Rautalam-mista ja 3 Viitasaaresta; tehtiin Laukaan
kappeliksi keis. käskykirj. 22 p:ltii lokak. 1842 ja
määrättiin erotettavaksi omaksi khrakunnaksi
sen. päät. 9 p:ltä syysk. 1896; eroaminen
tapahtui 1 p. toukok. 1907. — Kirkko puusta, rak.
1802, korj.’ perinpohjin 1889. — S:n kirkkoa
nimitettiin aikaisempina aikoina „Koukan" 1.
„Kuo-kan kirkoksi". [K. J. Jalkanen, ,,Rautalammin
vanhan hallintopitäjän historia" (Suom. kirj.
seuran pitäjänkertomuksia VI, 1900).]
L. B-nen.
Sumir = Sumer (ks. t.).
Sumia ks. S u m e n.
Summa (lat.), yhteenlaskun (ks. t.) tulos.
S:aa sanotaan laskuopilliseksi, jos
yhteenlaskettavien ajatellaan olevan merkkiä vailla.
Kun taas yhteenlaskettavien edessä on merkki
niin, että toiset voivat olla positiivisia toiset
negatiivisia, sanotaan s: aa
algebralliseksi. S:aa merkitään matematiikassa
käyttämällä .i" merkkiä, esim. s:aa 1-J-2+3+ . . . +24 =
a= 24
± a. Nimitys s. johtuu siitä, että yhteenlaskua
a=l
toimitettaessa toinen toisensa alle asetettujen
lukujen s. ennen merkittiin yhteenlaskettavien
yläpuolelle (lat. summus, fem. summa ylin), eikä
kuten nykyään tavallisesti niiden alle.
XJ. S:n.
Summa, kylä Vehkalahden pitäjässä,
Summa-joen suulla, n. 5 km Haminan kaupungista
länteen ; veneveistämö.
Summa, maatila (rälssitila, "-/e manttaalia)
Vehkalahden pitäjässä 7 km Haminan
kaupungista länteen. Ruotsin vallan aikana se kuului
Husgafvel-, Creutz- ja Duwall-suvuille, sekä
sittemmin Stewen- ja Bruun-suvuille (m. m. sen
omisti ministerivaltiosihteeri Th. Bruun). Nyk.
omistaja (1916) todellinen valtioneuvos Th.
Bruun. Päärakennuksessa (puusta; vv:lta 1881
ja 1893), jota ympäröi laaja., hyvin hoidettu
puisto, on vanhaa huonekalustoa, muotokuva
kokoelma y. m. A. Es.
Summaarinen (ks. Summa), summittainen.
Summajoki saa alkunsa Salpausselän
etelärinteiltä, virtaa monen pienen järven läpi
(Enäjärvi y. m.) ja laskee Suomenlahteen n. 5 km
länsipuolella Haminan kaupunkia; pit. n. 55 km.
Huomattavin lisäjoki on oikealta laskeva
Sippo-lanjoki. S. tuo mereen keskiveden aikaan 5 m3
vettä sek:ssa (korkean veden aikaan 22 m3,
matalan 2 m3). — Jokivarressa lähellä S:n suuta on
Summan (ks. t.) kylä. L. B-nen.
Summarium /-«’-/ (lat.), pääsisällys, lyhyt
sisällysluettelo.
Summasjärvi, järvi Saarijärven
reitissä (ks. t.). Saarijärven pitäjässä, n. 5 km
kirkolta kaakkoon; suurin pit. 8,e km
(pohjois-luoteesta-kaakkoetelään), suurin lev. 4,s km,
pinta-ala 33,5 km2, pinnan korkeus 108,ss m yi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
