Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suojelusväritys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
231
Suokaasu—Suolahappo
232
Sortavalan kaupungista 147 km, Petroskoista
(jonne myös vilkas liikenneyhteys) n. 150 km.
Pinta-ala 3,433,s km1, josta viljeltyä maata
(1910) 2,222 ha (siinä luvussa luonnonniityt 992
ha, viljaakasvava kaskimaa 185 ha).
Manttaalimäärä 30,oo, talonsavuja 426 ja muita savuja 371
(1907). 6,523 as. (1914), joista kreik.-katolisia
6,408. 901 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 745:llä (1901). 548 hevosta, 2,102
nautaa (1913). — Kansakouluja: 11 suomalaista (joista
3 yksityistä), 14 venäläistä (venäläistä
paikallista väestöä kunnassa ei ole). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri. Piirieläinlääkärin asuinpaikka.
Apteekki. — Teollisuuslaitoksia: Annan
rautaruukki (ks. t.), seisauksissa v:sta 1905. —
S:n kunnan alueesta kuuluvat Venäjän valtiolle
„Annan ruukin maat" (osa S:n entistä
lahjoitusmaata), jotka käsittävät lähes 2/3 koko kunnan
alasta, n. 2,200 km2. — Kunnan tärkeimmät
kylät, Varpakylä, Jehkilä, Leppäniemi, Kuikkaniemi
ja Kaipainen sijaitsevat pitkin Suojärven
rannikkoa. — S:n kreikkalaiskatolinen
seurakunta kuuluu Suomen kreik.-katolisen
hiippakunnan kolmanteen rovastikuntaan;
mainitaan (Ivorpiselkä siihen luettuna) Sortavalan
kreik.-katoliseen emäseurakuntaan kuuluvana
kappelina 1500-luvun lopulla, muodostettiin
itsenäiseksi khrakunnaksi 1600-luvulla. S:n
khra-kuntaan kuuluu nykyjään kappelina Annan
ruukin seurakunta. Pääkirkko, „Pyhän
kolminaisuuden kirkko", sijaitsee Varpakylässä. — S:n
luterilainen rukoushuonekunta,
kuuluu Soanlahden khrakuntaan; perustettu keis.
käskykirj. 16 p :ltä marrask. 1885. Kirkko puusta,
valmistui 1890. [A. A. Branders, „Tietoja
Suojärven pitäjästä" (1892).] L. E-nen.
Suokaasu 1. kaivoskaasu on metaania
(ks. t.). Soissa muodostuu s:ua orgaanisten
aineiden, puiden y. m. s. lahotessa veden alla.
Oletetaan sen muodostuvan selluloosasta, joka
hajaantuu erään mikro-organismin Bacillus
amylobacterin vaikutuksesta. Sitä on myös
suoliston kaasuissa. Kivihiilikerroksissa on
kaivoskaasua, joka on pääasiallisesti metaania. Ilmaan
määrätyssä määrin sekoittuneena se sytyttäessä
voimakkaasti räjähtää. vrt. Davyn
varmuus 1 a m p p u.
Suokilpikonna ks. Kilpikonnat.
Suokukka ks. Andromeda.
Suokulainen fMachetes pugnax), kurppien
heimoon (Scolopacidce), viklojen alaheimoon
(Tota-nidce) kuuluva keskikokoinen kahlaaja. Nokka
on n. pään pituinen, suora, litteä- ja
tylppäpäinen, sen reunat eivät ole sisäänpäin
kääntyneet kuten varsinaisilla vikloilla. Koiraat ovat
kuuluisia keväällisistä keskinäisistä
taisteluistaan, ja muistuttavat siinä, samoinkuin väriensä
vaihtelevaisuuden ja koreuden sekä
höyhen-kauluksensa vuoksi kukkoa (siitä nimi
,,suo-kukkonen"). Eniten vaihtelee kauluksen väri,
sinimustasta punaiseen, keltaiseen ja valkeaan. Se
voi mj-ös olla eri tavalla kirjava. Myöskin
niskassa on pieni kaulus. Keväällä koiraan naaman
peittävät sarveiskäsnät, jotka suojelevat ihoa
kilpailijan, tosin verraten pehmeärakenteisen
nokan iskuilta. Loppukesällä koiras muistuttaa
naarasta, joka on päältä mustan-,
punaruskean-ja harmaankirjava, alta vaalea. Koiras on
kooltaan isompi, pituus 31-33 em. Naaraan pituus
Suokulainen, a naaras, h koiras.
noin 25 cm. — Taistelut suoritetaan useimmiten
määrätyillä soidinpaikoilla ja ne näyttävät
useinkin olevan enemmän paritteluaikaan ilmenevän
suuren eloisuuden ilmenemismuotoja kuin
ankaria taisteluita naaraiden omistamisesta. Naaras
yksin pitää huolen hautomisesta ja poikasten
hoidosta. — S. pesii Euroopan ja Aasian
keski-ja pohjoisosissa. Suomessa se pesii maan
pohjois-ja paikoin myös keski- ja eteläosissa. E. M-o.
Suokuume, vaikeanlainen vilutaudinlaji. ks.
Horkka.
Suokypressi ks. Suosypressi.
Suola ks. Keittosuola ja Suolat.
Suolaeetteri, sekoitus erilaisia aineita, joka
saadaan tislaamalla alkoholia suolahapon ja
ruunikiven kera. Sisältää kloraalia, asetaalia.
Ryydintuoksuinen. Käytetään hedelmäesanssien
valmistukseen ja lääkkeenä. S. S.
Suolahappo, kloori vety happo f acidurn
hydro-chloricum), kloorivedyn, HCl, vesiliuos. Sitä
voidaan valmistaa keittosuolasta käsittelemällä tätä
rikkihapolla, jolloin muodostuu natriumsulfaattia
ja kloorivetyä, joka johdetaan veteen. Puhdas s.
on väritön, pistävän hajuinen, voimakkaan hapan
neste, joka savuaa ilmassa. Kuumennettaessa
siitä haihtuu kloorivetyä. S:n väkevyyden ja sen
ominaispainon suhdetta osoittaa seuraava taulu:
Oni.-p. 15° Grammaa HCl 100:ssa
[-grammassa-]
{+gram- massa+} cm8:ssä
l.oio 2,14 2.2
1.030 6,15 6.1
1,050 10,17 10.7
1,070 14,17 15,2
1,090 18,11 19,7
1,100 20,oi 22,0
1,110 21.33 24.3
l,im 25,70 29,1
1,150 29.57 34,0
1,170 33,J« 39,2
1,190 37,23 44.8
1,200 39,11 46,9
Raaka s. on raudanpitoisuutensa vuoksi
kellertävää. Siinä on lisäksi vähän rikkihappoa,
rikkihapoketta, klooria, arsenikkia y. m. S. on
voimakas, hyvin dissosioituva happo. Se muodostaa
metallien kanssa suoloja, klorideja ja kloruureja
(ks. K 1 o o r i m e t a 11 i t). Hapetettaessa siitä
vapautuu kloori ja vettä muodostuu. Väkevän
s:n ja typpihapon seosta sanotaan
kuningas-vedeksi (ks. t.).
Sulfaattia teknillisesti valmistettaessa
muodostuneen kloorivedyn annettiin ennen (n. v:een
1850) haihtua ilmaan. Sittemmin alettiin s:oa
käyttää yhä enemmin kloorikalkin valmistukseen
ja se kootaan tarkoin veteen johtamalla.
Nor-maalilämmössä ja -paineessa 1 volymi vettä
liuottaa 505 volymiä kloorivetyä.
Sulfaatti-uuneista (ks. Sulfaatti) tulevat kaasut
johdetaan putkijohtoja pitkin erityisellä tavalla
rakennettuihin haponkestäviin saviastioihin.
Nämä ovat pitkässä rivissä toistensa
yhteydessä, siten että kaasuvirtaa vastaan niissä kul-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
