Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suolahden höyrysaha ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
233
Suolahden höyrysaha—Suolahti
234
(S.H.) Suolahappotehtaan kaavakuva. Yläkuva sivulta
katsottuna, alakuva ylhäältä, oikealla uunit, keskellä putkijohto
ja vasemmalla absorptsioni-astiat ja -torni.
(S.H.) Saviastioita, joissa kloorivety liuotetaan veteen.
kee vesivirta, joka kyllästyy liuenneella
kaasulla väkeväksi, n. 35%:ksi s:ksi.
Viimeiset jätteet kloorivetyä absorbeerataan
samotti-kivillä ja koksilla täytetyissä torneissa, joihin
vettä valuu ylhäältä, kaasun noustessa alhaalta.
S:oa valmistetaan nykyään myös Hargreavesin
menetelmän mukaan keittosuolasta (ks.
Sulfaatti). Sitäpaitsi on sitä alettu Saksassa
valmistaa Stassfurtin kerrosten
magnesiumklori-dista. Kiteinen magnesiumkloridi hajoaa
sulatettaessa s:ksi ja magnesiumoksykloridiksi.
Viimemainitun hajoittaa lämmin vesihöyry
täydellisesti s :ksi ja magneesiaksi. S:oa käytetään
kloorin, kloorikalkin, kloridien y. m. kem.
aineiden valmistamiseen, väriteollisuudessa
metallurgiassa, y. m. Lääkkeenä sitä käytetään m. m.
kuumetaudeissa sekä vatsataudeissa korvaamaan
puuttuvaa mahalaukun s:oa (vrt.
Ruuansulatus ja Maha). Suomeen tuotiin vv. 1912 ja
1913 246,657 ja 257,144 kg s:oa, arvoltaan
o. 29,000 ja 30,000 mk. vrt. Kloorivety.
S. 8.
Suolahden höyrysaha (toiminimi
Suolahden höyrysaha Ali Riihijärvi,
omistaja Ali Riihijärvi), Äänekosken pitäjässä
Keiteleen rannalla Suolahden aseman vieressä. Sen
rakensi 1906 puutavaraliikettä v:sta 1898
harjoittanut Ali Riihijärvi. Sahassa on 3 raamia,
20 sirkkelisahaa, höyrykuivauslaitos ja höyläämö.
Sahatun puutavaran valmistus n. 6.000 standert-
tia. Höyrykoneet kehittävät 111 hevosv. Sahan
yhteydessä on tiilitehdas, joka saa
käyttövoimansa sahan sähkölaitoksesta. Toiminimi omis
taa lisäksi kaksi jauhomyllyä, turvepehkutehtaan
Sirkkasuolla (600 tynnyrinalaa hyvää suota) 6 km
Suolahden asemalta itään (tehtaassa valmistetaan
myös polttoturvetta) sekä 10 maatilaa, joista
mainittavin Mannilan kartano Laukaan pitäjässä.
Eri teollisuushaarojen valmistusarvo yhteensä
1 milj. mk. (1914). Kaikissa teollisuuslaitoksissa
on työväkeä n. 200 henkeä, joista puolet asuu
tehtaan huoneistoissa. Sairas- ja
hautausapu-kassa. E. E. K.
Suolahden rullatehdas (omistaja
Aktiebolaget Bobbin osakeyhtiö,
osakepääoma 1915 250,000 mk., vararahasto 77,000 mk.,
toimeenpaneva johtaja W. Björksten), Keiteleen
rannalla, Suolahden aseman luona Äänekosken
pitäjässä, perustettiin 1911. Valmistaa
rihmarullia, 1915 351.000 krossia, arvoltaan 375,000 mk.
Työväestö sain. v. n. 100 henkeä, joista puolet
asuu tehtaan huoneistoissa.
Suolaheinä ks. R u m e x.
Suolahierakka = suolaheinä, ks. R u m e x.
Suolahti, tärkeä teollisuus- ja liikennekeskus
Keiteleen eteläisimmässä perukassa, Äänekosken
pitäjässä, Haapamäen-Suolahden radan
(Jyväskylän radan) päässä, Keiteleen laivaliikenteen ete
Hiisin päätekohta. Teollisuuslaitoksia: S:n
rullatehdas (Bobbin o.-y.), S:n höyrysaha (A.
Riihijärvi), S:n konepaja ja valimo ynnä
veneveistämö (J. J. Pietiläinen) ; A. Riihijärven
omistamat S:n tiilitehdas, S:n tervapolttimo, S:n
turvepehkutehdas. — Pohjoismaiden osakepankin
haarakonttori. — S:sta vie 9 km pitkä,
kapearaiteinen rautatie Äänekosken (ks. t.)
tehtaille. — S:n rautatieasema (III 1.), 42 km
Jyväskylästä, 120 km Haapamäeltä, 421 km
Helsingistä. Tavaraa saapui 1913 kaikkiaan
8,098 ton. (huomattavimmat erät: jauhoja ja
ryynejä 3,874 ton., metalliteollisuuden tuotteita 800
ton., suolaa 493 ton., kiviä, kalkkia ja sementtiä
487 ton.) ; tavaraa lähetettiin 39,883 ton.
(huomattavimmat erät: puutavaraa 27,634 ton.
[siinä lankkuja ja lautoja 16,310 ton., halkoja
4,710 ton.. hirsiä ja propsia 3,579 ton., muuta
puutavaraa 3.035 ton.], marjoja 119 ton., voita
108 ton., metalliteollisuudentuotteita 106 ton.).
L. B-nen.
Suolahti (ent. Palander). 1. Viktor
Hugo S. (s. 1874), kielentutkija, yliopp. 1892,
fil. kand. 1896, fil. lis. 1899, v:sta 1901 germ.
kielitieteen dosenttina ja v :sta 1911 germ.
filologian professorina yliopistossamme.
Tärkeimmät julkaisut: „Die althochdeutsehen Tiernamen.
I. Die Namen der Säugetiere" (1899), ,.Der
fran-zösisehe Einfluss attf die deutsche Sprache im 12.
Jahrhundert" (1902), „Die deutschen Vogelnamcn.
Eine wortgeschichtliche Untersuchung" (1909).
2. Gunnar Wilhelm S. (s. 1876),
historiantutkija, edellisen veli; yliopp. 1894. fil.
lis. 1901; tuli dosentiksi 1902; julkaisuja: „Hen
rik Gabriel Porthan historiantutkijana I"
(1901), „Henrik Gabriel Porthan yliopiston
opettajana" (1902), „Henrik Gabriel Porthan"
(1904), „EIämää Suomessa 1700-luvulla" (1909),
,,Suomen pappilat 1700-luvulla" (1912), y. m.;
ollut 1903-10 ..Historiallisen aikakauskirjan" ja
1907-12 ..Ajan" päätoimittajana.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
