Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen kansakoulun ystävät - Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahasto - Suomalaisen kirjallisuuden seura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
253 Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahasto—Suomalaisen kirjallisuuden seura 254
misellä y. m. toimia kansansivistyksen hyväksi.
Yhdistyksen jäseneksi pääsee jokainen asiaa
harrastava, toimikunnan hyväksymä Suomen
kansalainen, joka jäsenmaksuksi suorittaa vuosittain
5 tahi 2 mk. Joka kerrassaan maksaa
jäsenmaksua 50 mk., on enemmistä maksuista vapaa
ja tulee yhdistyksen pysyväksi jäseneksi.
Yhdistyksen perustajina pidetään niitä, jotka yhdellä
kertaa sen kassaan maksavat vähintään 100 mk.
Yhdistyksen asioita hoitaa Helsingissä oleva
toimikunta, johon kuuluu esimies ja 4 jäsentä
sekä 2 varajäsentä. Juoksevia asioita hoitavat
toimikunnan valitsema sihteeri ja
rahastonhoitaja. Jäsenten ja jäsenmaksujen keräämistä
varten toimikunta valitsee tarpeen mukaan
asiamiehiä eri seuduille maata. Yhdistyksen
vuosikokous pidetään Elias Lönnrotin syntymäpäivänä,
9 p. huhtik. Yhdistyksen toiminta on
kohdistunut pääasiallisesti sekä alempien että ylempien
suomenkielisten kansakoulujen perustamiseen ja
tukalissa oloissa toimivien koulujen
avustamiseen ja tukemiseen raha-avuin, kirjoin ja
opetusvälinein, varsinkin kaksikielisillä
rajaseuduillamme. Varoja tarkoituksensa toteuttamiseen
yhdistys on saanut jäsenmaksuina ja
lahjoituksina. Yhdistyksen lahjoitusrahastojen summa on
tasaluvuin 197,000 mk. Huomattavimpana
yhdistyksen toiminnan edistäjänä on mainittava
vapaaherra Adolf Tandefeldt vainaja, joka useissa
erissä lahjoitti yhdistykselle kaikkiaan 100,000
mk. Joinakuina vuosina yhdistys on myöskin
saanut avustusta eduskunnan käytettävänä
olevista Längmanin testamenttivaroista.
Yhdistyksen esimiehinä ovat olleet L. Nevanlinna
(1889-1909), E. Lindgrén (1909-11) ja P. YV.
Hannikainen (v:sta 1911), rahastonhoitajina: E.
Lindgrén (1889-1912) ja O. Hallstén (vista 1912),
sihteereinä: N. Liakka (1889-90) ja A. Kohonen
(v:sta 1890). A. K:nen.
Suomalaisen kirjallisuuden
edistämisrahasto on suomenkielisen, etupäässä korkeampaa
yleistä kansalaissivistystä kehittävän
kirjallisuuden edistämiseen käytettävä, Suom. kirjall.
seuran hoitoon uskottu rahasto, jonka tuloina ovat
eduskunnan yksimielisen, alamaisen anomuksen
johdosta yleisistä valtion varoista, alkaen v :sta
1909, myönnetyt vuotuiset määrärahat
korkoi-nensa. Varain käytössä on noudatettava
eduskunnan 31 p. lokak. 1909 ja 23 p. toukok. 1911
päivätyissä anomuksissa lausuttuja periaatteita
sekä senaatin 9 p. heinäk. 1908 hyväksymää
ohjesääntöä. „Varat käytetään tosi tarpeen vaatimien
ja kansalliskirjallisuuden arvoa lisäävien teosten
toimittamiseen", etenkin sellaisten, joiden
julkaiseminen muuten on kustannusliikkeille
kannattamatonta tai käy niin kalliiksi, että hinta estää
kirjan saamasta ansionsa mukaista merkitystä
sivistysvälineenä. Avustettavaan kirjallisuuteen
on luettava ensi sijassa »tieteen ja tekniikan,
luonnon ja kulttuurin eri aloja yleistajuisesti
käsittelevät, joko alkuperäiset suomenkieliset
teokset tai muista kielistä tehdyt käännökset", ei
kuitenkaan »julkaisuja, joita varten toisia
valtion y. m. apurahoja yleensä on olemassa, ja
jollaisia ovat m. m. tieteelliset erikoistutkimukset,
yliopistolliseen ja korkeampaan teknilliseen
opetukseen tarkoitetut kurssikirjat sekä yksityisten
ammattialain käsikirjat, elleivät ne samalla vas
taa korkeamman yleissivistyksen vaatimuksia".
Toisella sijalla ovat »sellaiset aikaisemmat sivis
tyskansain kirjallisuuden tuotteet, joilla
kulttuurikehityksen ymmärtämiseksi on huomattava
merkitys nykyisessäkin sivistyselämässä, sekä
maailmankirjallisuuden merkkiteokset niin van
h emmån kuin myöhemmän kaunokirjallisuuden
alalta". Eräin edellytyksin voidaan varoja käyt
tää matkarahoiksikin. — Tarkoituksen
toteuttamista varten on Suom. kirjall. seuran avuksi ase
tettu erityinen toimikunta, joka toimii neljänä,
alallaan jotenkin itsenäisenä osastona
(humanistinen, luonnontieteellinen,
yhteiskunta-taloudellinen ja kaunokirjallinen osasto) ja johon kuuluu
30 vakinaista ja 30 varajäsentä, osaksi Suom.
kirjall. seuran, osaksi 17:n muun,
pääkaupungissa sijaitsevan tieteellisen ja kirjallisen seuran
valitsemina edustajina. Suom. kirjall. seura
»valvoo toimikunnan ja sen osastojen toimintaa" »ja
antaa Eduskunnalle kertomuksen kuluneen
vuoden toiminnasta kuukauden kuluessa
Eduskunnan kokoontumisesta"; sitä varten on
toimikunnan annettava seuralle vuosikertomuksensa ennen
tammik. 20 p:ää. Varain hoidosta seura tekee
jokavuotisen tilin valtiokonttorille
kalenterivuoden alussa. — Määrärahoja on myönnetty vv.
1909-11, 1913 ja 1914 kunakin 50,000 mk. sekä
1915 ja 1916 20,000 mk. Toimiv. 1909-15
toimikunta on myöntänyt varoja 215,000 mk:n
vaiheille n. 90 teosta varten, joista saman ajan
kuluessa kokonaan valmistui 33 (alkuperältään
suomalaisia 14). — Toimikunnan puheenjohtajana
oli sanottuna aikana prof. Kaarle Krohn,
varapuheenjohtajana kirjailija Juhani Aho, jotka
henkilöt ovat rahaston perustainisaatteen
ensimäi-set esittäjät. [Suom. kirjall. seuran
»Keskuste-lemukset" 1907-16 ja 1907, 1911-14 pidettyjen
Suomen valtiopäiväin asiakirjat.] E. A. T.
Suomalaisen kirjallisuuden seura. Synty.
Seura päätettiin 16 p. helmik. 1831 eräässä
nuorten yliopistomiesten yksityiskokouksessa
Hol-singissä pian perustettavaksi, valitsi viikkoa
myöhemmin ensimäiset virkailijansa ja hyväksyi
lähimmän toukok. 4 p. sääntönsä, valiten
vuosi-päiväkseen maalisk. 16:nnen, jona H. G. Porthan
oli kuollut. — Lähinnä aiheena S. k. s:n
syntyyn olivat taloudelliset vaikeudet, jotka silloista
maisteria Elias Lönnrotia kohtasivat hänen
»Kantele" (ks. t.) nimisen
kansanrunokokoelmansa julkaisemisessa ja jotka 1830-luvun
vaiheilla muutoinkin haittasivat suomenkielisen
maallisen kirjallisuuden julkaisemista jä suomen
kielen kehittämistä kirjakieleksi. Koska
»jokaisella kansalla, jossa tieto ja jalot taidot ovat
juurtuneet ja levittäneet hedelmiänsä, ovat
syntymämaan muinasmenot, kieli ja kirjallisuus
olleet kalliimmina omaisuuksinansa" ja
»kotimainen kirjallisuus on ainoastaan kotimaan
kielellä mahdollinen", tahtoivat perustajat seuraksi
liittymällä »levittää tarkempia tietoja kotimaasta
ja sen kaikkinaisista tapauksista, auttaa Suomen
kielen taivuttamista [sivistyskielen tehtäviin] ia
varustaa tällä omalla kielellään ei ainoastaan
valistetuille maanmiehille kirjallisuutta, vaan
alhaisellenki kansall" hyödyttäviä ja tarpeellisia
kirjoja". Ensinnä mainitussa kokouksessa olivat
mukana dosentit J. A. Gadolin, N. A. Gyldén,
Gabr. Rein, yliopiston apulaiset Imm. Ilmoni ja
J. J. Nordström, lääket. Iis. M. J. Lindfors
(perustamistuuman keksi jä), lelit. K. N. Keekman,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
