Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen kirjallisuuden seura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
255
Suomalaisen kirjallisuuden seura
257
(S.H.) Suomalaisen kirjallisuuden seuran talo Helsingissä.
ja. M. J. Eisenin kautta saatuja tai seuran oinain
lähettien keräämiä) ; virolaisia kansansävelmiä on
viidettä tuhatta (niistä 2,500 kopioitu K. A.
Hermannin kokoelmasta). Lisäksi tulee vielä
lappalaisia, liettualaisia ja venäläisiä
sävelmäkokoelmia (yht. n. 1,700 sävelmää, joista noin
neljännes kopioimalla saatuja) sekä erilaisia satu-,
taika-, sananlasku- ja arvoituskokoelmain kopioita
Tukholman ja Kööpenhaminan
folklore-arkis-toista. — Nämä kokoelmat, etenkin loitsut ja
taiat, sisältävät tietysti sangen paljon myös
uskonnonhistorian ja sosiologian
alaan kuuluvia aineksia. [,,Runonkerääjiemme
matkakertomuksia 1830-luvulta 1880-luvulle"
(julk. A. R. Niemi 1904); K. Krohn, „Les
Col-lections folk-loristes de la Soc. de Littérat.ure
Finnoise" (1891) ; Matti Pennanen, „Luettelo
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
kansanrunous-kokoelmista" (v:een 1900 asti); Väinö
Salminen, ed:n luettelon jatkoa (1901-07), sama,
..Folkloristisista keräyksistä Suomessa" (Suomen
maantiet, seuran Suomen Kartasto 1910, teksti
II. N:ot 49-51, Lisäys); A. Aarne, „Finnische
Märchenvarianten", „Verzeichniss d. finn.
Ur-sprungssagen", „Variantenverzeichniss d. finn.
Deutungen von Tierstimmen u. anderen
Natur-lauten" (Folklore Fellows Communications N:o 5,
8, 9) ; F. A. Hästesko, „Motivverzeichniss westfinn.
Zaubersprüche" (sama sarja N:o 19); O.
Väisänen, „Suomen kansan sävelmien keräys".]
Folkloristisien aineskokoelmien julkaiseminen
tieteen tarpeita varten on, pääasiallisesti varain
vähyyden tähden, vasta alussa (1916). Kauan
suunniteltu ja kahdesti jo aloitettu, mutta
keskeytynyt ,.Kalevalan toisintojen" eli ,,vanhain
runojen" (ks. Kalevala) julkaisutyö on, O. A.
Malmin lahjoitusrahaston, onnistuneen yleisen
tilausten keruun sekä parin ylioppilasosakunnan
aineellisellakin osanotolla taloudellisesti
turvattuna, 1915 päässyt jatkumaan ja antaa
tulokseksi kolmattakymmentä 40-50-arkkista osaa
täyttävän, tieteellisesti ja kansallisesti
arvokkaan muistomerkkisarjan, joka on suunniteltu
valmistuvaksi 1920. Siihen tulevat sisältymään
myöskin loitsurunot, joita Lönnrot loppuiällään
lulkaisi jo osan (ks. Loitsurunot). £K.
Krohn, „Suomen kansan vanhojen runojen
julkaisu" (Suomalainen Suomi 1916, s. 12-22).]
Virolaisia runoja on seura (1904-07) julkaissut
J. Hurtin (ks. t.) toimittaman, 3-osaisen sarjan
9. IX. Painettu *>/ ]6.
. Setukeste laulud" (1.975 runoa saksankielisine
selostuksineen). — Satujulkaisuista ks. K an
sansadut; vir. satuja seura on julkaissut
Kreutzwaldin (ks. t.) toimittaman kokoelman
..Eesti-rahva ennemuistsed jutud" (1866). —
..Suomen kansan muinaisia taikoja" on painettu
vain 3 osaa: metsästys- ja kalastus- (julk. Matti
Varonen 1891-92) sekä maanviljelystaiat (toim.
A. V. Rantasalo, 1912). — Sananlasku-varaston
Ivilkaisemisesta ks. Sananlaskut. —
Arvoitusten (ks. t.) tieteellistä julkaisua varten on
käsikirjoitus olemassa, uusimmilla kokoelmilla
täydentämistä ja viimeistelyä vailla. — „Suomen
kansan sävelmiä" nimistä kokoelmaa (ks. K a
n-s a n 1 a u 1 u) on painettu I sar ja, hengelliset,
vv. 1898-1901, alkupuoli (n:ot 1-1.912) II:ta, joka
sisältää „maallisia laulusävelmiä", vv. 1904-12,
ja III, kansantansseja, vv. 1896-97, jotka kaikki
on julkaissut llm. Krohn, sekä IV sarjan,
„runo-sävelmäiu", l:nen osa (Inkerin runosävelmät,
julk. Armas Launis) 1910.
Kalevalan herättämäin tieteellisten
kiistakysymysten ratkaisemisyrityksistä on runsaiden
aineskokoelmain ohella ja seuran kannatuksen
tukemana kehittynyt suomalainen
kansanrunoustiede (ks. Kalevala), joka Kalevalan
tutkimisessa metodinsa kehitettyään on vetänyt
vertailevan tutkimuksen piiriin jo muitakin aloja:
loitsut, taiat, sananlaskut, arvoitukset, sadut ja
sävelmät. Tältä kulttuurihistorian alalta ovat
monet tärkeimmistä S. k. s:n julkaisemista
tieteellisistä tutkimuksistakin; ne käsittelevät
Kalevalan (A. R. Niemi, „Kalevalan kokoonpano" I)
tai sen aineksien (K. Krohn, „Kalevalan
runojen historia") syntyä, Kanteletarta (J. ja
K. Krohn, ..Kantelettaren tutkimuksia"),
suomalaisten muinaisuskontoa (J. Krohn, „Suomen
suvun pakanallinen jumalanpalvelus"; M.
Varonen, „Vainajain palvelus muin. suomalaisilla";
K. Krohn, ..Suomalaisten runojen uskonto"),
eräiden satujen (ks. Kansansadut) tai
loitsujen (esim. F. A. Hästesko, ..Länsisuomalaiset
tautien loitsut") historiaa j. n. e.
Toisena pääharrastuksena S. k. s:n
tieteellisessä toiminnassa on ollut suomen kielen
tutkimus. Sanavarain keruu alkoi jo seuran
ensi aikoina (ks. K e c k m a n, K. N.), keskeytyi
usein välillä, mutta antoi vihdoin tulokseksi
Elias Lönnrotin ison „Suomalais-ruotsalaisen
sanakirjan" (I 1866-74, 1,123 siv., II 1874-80.
1,082 siv., A. H. Kallion toimittama ,,Lisävihko"
1886, 212 siv.). V. 1896 seura hyväksyi prof.
E. N. Setälän ohjelman kolmea täydellisempää,
tieteellistä suomen kielen sanakirjaa varten,
joissa sanat selitettäisiin suomen kielellä. Näistä
on vanhan kirjakielen sanakirja suunniteltu
sisältämään vanhimpain muistomerkkien ja
Renvallin sanakirjan valmistumisen välisenä aikana
käytetyn sanavaraston sekä liitteenään vv. 1826
(1835)-1860 sepitetyt uutissanat lähdetietoineen.
Vuotta 1860 nuorempi kirjakielen sanavarasto
tulisi uuden kirjakielen sanakirjaan. Kolmantena
on ohjelmassa n. s. kansankielen sanakirja, jonka
tulisi sisältää valtiollisen Suomen, Inkerinmaan,
Pohjois-Ruotsin ja -Norjan, Vermlannin ja
Norjan „metsäsuomalaisten" suomalaismurteiden koko
sanavarasto, koottuna nykyisestä kirjakielestä
otettavain hakusanain alle. — Kutakin kolmea
! sanakirjateosta varten on melkoiset määrät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
