Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen kirjallisuuden seura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
255
Suomalaisen kirjallisuuden seura
262
suus" 1901-05, 1906-10) bibliografiat sekä joukko
aikakauskirjassa ja eripainoksina julkaistuja
erikoistutkimuksia (Abr. Poppiuksesta, J. F.
Lagervallista y. m.). Sivistysliistoriallisia ovat myös
sarja ..Suomalaisuuden syntysanoja", „Elias
Lönnrotin matkat" I II, „T). E. D. Europæuksen
kirjeitä ja matkakertomuksia", „Runonkcrää
jienime matkakertomuksia 1830-luvulta
1880-luvulle", ..Kahdeksantoista runoniekkaa", Yrjö
Koskisen ..Kansallisia ja yhteiskunnallisia
kirjoituksia", ,.Kaarlo Bergbomin kirjoitukset" I-1I,
elämäkerrat, esim. E. Nervanderin „Fredrik
Cygnæus", erikoistutkimukset kuten Eliel
Aspe-lin-Haapkylän ..Suomalaisen taiteen historia
pääpiirteissään" ja ..Suomalaisen teatterin
historia" 1-IV, E. G. Palmönin „Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran viisikymmenvuotineu toimi ynnä
suomalaisuuden edistys 1831-1881". —
Sivistys-historiallisista aineskokoelmista mainittakoon
lukuisat muistiinpanot H. G. Porthanin
luennoista sekä joukko Etelä-Pohjanmaan
mystikoi-den suomenkielistä opetus- ja
hartauskirjallisuutta (1700-luvulta), K. A. Gottlundin ja
E. Lönnrotin päiväkirjat ja muut kirjalliset
perut, heidän, K. N. Keekmanin, A. Ahlqvistin,
B. F. Godenhjelmin, E. ja K. Bergbomin y. m.
kirjekokoelmat, n. s. talonpoikaisten
runoniek-kain y. m. rahvaanmiesten runo- y. m.
sepitelmät, vanhoja suomenkielisiä saarnakokoelmia.
Aleksis Kiven käsikirjoitukset ja kirjeet, sekä
muotokuvakokoelma.
Suomen kielen tutkimus oli aikoinaan
likeisessä yhteydessä äidinkielen käytännöllisen
viljelyn kanssa, jota seura on pitänyt
kansallisen edistyksen pohjana ja sen vuoksi
tarmokkaasti edistänyt sekä koko
kustannustoiminnallaan että useilla erityisillä teoksilla. Samalla
pontevasti valvoen suomen kielen
yhteiskunnallisenkin aseman parantamista, etenkin
1860-luvulla, on S. k. s. useilla julkaisuillaan
kypsyttänyt suomea lainsäädännön ja lainkäytön
sekä hallinnon aloilla käytettäväksi. Sellaisia ovat
E. Lönnrotin suomentama J. Ph. Palmönin (ks. t.)
„La’iu-opillinen käsikirja" (1863), ..liuots.-suom.
luettelo laki- ja virkasanoista" (1866),
myöhemmin J. G. Sonckin laaja „Ruots.-suom. laki- ja
virkakielen sanasto" (1903), uudesti suomennettu
..Ruotsin valtakunnan laki, hyväksytty ja
vahvistettu 1734" (1867), joka lisäyksineen ja
muutoksineen muodostui ..Suomalaiseksi
lakiteok-seksi" (useita kielen puolesta tarkastettuja
laitoksia). Tällainen kielenviljely on ollut ulotettava
myöskin tieteiden (esim. ..Kasvikon oppisanoja"
ja ,.Saks.-suom. fysikaalinen sanasto"
Suomi-kirjassa), liikenteen (esim. laaja ,,Suomalainen
meri-sanakirja", 1863) ja liike-elämän (ruots.-suom.
liike-elämän sanakirja, 1916) aloille.
Suomenkielisten oppilaitosten syntymistä sekä
suomen kielen käyttöä opetus- ja opintokielenä
varsinkin semmoisissa aineissa, joissa kielen
käyttö on vaatinut „tien raivausta", S. k. s.
on valmistellut ja aikoinaan tuntuvasti
helpottanut lukuisilla oppikirjoilla, joita se
vaikeuksista huolimatta on toimittanut eri aineista,
osittain alkuperäisiä, osittain käännöksiä ja
mukaelmia: historiasta ja maantieteestä (Bredow,
1847, Hallstén, 1859, PUtz, 1865-69, Palmblad,
1865), vieraista sivistyskielistä, saksan, ranskan
ja englannin kielistä 1860-luvulla ja kreikasta
1881), matematiikasta („Euklidcen alkeita" ja
trigonometriaa jo 1840-luvulla, algebraa 1865,
analyyttisiä geometriaa 1870 ja 1910),
luonnontieteistä (useita kasvioppeja ja kasvioita, kemiaa
1864, 1906, 19151 sekä tekniikan
(sähkötekniikkaa 1905) ja kaupan (vielä 1903 ja 1911) alalta.
Niitä on julkaistu osaksi maan hallituksenkin
pyynnöstä ja avulla, esim. ensimäiset
suomenkieliset geologian, mineralogian, entomologian,
kasvipatologian ja meteorologian oppikirjat
maatalous-opintoja varten. Suomenkielisten yliopisto- y. m.
korkeampani opintojen edistämistä ovat
tarkoittaneet esim. v. Ehebergin „Finanssioppi", useat
lainopin alaan kuuluvat käännösteokset
(Serlachius, Lang, Wrede y. m.), Ziegleriu
„Kasva-tusopin historia" y. m.
Ensin suomenkielisten oppikoulujen ja yleensä
opiskelevain tarpeiksi, sitten laajemmaltikin
liel-pottaaksensa nuoren suomalaisen sivistysluokan
tutustumista suurten sivistyskielten edustamaan
kulttuuriin S. k. s. on toimittanut joukon
sanakirjoja: latinais-suomalaisen (F. W.
Roth-sten 1864, 1884), saksalais-suomalaisen
(Godenhjelm 1873; I 1906, Godenhjelm & Rosendahl
II 1916), ranskalais suomalaisen (Meurman 1877,
Hagfors 1914), engl.-suomalaisen (Swan &
Granström 1904) ja venäläis-suomalaisen (Meurman
1895, Kijanen 1912-13) sekä
ruotsalais-suomalai-sia (Europæus 1852, Ahlman 1865, 1872,
Ahlman & Forsman 1885,
Hahnsson-Kallio-Paasonen-Cannelin 1884-99, Cannelin 1904, 1912), jotka
viimemainitut samalla ovat helpottaneet ja
laajentaneet suomen kielen käyttöä oman maan
sivistyselämässä. Toiset taas ovat kotimaisia
tarpeita palvellessaan tahtoneet samalla
helpottaa ulkomaisten tiedemiesten y. m. tutustumista
suomen kieleen: suomalais-latinainen (Geitlin
1883), suom.-saksalainen (Ervast 1888),
suom.-ranskalainen (Yrjö-Koskinen 1900). Suurin näistä
on ylempänä mainittu Elias Lönnrotin
sanakirja.
Kansalaissivistyksen laajentamista ja
syventämistä varten on julkaistu yleistajuisia teoksia
historian (,, Kertomuksia ihmiskunnan
historiasta" I-VIT, ensi painos jo 1865-74),
sivistyshistorian (Liibke, ,.Taiteen historia" I-II),
kaunotieteen (Godenhjelm, „Runous ja
runouden muodot"), yhteiskuntatieteiden ja
-kysymysten (Herkner, „Työväen kysymys", A. Warén,
..Torpparioloista Suomessa") ja lainopin aloilta.
Kansalliskirjallisuudelle ja -sivistykselle tärkeinä
on pidetty myös ulkomaisten klassikoiden kun
nollisia suomennoksia; tärkeimmät näistä ovat
P. Cajanderin (ks. t.) etevästi kääntämä,
täydellinen sarja „Shakespearen draamoja" (I-XXXVI
1879 19121 ja ..Filosofinen kirjasto" (Platon.
Descartes. Rousseau. Locke y. m.). Alkuaikoinaan
seura julkaisi rahvaankir jasiakin (..Kultala".
1834, „Viinamyrkystä", 1844, ..Pyhä Eustakius".
18481. mutta eräiden ylioppilasosakuntain (jo
1840 luvulla) ja yksityinen kustannustoiminta
sekä erityisen Kansanvalistusseuran (ks. t.l
synty ovat vapauttaneet seuran varsinaisesta
kansanvalistustyösi; i, jota se kuitenkin eräiden
seuran hoitoon uskottujen rahastoiden
korkotuloilla edelleen suoranaisestikin tekee. Tärkein
tähän lajiin kuuluvista julkaisuista on Z.
Topeliuksen (seuralle lahjoittama) „Luonnon kirja"
(1860-1911 14 painosta).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
