Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen kirjallisuuden seura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
255
Hyviin kaunokirjallisuuden oman sivistysarvon
vuoksi, ja aikaisemmin (1860- ja 1870-luvuilla)
sen välityksellä valmistaakseen suomen kielelle
sijaa sivistysluokan perhe-elämässä ja
taidenäyt-lüinöllä on S. k. s. koettanut edistää
suomenkielisen taiderunouden syntyä ja varttumista.
V. 1860 seura saattoi ensimäisen kerran palkita
alkuperäisen suomenkielisen näytelmän, A. Kiven
(ks. t.) ,.Kullervon", joka sitten ilmestyi, samoin
kuin Kiven ,,Karkuritkin", seuran kustantamassa
..Näytelmistössä" (1861-67), mikä muuten sisälsi
vain suomennoksia eteväin ulkomaisten
kirjailijain (Schillerin, Lessingin, Ilolbergin y. m.)
teoksista. Perheitä varten julkaistiin 1869-70
kokeeksi ,,Novelli kirjastoa", jossa Bjornsonin,
Dickensin ja Topeliuksen ohella esiintyi myöskin
suomenkielisen kertomataiteen tienraivaajia:
A. Kivi (»Seitsemän veljestä"), J. W. Calamnius
ja Theodolinda Hahnsson. Kun tämä yritys
osoit-tausi kannattavaksi, jätettiin se yksityisten
jatkettavaksi. Paitsi A. Kiveä, jolle seura ja eräät
sen vaikuttavat jäsenet 1860-luvulla olivat
parhaana tukena ja jonka »Valitut teokset" seura
on myöhemmin julkaissut useana painoksena
(vihdoin »Kootut teokset", 1915-), on toinenkin
suomenkielisen taiderunouden uranuurtajista,
Tuokko (ks. t.), saanut pääteoksensa (»Saul", 1868)
julki seuran kustannuksella. Myöhemmin on seura
tällä alalla vain kustantanut mallikelpoisia
suomennoksia ulkomaisista klassikoista ja edistänyt
alkuperäisen taiderunouden ripeää vaurastumista
keliotuspalkinuoilla ja apurahoilla. Paitsi eräitä
aikaisempia, tilapäisiä palkintoja, ovat
kaunokirjailijat ja runoilijat
kolmikymmenvuotiskau-tena 1887-191C saaneet seuralta palkintoina
alkuperäisistä teoksista yht. 27,800 mk. (joista
19,000 mk. eduskunnan myöntämiä n. s.
Läng-manin varoja) ja suomennoksistaan 4,500 mk.,
matkarahoina 1.500 mk., apurahoina Werner
Söderströmin rahastosta (1905-16) 13,200,
Grön-feldtin rahastosta (1915-16) 2,200 mk. Lisäksi
on nuorisonkirjallisuudesta (enimmiten
kaunokirjallisista teoksista) jaettu v. 1897-05 pikku
palkintoina yht. 3,500 mk. — Yhdessä
Ruotsalaisen kirjallisuusseuran (ks. t.) kanssa seura on
senaatille tehnyt pyydetyt ehdotukset valtion
kaunokirjallisuuspalkintojen jaosta 1898-1915.
Palkintoja ja apurahoja on käytetty
tietokirjallisuudenkin hyväksi. 1860-luvulla annettiin
kehotuspalkkioita eräiden oppikirjainkin
suomentajille. Kilpakirjoituksina palkittiin v. 1860 eräs
maataloudellinen kirja, nim. Antti Mannisen
(ks. t.) »Mietteitä katovuosista Suomessa", 1875
eräs valtio-opillinen: G. I. Souranderin »Kort
framställning af Finlands statskunskap", 1870
historiallinen: J. Mankeliin »Anteckningar
rö-rande Finska Arméens och Finlands
Krigshisto-ria", kukin erikseen lahjoitetuilla varoilla.
Myöhemmin, 1887-1916, palkinnoita on annettu
säännöllisemmin, mutta vain alkuperäisesti
suomenkielisistä, kansalliskirjallisuuden arvoa
kohottavista tieteellisistä teoksista (enimmät kotimaan
sivistys- tai valtioll. historian alaan kuuluvia) :
yht. 13 palkintona 16,000 mk. Apuraha on
joskus annettu tärkeän tietoteoksen
suomentajallekin, useammin kuitenkin alkuperäisen teoksen
aikaansaantia varten (esim. Warén,
»Torppari-oloista Suomessa"). Myöskin suomenkielistä,
tieteellistä aikakauskirjallisuutta on apurahoilla
264
tuettu: »Virittäjää", »Historiallista aikakauskir
laa", »Kotiseutua", »Luonnon ystävää" ja
»Yhteis-kunta-taloud. aikakauskirjaa". — V. 1908
uskottiin seuran hoidettavaksi »Suomalaisen
kirjallisuuden edistämisrahasto" (ks. t.) ; ja kun
„Kon-kordia" yhdistys (ks. t.l v. 1914 hajausi, suostui
seura väliaikaiseen hoitoonsa ottamaan
suomenkielistä väestöä varten luovutetun puolen sen
rahastoista (n. 100,000 mk,) asettaen näiden
varain käyttäjäksi 12-jäsenisen
Konkordia-valtuuskunnan. Väliaikaisesti seura hoitaa
myöskin sellaisia lahjoitusvaroja, joita sille on uskottu
(v:n 1916 alussa n. 3,000 mk.) tai uskotaan
vastaisen »Suomalaisen sivistysrahaston"
perustamista varten.
Yleisen varain keräyksen avulla on seura
pystyttänyt muistopatsaan H. G. Porthanille
Turkuun ja Elias Lönnrotille Helsinkiin. Paavo
Korhosen, Gabr. Reinin y. m. haudoille seura on
hankkinut hautakiven.
V. 1863 seura sai talonpoikaissäädyltä
lähetystön kautta vastaanottaa säädyn kaikkien
jäsenten allekirjoittaman, harrasta tunnetta
tulkitsevan kiitosadressin työstään suomen kielen ja
suomalaisen kirjallisuuden hyväksi. V. 1877 koko
nelisäätyinen eduskunta teki alam. anomuksen
10,000 mk:n suuruisen valtioavun myöntämisestä
seuralle 10 vuodeksi; seur. vuonna hallitus täytti
tämän pyynnön. [E. G. Palmén, »Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran viisikymmenvuotinen toimi
ynnä suomalaisuuden edistys 1831-1881"; J. W.
Juvelius, »Suomalaisen Kirjallisuuden Seura"
(Oma maa II, 228-239) ; »Suomalaisen Kirjaili
suuden Seuran Keskustelemukset".]
Julkaisut, joista edellisessä jo on
tärkeimmät mainittu, muodostavat sarjan »Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran Toimituksia", joita vv.
1834-1915 ilmestyi 139 n. s. »osaa" (osaan sisältyy
usein kokonainen sarja, esim. »Shakespearen
Dramoja", »Suomen kansan sävelmiä", »Suomen
kielen muistomerkkejä" j. n. e.). Aikakauskirjaa
»Suomi. Kirjoituksia isänmaallisista aineista"
(vv. 1841-60 vielä suurimmaksi osaksi
ruotsinkielisenä »Suomi. Tidskrift i fosterländska
ämnen") on julkaistu jaksot I-III sekä IV jakson
osat 1-15. Siitä on ilmestynyt lukuisa joukko
eripainoksia, m. m. »Vähäisiä kirjelmiä" (I-XLVI
1885-1915). Pöytäkirjat, 1856-58 »Finska
Litte-ratursällskapets Förhandlingar", sittemmin
»Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Keskustelemiset"
(-1861) t. »Keskustelemukset" (1861-) julkaistaan
aikakauski r j assa.
Kokoelmat. Käsikirjoitus-, fonogrammi-,
valo- ja muotokuvakokoelmat on ylempänä
mainittu. [Luetteloiden lisäksi ks. Kustavi
Grotenfelt, »Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
käsikirjoitusten kokoelma" (Suomi II 18. siv. 323-367,
myös eripain. 1885).] Kirjastossa, johon on
lahjoitettu sekä julkaisujen vaihdolla ja ostamalla
hankittu parikymmentä tuhatta painotuotetta,
ovat tärkeimmät ne osastot, jotka sisältävät
Ruotsin-vallan aikuista suomenkielistä
kirjallisuutta, sanomalehtiä tai aikakauskirjoja, taikka
koskevat suomalaisen kansanrunouden ja
kirjallisuuden tai suomen ja sen sukukielten
tutkimusta, Suomen ja muiden pohjoismaiden
historiaa, muinais- ja maantiedettä. [Kustavi
Grotenfelt, »Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
kirjaston luettelo. Suomalaisia kieliä ja kansoja kos-
Suomalaisen kirjallisuuden seura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
