Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen asain komissioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Suomen asiain komissioni—Suomen evankelinen seura
314
joka erillään olevana osana kuuluu „Suomen
teknillisen yhdistyksen keskustelemuksiin". Klubi
on järjestänyt kaksi yleistä suom.
arkkitehtuuri-näyttelyä Helsinkiin (1907 ja 1914), ollut mukana
järjestämässä useimmat maamme arkkitehtuuri
kilpailuista sekä eräitä Venäjällä. Klubi on
vuorovaikutuksessa Pietarin, Moskovan,
Tukholman, Kristiaanian ja Kööpenhaminan
arkkitehti-järjestöjen kanssa. Klubin ensimäinen
puheenjohtaja oli Seb. Gripenberg, ensimäinen
sihteeri Hugo Lindberg.
B. B-a.
Suomen asiain komissioni ks. Suomen
asiain komitea.
Suomen asiain komitea, valmistelukunta, joka
käsitteli hallitsijan ratkaistaviksi meneviä
Suomen asioita. Pietariin asetettiin lokakuussa 1809
komissioni, jonka piti tarkastella ja tutkia sekä
sellaisia Uuden Suomen asioita, jotka lakien
mukaan tulivat hallitsijan ratkaistaviksi, että
Vanhan Suomen kuvernementtia koskevia
järjes-tämiskysymyksiä. Tämä, tav. Suomen asiain
komissionin nimellä tunnettu, suurimmaksi
osaksi ven. miehistä kokoonpantu
valmistelu-kunta ei voinut tyydyttävästi täyttää
tehtäväänsä ja lakkautettiin lopulla vuotta 1811.
Samalla perustettiin S. a. k. Valtiosihteeri Mikael
Speranskij oli ehdottanut uutta komiteaa, jonka
jäsenistä puolet olisi ollut venäläisiä, puolet
suomalaisia, mutta K. M. Armfelt esitti mielipiteen,
että perustettava komitea oli kokoonpantava
yksinomaan suom. miehistä, ja hänen kantansa
tuli määrääväksi. Johtosäännössä, joka
vahvistettiin 6 p. marrask. 1811, säädettiin, että
komitean puheenjohtaja sekä jäsenet, joita oli oleva
vähintään kolme, nimitettiin Suomen asukkaista.
Komiteassa oli tarkastettava ja valmistettava
asiat, jotka maan perustuslakien ja
kallituskon-seljin ohjesäännön mukaan riippuivat hallitsijan
välittömästä ratkaisusta. Valtiosihteerin, joka
myös kuuluu komiteaan, tuli esitellä komitean
valmistamat asiat hallitsijalle, mutta esittelyissä
piti myös komitean puheenjohtajan olla läsnä.
Hallitsijan ratkaistua asiat ilmoitettiin
päätökset komiteassa, jonka oli huolehdittava niiden
toimittamisesta asianomaisille. Komitea sai
käsittelyissään käyttää ruotsin kieltä, mutta diaarit ja
pöytäkirjat oli heti venäjäksi käännettävä.
Hal-lituskonseljille menevät toimituskirjat oli
laadittava venäjäksi, mutta ruotsinkielinen käännös
oli niihin liitettävä. V:n 1812 alussa lisättiin
komitean jäsenlukua yhdellä jäsenellä Viipurin
läänin muuhun Suomeen yhdistämisen johdosta.
S. a. k:n perustamisen jälkeen poistuivat
puutteellisuudet, jotka olivat siihen saakka
vallinneet hallitsijalle menevien asiain käsittelyssä.
Asioita pohdittiin perusteellisemmin ja ne
kulkivat joutuisammin kuin ennen, valmisteluissa
otettiin tarkoin huomioon Suomen lait ja
ristiriitaisuudet hallinnossa vältettiin. Mutta toiselta
puolen määräävä vaikutusvalta alkoi etenkin
Armfeltin ollessa puheenjohtajana siirtyä
komitealle. Sen täten esiintyessä toimintansa ensi
aikoina tavallaan hallituskonsel jille
rinnakkaisena hallituksena syntyi riitaisuuksia sen sekä
hallituskonseljin ja kenraalikuvernöörin välillä.
Hallintolaitoksen uudistamista koskevien
ehdotusten yhteydessä ehdotettiin myös komitean
lakkauttamista. Nämä ehdotukset eivät toteutuneet.
Mutta kun manifestilla maalisk. 17/29 p:ltä 1826
Suomen asiain esittelyjärjestys muutettiin,
lakkautettiin, nähtävästi kenraalikuvernööri
Zak-revskijn vaikutuksesta, S. a. k. ja asiain hoito
jätettiin valtiosihteerinvirastolle. Hallitussuun
nau alkaessa muuttua Aleksanteri Il:n
hallituksen ensi vuosina, asetettiin ministeri-valtiosihteeri
A. Armfeltin ehdotuksesta uusi S. a. k. Sitä
koskevassa, 8 p. huhtik. 1857 annetussa
manifestissa ilmoitetaan hallitsijan tahdon olleen, että
hänen suom. alamaisensa säilyttäisivät
koskemattomina heille perustuslakien ja asetusten mukaan
tulevat oikeudet ja edut, ja jotta hallitsija voisi
täydellisemmin perehtyä asioihin oli S. a. k.
perustettu, niin että valtaistuimen lähellä olisi
paitsi ministerivaltiosihteeriä muitakin maan
lainsäädäntöön, lainkäyttöön ja hallintoon
perehtyneitä miehiä. Komitean tuli valmistaa niitä
asioita, jotka hallitsijan käskystä sille jätettiin.
Puheenjohtajana oli ministerivaltiosihteeri,
jäseniä oli neljä, joista yksi oli
ministerivaltiosilitee-rin apulainen, muut kolme nimitettiin kerrallaan
kolmeksi vuodeksi ja kaksi niistä senaatti sai
kenraalikuvernöörin kera ehdottaa senaatin
jäsenten, kuvernöörien tai muiden korkeimpien
virkamiesten joukosta. Komitean toiminta jatkui
neljättä vuosikymmentä, kunnes se manifestilla 13
p:ltä toukok. 1891 lakkautettiin seur. lokak.
1 p:stä lukien. K. W. R.
Suomen ayrshireyhdistys ks.
Karjanjalostus.
Suomen deputatsioni ks. Suomalainen
lähetysku nta.
Suomen eläinlääkäriyhdistys, jonka
tarkoituksena on aikaansaada lähempää yhteyttä
Suomen eläinlääkärien kesken sekä työskennellä
kotieläinten terveyden- ja sairaanhoidon edistämiseksi
maassamme, on perustettu 1892. Jäseneksi (nyk.
n. 140) on oikeutettu pääsemään jokainen
Suomessa laillistettu eläinlääkäri, joka kerta
kaikkiaan suorittaa 150 mk. pääsymaksun tai 15 v:n
aikana 15 mk. suuruisen vuosimaksun.
Yhdistyksen asioita hoitaa 3-miehinen johtokunta ja
varsinainen kokous pidetään säännöllisesti kerran
vuodessa sekä ylimääräisiä tarpeen vaatiessa.
Parhaillaan on tekeillä uusi sääntöehdotus, joka
melkoisesti eroaa nykyään voimassa olevista
säännöistä. — Yhdistys on toiminta-ajallaan tehnyt
moniaita tärkeitä aloitteita eläinlääkärikunnan
aseman parantamiseksi ja eläinlääkintälaitoksen
kehittämiseksi maassamme sekä voimiensa
mukaan avustanut viranomaisten
tämänsuuntaisia pyrkimyksiä. Kp.
Suomen evankelinen seura, per.
uskonpuhdistuksen 300-vuotisriemujuhlan yhteydessä (vars.
perustajia olivat arkkipiispa Tengström, rovasti
Rancken y. m.). „Seuran tarkoituksena on, sekä
halpaan hintaan myydä, että köyhille
kanssa-kristityille lahjoittaa pieniä präntätyitä
jumalisia kirjoja, ja niinmuodoin Suomessa herättää
autuudestansa haluttomia Evankeliumin elävään
tuntoon ja totiseen kristillisyyteen" (31 p. lokaK.
1818 vahvistettujen sääntöjen 1 §).
Tarkoituksensa mukaisesti seura on varsinkin
kyläluku-tilaisuuksissa jaellut suuret määrät kirjasiaan,
joita on ilmestynyt lähes 200 eri numeroa
suomen ja ruotsin kielellä. Viime aikoina seura
kuitenkin on viettänyt hyvin hiljaista elämää.
K. O
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
