Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen asain komissioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
315
Suomen faktoriliitto, kirja- ja kivipainoissa
sekit kemigrafisissa laitoksissa toimivien
työnjohtajien yhdistys. Perustettu 1909. 119 jäsentä
(1910). Liitolla on hautausapurengas, jossa on
113 jäsentii. Li Ln.
Suomen graafillisen teollisuuden
harjoitta-jain liitto, kirja- ja kivipainojen sekä
kemi-grafisten laitosten työnantajayhdistys. Perustettu
1906. Kuuluu Suomen yleiseen työnantajaliittoon.
Jäseniä (1910) 98, s. o. n. 90% kaikista
porvarillisista työnantajista. Jäsenistä useimmat
osakkaita Suomen lakkovakuutusyhtiössä. Liitolla on
sairaus- ja hautausapurahasto jäseniään ja
heidän palveluksessaan olevia työnjohtajia varten.
Li Ln.
Suomen gummitehdas o.-y. ks. Suomen
k u m i t e h d a s.
Suonien hammaslääkäriseura perustettiin 16
p. huhtik. 1893 prof. M. Äyräpään ja
hammaslääkäri V. Olanderin aloitteesta. Perustajia oli 10,
ensimäinen puheenjohtaja M. Äyräpää.
Jäsenmäärä (1916) 144. Kokoontuu kerran
kuukaudessa lukukausien aikana, toimittaa v:sta 1904
omaa julkaisua: „S. h:n toimituksia, Finska
tandläkaresällskapets förliandlingar". E. G.
Suomen herttua, arvonimi, joka 1284
annettiin kuningas Maunu Ladonlukon veljelle
Pentille (k. 1291). Sittemmin tämä arvo oli
Valdemar Maununpojalla 1302-18, tunnetulla ruots.
ylimyksellä Pentti Algotinpojalla 1353-57, Kustaa
Vaasan pojalla Juhanalla 1556-68 ja
viimemainitun pojalla Juhanalla 1590-94 (tuli sitten
Itä-Göötanmaan herttuaksi). Kustaa (II) Aadolfilla
oli perintöruhtinaana Suomen
suuriruhtinaan arvo 1607-11 ja samoin Kustaa IV
Aadolfin pojalla Kaarle Kustaalla 1802-05. K. G.
Suomen herttuakunta perustettiin ensi
kerran 1284 Maunu Ladonlukon veljelle Pentille
(k. 1291), ja se käsitti varmaankin pääasiassa
Turun linnaläänin. Sitten se 1302 annettiin
Maunun pojalle Valdemarille. Ainoa Suomen
herttua, joka tosiaankin on herttuakunnassaan
oleskellut ja sen hallitusta hoitanut, on Juhana
1550-63. Hänen herttuakunnaksensa Kustaa I
määräsi 27 p. kesäk. 1556 Varsinais-Suomen,
Satakunnan ja Ahvenanmaan, jonka lisäksi vielä
seur. v. annettiin Raaseporin lääni (eli läntinen
Uusimaa) ynnä Vihdin ja Lopen pitäjät. Kun
Juhana kesällä 1563 Turun linnassa otettiin
vangiksi, kadotti hän herttuakuntansa, mutta häntä
sanottiin kuitenkin senkin jälkeen Suomen
herttuaksi. vrt. Suomen herttua. K. G.
Suomen herttuatar, nimitys, jota on
käytetty kauneudestaan tunnetusta Eva Merthenistä
(ks. t.).
Suomen historiallinen seura perustettiin
erityisenä yhdistyksenä 25 p. helmik. 1875, oltuansa
v:sta 18G4 olemassa Suom. kirjallisuuden seuran
osastona. Sen perustajat olivat F. J. Rabbe, Yrjö
Koskinen, S. G. Elmgren, K. A. Bomansson ja
K. F. Ignatius. Sen tehtävänä on edistää
Suomen historian ja tämän aputieteiden
harjoittamista, julkaisemalla sitä koskevia tutkimuksia ja
lähteitä ja varain niin salliessa jakamalla
apurahoja tarkoitustensa hyväksi. Seuran jäseniksi
kutsutaan kansalaisia, jotka julkaisuillaan ovat
edistäneet Suomen historian tieteellistä
tutkimusta; jäsenten korkein luku oli ensin määrätty
15:ksi, tätä nykyä se on 24. Seuran vuosipäivä
316
on Porthanin syntymäpäivä 9 p. marraskuuta
Seuran vanhin ja laajin julkaisu on ..Historiat
linen Arkisto" niminen sarja, joka sisältää
lyhyempiä tutkimuksia ja asiakirjoja Suomen
historian valaisemiseksi ja jota (1916) on ilmee
tynyt 25 osaa. Sitä paitsi seura on painattanut
tärkeitä ..Todistuskappaleita Suomen historiaan",
joista mainittakoon 1808-09 vuosien tapauksia
valaisevat Buxhoevdenin ja Sprengtporten^ kir
jeenvaihdot, Turun yliopiston konsistorin van
himmat pöytäkirjat, Jaakko Teitin valitusluet
telo j. n. e. Erikseen on julkaistu Uudenmaan
hopeaveroluettelo v:ita 1571, II. Biaudefn
asiakirjakokoelma paavinistuimen ja Ruotsin
välisistä suhteista kuudennentoista vuosisadan jälki
puoliskolla y. m. Erityisesti on mainittava ..Bio
grafinen nimikirja" (1879-83), joka syntyi seu
ran aloitteesta ja muutamien sen jäsenten
toimittamana. — Seuran rahastoina ovat nykyään
F. J. Rabben testamenttaama rahasto 10.000 mk.,
vähitellen syntynyt yleinen rahasto n. 25,000 mk.
ja rahasto asiakirjain julkaisemista varten
valtio-laitoksemme perustamisen ajoilta n. 8,500 mk.
K. G.
Suomen huoneenhallitusseura ks. Suomen
talousseura.
Suomen hypoteekkiyhdistys ks. Pankki.
palsta 184.
Suomen höyrylaivaosakeyhtiö (Finska
ångfartygs aktiebolaget; lippu:
sininen, valkoinen, sininen
vaakasuorassa, kirjaimet F. A. A. vai
koisessa; savupiipussa kaksi
valkoista vyötä) Helsingissä on
maamme suurin ja tärkein
laivayhtiö. Sen perustivat 1883
Lars Krogius vanh. Helsingistä,
W. Hackman ja Eugen Wolff
Viipurista sekä I. Taucher ja
C. E. Forsell Vaasasta.
Yrityksen tukemiseksi valtio antoi
300,000 mk:n lainan, aluksi
korottomana, sitten 4%:sena. Osakepääoma
1884 5S5,000 mk. Sam. v. yhtiön ensimäiset
laivat „Sirius" ja .,Orion" (yhteensä 2,160
rek.-ton. brutto) aloittivat kulkunsa Suomen ja
Englannin välillä, kulkien talvella, kuten yhtiön
alukset myöhemminkin tekivät, rahdeissa
Välimerellä ja Länsi-Intiassa. Alhaisten rahtien,
ankaran kilpailun ja sotahuhujen painostamaa
neljää vaikeaa alkuvuotta seurasivat
rahtimark-kinoiltaan loistavat 1888-90 (laivaston tarve
viinin kuljetuksessa Välimerenmaista viinikirvan
hävittämään Ranskaan oli tavattoman suuri),
jolloin yhtiön laivasto lisättiin 10 aluksen ja
10,919 brutto rek.-tonnin suuruiseksi,
osakepääoma 1,800,000 mk :ksi (1890) ja jolloin (1889i
aloitettiin säännöllinen laivaliikenne
Espanjan-Ranskan-Suomen linjalla (200,000 mk:n
valtionavustus). Seuraavana nelivuotisena pulakautena
(huonot rahtimarkkinat, katovuodet Suomessa,
satama- ja kaivostyöläisten lakot Englannissa,
tullisota Saksan ja Venäjän välillä sekä kolera
Venäjällä) yhtiö huonoista liikennetuloksista
(kahtena v. ei voitu lainkaan jakaa osinkoa)
huolimatta laajensi laivastoaan ja sen toimintapiiriä;
1891 uudet, jäätämurtavat höyrylaivat ..Urania"
ja „Astræa" aloittivat säännölliset, viikottaiset
vuorot Hangon-Kööpenhaminan-Hullin linjalla ja
Suonien faktoriliitto—Suomen höyrylaivaosakeyhtiö
(S.H.)
Suomen
höyry-laivaosakeyhtiOn
lippu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
