Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen julkisia sanomia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
319 Suomen kansa—Suomen
tona maamme kalastajaliittojen ja
kalastuskysy-myksiin nähden myös maanviljelys- ja
talousseurojen kesken, mitkä järjestämiinsä
luento-y. m. tilaisuuksiin käyttivät yhdistyksen apua.
— Selonteko yhdistyksen 25-vuotisesta
toiminnasta 011 »Suomen kalatalouden" 4:nnessä (1916)
niteessä. E. H-a.
Suomen kansa, laajemmassa, valtiollisessa
merkityksessä kaikki Suomen asukkaat (ks.
Suomi), ahtaammassa, kansat, merkityksessä
suomenkieliset suomalaiset, myös Suomen rajain
ulkopuolella asuvat (ks. Suomalaiset).
Suomen kansallisteatteri ks.
Kansallisteatteri.
Suomen kansanopistonopettajain yhdistys,
per. 1905, nykyisten ja entisten kansanopiston
opettajain järjestö, joka tarkoittaa
kansanopisto-toimen edistämistä. Jäsenten vuotuisen maksun
(2 mk.) lisäksi yhdistys saa useimmilta
kansanopistoilta vuosittain 20 mk. toimintansa
tukemiseksi. S. k. y:n toimesta kansanopistot ottivat
yhteisesti osaa Kuopiossa 1906 pidettyyn yleiseen
maanviljelysnäyttelyyn, jossa niillä oli erityinen
paviljonki. S. k. y. julkaisee yhteiskirjaa
.^uomalainen kansanopisto" (ilmestynyt I ja II) ; on
myös pannut vireille huomattavia aloitteita
kansanopistojen talouden tukemiseksi. N. Lka.
Suomen kartta. Vaikka Suomi nimi
esiintyy jo keskiaikaisissa karttateoksissa (Clavuksen
1472 painetussa, Nicolaus Douiksen 1482
painetussa), on maamme asema niin väärin esitetty
ja ääriviivat aivan tuntemattomat tai puuttuvat
kokonaan, ettei niissä voi katsoa Suomen karttaa
olevankaan. Jacob Zieglerin 1532 painetussa
kartassa merkitään jo Suomi norj. ja ruots.
merenkulkijoilta saatujen tietojen mukaan merien
vmpäroimäksi, Ruotsin itäpuolella olevaksi
niemeksi. mutta muodoltaan niin virheellisenä, että
se voidaan tuntea ainoastaan asemansa
perusteella. Paikannimiä on 11. Suuri askel
eteenpäin on Olaus Magnuksen
maailmankuulussa karttateoksessa Carta marina (1539) oleva
Suomen kartta. Mutta harvaan asuttu sisämaa
esiintyy kartalla suhteettoman pienenä
monipitä-jäisen rantamaan rinnalla. Suomenlahden
tässäkin kartassa virheellinen suunta esiintyy
vieläkin virheellisempänä niissä kartoissa, jotka sillä
vuosis. Pohjoismaista tehtiin, ja joiden kaikkien
esikuvana oli Olaus Magnuksen kartta. Muita
huomattavimpia virheellisyyksiä tässä kartassa
oli Suomen leveysasteasema: maamme on
sijoitettu 67° ja 90° välille pohj. lev. Samoinkuin
muihin senaikuisiin karttoihin on tähänkin
kartan valaisemiseksi piirretty lukuisia
historiallisia tapauksia, elinkeinoja y. m. esittäviä kuvia.
Hollantilaisten merenkulkijain kartoissa
(Hak-luytin 1599, van Salinglienin 1601) huomataan
edistystä ainoastaan rannikkojen kuvaamisessa.
Ensimäinen tieteellisiin mittauksiin perustuva ja
siten edeltäjiään verrattomasti tarkempi kartta
maastamme on Andreas Bureuksen 1626
julkaiseman karttateoksen Orbis arctoi nova et
accurata delineatio yhteydessä (hiukan
jälkeenpäin) julkaistu. Siinä on korjattu paljon
edellisten virheitä, mutta sisämaan vesistöt ja
pinta-suhteet ovat suuresti harhaan viepiä. Sillä ja
seur. vuosis. toimitettuihin maanmittauksiin ja
erikoiskarttoihin sekä vartavasten
toimitettuihin mittauksiin perustuu S. G. H er melin in
kasvatusopillinen yhdistys 320
aikaansa nähden mainio karttateos (valmist.
1797-1807). Siihen kuuluvan Suomen sekä
Suomen läänien erikoiskartat valmisti C. P. Häll
ström 1798-99. Tässä, samoinkuin edellisissä ja
pitkän aikaa seuraavissa kartoissa esitetään
korkeussuhteet virheellisesti: epämääräiset
vedenjakajat on merkitty selvinä vuorijonoina,
selkinä. — Isonjaon edistyessä kertyi vähitellen yhä
täydellisempi aineisto maanjakokarttoja
(mittakaavassa 1:2,000-1:16,000), joiden perusteella
maanmittaushallituksessa 1840-50-luvuilla
valmistettiin pitäjä- (1:20,000) ja kihlakunnankarttoja
(1:100,000). Asteverkkoon sovittamista tähti
tieteellisesti määrättyjen kiinnepisteiden avulla
käytettiin ensi kerran Cl. W. Gyldén in
johdolla maanmittaushallituksessa laadittaessa Suo
men yleiskarttaa (mittakaava 1:400,000, 30
lehteä, julkaistu 1863-72), joka vuosi vuodelta
parannettuna yhä vieläkin on kaikkien Suomea
koskevien karttateosten pohjana. Se ei kuitenkaan
tarkasta ja jo melkein täydellisestä
maanmittareiden työssä kokoontuneesta aineistoista
huolimatta koskaan voi tulla kaikkia vaatimuksia
vastaavaksi niinkauan kuin geodeettiset perustyöt
(ks. Aste mittaus, Geodesia) eivät ole
tarpeeksi tarkat ja laajat ja niinkauan kuin
korkeusmittaukset ovat aivan puutteelliset.
Kor-keusmittauksia on tosin jo 1860-luvulta alkaen
suorittanut ven. topografikunta (karttalehdet
mittakaavassa 1: 42,000), mutta työ on
rajoittunut vain Etelä-Suomeen, eivätkä karttalehdet
ole yleisön saatavissa. — Suomen geologinen
komissioni on julkaissut geologisia karttoja
Etelä- (mittakaava 1: 200,000) ja Keski-Suomesta
(1:400,000). Suomea ympäröivistä meristä on
valmistettu merenkulkijoita varten merikortteja
(viime vuosisadalla; ensimäiset kartat Suomen
meristä ovat 1700-luvulta, joista parhaat ovat
amiraali Nordenankarin 1788-91 julkaisemat),
sekä tärkeimmistä sisävesistä reittikarttoja.
Muista erikoiskartoista mainittakoon Suomen
maantieteellisen seuran 1901 julkaisema,
Hannes Gebhardin toimittama
Yhteiskunta-tilastollinen kartasto. Käsikarttoja
ovat valmistaneet Eklund (1840), I n b e r g
(1875), U s c h a k o f f (1898) y. m. Paraikaa
julkaistaan mittakaavassa 1:100,000
kihlakunnan-karttoja, joista osa jo on valmistunut. Ainoa
laatuansa on Suomen maantieteellisen seuran
julkaisema Suomen kartasto, käsittäen
karttoja, kartogrammeja sekä diagrammeja
maatamme koskevan tieteellisen tutkimuksen kaikilta
eri aloilta. Se on ilmestynyt kahdessa
painoksessa 1899 ja 1910 (julkaistu 1911). Jälkimäinen,
suuresti laajennettu sisältää 55:llä karttalehdellä
17 karttaa. 233 kartogrammia, 28 diagrammia ja
38 kaupungin asemakaavaa, jotapaitsi karttaa
valaisevassa kaksiosaisessa tekstikirjassa on
8 karttaliitettä. (E. E. K.)
Suomen kasvatusopillinen yhdistys, maamme
opettajien ja muiden kasvatusta harrastavien
kansalaisten yhdistys. Kysymys tällaisen
yhdistyksen perustamisesta herätettiin ensimäisessä
yleisessä koulunopettajien kokouksessa
Hämeenlinnassa kesäkuussa 1863. Tätä kehoitusta
noudattaen silloinen kasvatusopin professori Z. J.
Cleve sam. v:n marraskuussa kutsui yleisen
kokouksen Helsinkiin, ja 18 p. marrask. 1863
yhdistys perustettiin. Sääntöjen mukaan tuli ole-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
