Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen julkisia sanomia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
317
Suomen julkisia sanomia—Suomen kalastusyhdistys
318
seur. v. yhtiö, ostettuaan 6 Suomen-Ruotsin
välillä kulkevaa höyryalusta, ryhtyi
harjoittamaan säännöllistä liikennettä
Pietarin-Suomen-Tukholman reitillä. Samoin yhtiö avasi
Etelä-Suomen-Tallin nan-Stetti uin ja
Suomen-Tallinnan-Riian linjat. V. 1893 muodostettiin johtokunnan
toiminnan tukemiseksi vahvistettu johtokunta.
Osakepääomaa korotettiin, niin että se 1893 oli
3,110,000 mk. Laivaston lisäämistä jatkettiin
erittäin suotuisana nelivuotiskautena 1895-98;
1899 se käsitti 27 höyryalusta, yhteensä 29,970
brutto rek.-ton., arvoltaan Smk. 11.976,393:56.
Vv. 1899-1902 liikennettä ei enää laajennettu,
vaan päinvastoin keskitettiin ja vahvistettiin,
jotenka yhtiö saattoi vaurioitta kestää 1903-04
vallinneen harvinaisen vaikean ajan. Silloin oli,
paitsi ulkomaisten, Ameriikan satamista
(pulakausi Ameriikassa) Eurooppaan siirtyneiden
laivojen kilpailua, kestettävä myöskin kotimaiselta
taholta virinnyt tuhoisa kilpailu Hullin
(vartavasten perustettu Nord-yhtiö, joka lopulta
kuitenkin murskattiin) ja Suomen-Tukholman
linjalla (Bore-yhtiö, jonka kanssa vihdoin tehtiin
liikenteen jakosopimus). Sittemmin yhtiön
kehitys on tasaisesti edistynyt, vain lyhyiden,
ajoittaisten huonompien kausien keskeyttämänä.
Ennen Suurvaltainsodan puhkeamista 1914 yhtiö
omisti 34 alusta, yhteensä 43,233 rek.-ton. brutto
(11 matkustajahöyryalusta, 17,114 rek.-ton. ja
23 rahtihöyry alusta, 26,119 rek.-ton. brutto), 24.727
rek.-ton. "netto, arvoltaan Smk. 15,786,574:22.
Henkilökuntaan kuului 978 henkeä.
Suurvaltainsodan aikana yhtiön taloudellinen asema yhä
varmistui. vaikka laivasto miinaonnettomuuksien.
myöntien y. m. kautta vähenikin. Viimeisen
tilinpäätöksen muk. 31 p. jouluk. 1915 yhtiön
koko omaisuuden arvo oli Smk. 23,439,339:44
alukset Smk. 12,218,900:—) ja v:n
liikennetulot Smk. 11,010.483:28, josta puhdasta tuloa
Smk. 5.089.856:82. Osinkoa jaettiin 15%
5,900,000 mk:n pääomalle. Rahastoja oli:
vararahasto 300.000 mk., vakuutusrahasto
Smk. 2,059,551:41 (v:n voitosta
siirrettiin lisäksi 800,000 mk.),
luokitus-rahasto Smk. 164,535:04 (siirrettiin
lisäksi 390,000 mk.), käyttörahasto
Smk. 1,868,858:24. osingon
järjestely-rahasto 130,000 mk. (lisäksi Smk.
2.004,577: 49) ja langattoman
sähkölen-nättimen hankkimisrahasto 100,000 mk.
Perustettavaan päällystön ja miehistön
eläkerahastoon siirrettiin 75,000 mk.
V. 1916 S. h:n haltuun joutui Suomen
toisen suuren laivayhtiön, Vaasan-Pohjanmeren
hövrylaivayhtiön osake-enemmistö. Sam. v.
osakepääoma korotettiin 10,000,000 mk:aan. — Yhtiön
varsinaiseen johtokuntaan kuuluvat Lars Krogius
nuor. toimeenpanevana johtajana (v:sta 1884),
valtioneuvos Mauritz Hallberg puheenjohtajana,
insinöörit Ossian Donner ja Gustaf Zitting,
konsuli Frans Stockmann. sekä varajäseninä
H. F. von Willebrand ja varatuomari Ernst
Krogius. — V. 1914 S. h:n laivat kulkivat
seuraavia säännöllisiä linjoja:
Etelä-Suomen-Pohjan-lahden kaupungit, Pietari-Etelä-Suomi-Tukhoima,
Turku-Tukholma, Helsinki-Tallinna-Stettin,
(Helsinki) Hanko-Kööpenhamina-Hull,
Tukholma-Tal-linna-Pietari, Suomi-Riika, Bremen-Suomi,
Antver-peu-Suomi. Rotterdam-Suomi, Lontoo-Suomi. Midd-
lesbro-Newcastle-Grangemouth-Suomi,
Marseille-Espan ja-Portugal-Bordeaux-La Rochelle-Le
Havre-Suorni.
S. h:n merkitys maamme taloudellisen elämän
kehitykselle on ollut sangen suuri: sen toimin
nan tuloksena on Suomen ja ulkomaiden sata
main välisen säännöllisen laivaliikenteen
joutuminen suomalaisiin käsiin, riippuvaiseksi yksin
omaan Suomen taloudellisista eduista. Siten
maamme elinkeinot, varsinkin teollisuus ja
karjanhoito, ovat mahdollisimman suuressa määrässä
voineet nauttia säännöllisen laivaliikenteen tar
joomista eduista. Tärkeä on etenkin
Hangon-Kööpenhaminan-Hullin linja, jolla yhtiö v:sta
1891 on ylläpitänyt säännöllistä, viikottaista
talviliikennettä (vain 21 vuoroa 5 v:na jäänyt
jääesteiden takia suorittamatta). Vasta sen
kautta Suomen voi sai Englannin markkinoilla
varman jalansijan. V. 1903 yhtiö varusti Hullin
laivoilleen jäädytyslaitteet. — Maallemme eduksi
on luettava myöskin siirtolaisliikenteen välittä
misen joutuminen yhden vakavaraisen suom.
yhtiön käsiin. -— Valtiolta S. h. on saanut
kaikkiaan 560,000 mk. avustuksena, 150,000 mk.
vuosittain 8 v:n aikana postin kuljetuksesta
Turun-Tukholman linjalla sekä 3,047,500 mk.
pienikor-koisina lainoina. [Juhlajulkaisu „Finska
ångfar-tygs aktiebolaget 1884-1908" (1909).] E. E. K.
Suomen julkisia sanomia ks.
Sanomalehti, palsta 779.
Suomen kaarti ks. K a a r t i n p a t a 1 j o o n a.
Suomen kadettikoulu ks. Kadettikoulu.
Suomen kalastusyhdistys, 1891 perustettu,
yleinen, koko maata käsittävä yhdistys, jonka
tarkoituksena on kalastuselinkeinon
kaikinpuolinen elvyttäminen ja kehittäminen. Nauttii
valtioapua. Yhdistyksen asioita hoitaa 7-jäseni
nen johtokunta. Julkaisee v:sta 1892
kansantajuista aikakauslehteä „Suomen kalastuslehti"
(„Fiskeritidskrift för Finland") ja v:sta 1912
tieteellisempää vuosikirjaa „Suomen kalatalous"
(„Finlands fiskerier"). On sitäpaitsi toimittanut
useita tilapäisjulkaisuja, kuten „Neuvoja
kalastuksen hoidossa" (Carl Cederström), „Silakan
suolaamisesta ja muunlaisesta säilyttämisestä"
(O. Reuter) ja „Kalastuksen hoito" (Osc. Nord
qvist). Tehnyt aloitteen m. m. nykyisen
kalastussäännön aikaansaamiseksi. Vv. 1892-1904
maksanut palkintoja saukon, Saimaan hylkeen,
kalasääsken, kaakkurin ja kuikan tappamisesta.
Toimeenpannut maamme kolme yleistä
kalastus-näyttelyä (Helsingissä 1896, Savonlinnassa 1898
ja Turussa 1901) sekä sitäpaitsi ottanut
erilaisilla näyttelyesineillä osaa useihin
maanviljelys- ja paikallisiin kalastusnäyttelyihin.
Saaristolaisten keskuudessa yhdistyksen useina
syksyinä pitkin merenrannikkoa toimeenpanemat
silakka näyttelyt ovat yleisesti tunnettuja. Aloit
tanut 1916 kokeilutoiminnan Kiskossa Kosken
tehtaan järvillä. Antanut useita stipendejä.
V. 1898 yhdistys otti palvelukseensa ensimäisen
assistentin, v:sta 1913 assistentteja on ollut
neljä, jotka pitävät luentoja ja esitelmiä eri
osissa maata, toimittavat kalabiologisia
tutkimuksia, avustavat kalastuksen järjestämisessä
j. n. e. Yhdistyksen neuvontatoiminta oli
vilkkain 1913-14, jolloin yhdistys 1911
hyväksy-miensä uusien sääntöjen mukaan, jotka
senaatti kuitenkin 1915 hylkäsi, oli keskusliit-
(S.H.)
Suomen
höyry
lai-vaosake-yhtion
savulorvi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
