Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kaupungit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
323
Suomen kaupungit
329
nyt Porille, Vaasalle, Kokkolalle ja Oululle. Sen
lisäksi saivat Kristiina, Uusikaarlepyy,
Pietarsaari ja Raahe oikeuden pitää omia [-varasto-]uiikkoja-] {+varasto-
]uiikkoja+} näissä uusissa tapulikaupungeissa, ja
Uusikaupunki, Rauma, Naantali, Tammisaari ja
Porvoo saivat luvan käydä ulkomaankauppaa
muillakin tuotteilla kuin puuastioilla Itämeren ja
Suomenlahden piirissä. Keinotekoisesti kauan
suljettuna ollut liike pääsi nyt lopultakin vapaaksi.
Koko Pohjois- ja Sisä-Suomen viennille ja
tuonnille avautui nyt Pohjanmaan kaupunkien kautta
esteetön kulku. Erittäin pian elpyikin näiden
uusien kauppaoikeuksien turvin kaupunkiemme
ulkomainen kauppapurjehdus. Ennen pitkää oli
jo kaukopur jehdus täydessä käynnissä Hollantiin.
Englantiin, Ranskaan, Espanjaan, Portugaliin ia
Välimerelle, vieläpä kauemmaksikin. Samalla
alkoi nousun aika koko ulkomaankaupallemme.
Maailmanmarkkinain yleinen asema kehittyi
maallemme erittäin edulliseksi 1700-luvun lopulla,
silloin puhjenneiden sotien vaikutuksesta kun
maamme varsinaisten vientitavarain, tervan ja
puuaineiden, kysyntä tavattomasti kohosi. Ensin
piti markkinaiii kiinteyttä yllä Ameriikan
vapaussota 1773-83, sitten Ranskan vallankumous ja
Napoleonin sodat. Rannikkokaupunkiemme varaili
suus kasvoi suuresti näiden suotuisain
markkinasuhteiden vallitessa, ja tänä aikana laskettiin
perustus useiden porvarissukujemme rikkauksille.
Myöskin kaupunkiemme luku lisääntyi
1700-ltivulla, Korvaamaan Haminan menetystä
perustettiin jo 1745 Degerbyn täysi tapulikaupunki,
jonka nimeksi sittemmin tuli Loviisa.
Elinkeinoelämän elvyttämiseksi sisämaassa perustettiin
Kustaa III:n toimesta Kuopio 1777 ja Heinola
sekä Tampere 1779. Heinola ei kuitenkaan vielä
saanut mitään kaupunkierioikeuksia ja
Kuopiokin vasta 1782. Tämän lisäksi sai Pohjanmaa
1785 uuden merikaupungin, Kaskisen, jolle
myönnettiin täydet tapulioikeudet 1792. Kaikki
nämä uudet kaupungit, jotka perustettiin
Kustaa III :n aikana, saivat sitä paitsi oikeuden
harjoittaa elinkeinojaan vapaasti, ilman kauppa- ja
ommattipakkoa. — Se nousun aika mikä
kaupunkiemme kehityksessä oli koittanut 1700-luvun
jälkimäisellä puoliskolla, kuvastui ennen kaikkea
niiden väkiluvun huomattavassa kasvamisessa.
Kun 1600-luvulla vain muutamassa kaupungissa
oli väkiluku korkeimmillaankin ollessaan
noussut yli tuhannen, oli Ruotsin vallan viime aikoina
vain kaupungeistamme sellaisia, joissa
asukkaita oli vähemmän kuin 1,000 henkeä. V. 1805
oli nim. eri kaupunkiemme väkiluku seuraava:
Turku .... . . 10,814
Oulu..... . . 3,345
Helsinki... . . 3,227
Vaasa..... . . 2.538
Pori..... . . 2.510
Porvoo ....
I.oviisa .... . . 1.960
Hämeenlinna . . . . 1.689
Kokkola . . . . 1,710
Uusikaupunki. . . . 1.682
Rauma .... . . 1,651
Tammisaari .... 1.260
Raahe......1,169
Krisriina......1.152
Pietarsaari.....1,088
Kuopio............819
Uusikaarlepyy . . . 765
Naantali............705
Tampere..........602
Heinola............422
Kaskinen..........358
Kajaani............313
Iseimmissa kaupungeistamme oli siis Ruotsin
vallan lopussa asukkaita 1,000-2,000 paikkeilla.
Tehtaita oli kaupungeissamme main. v. n. 80
ja käsityöläisiä kaikkiaan 3,055. Tärkein oli
teollisuuden keskustana Turku, jossa tehtaita oli
24 ja käsityöläisiä 1,122. Muista kaupungeista oli
teollisuus voimistuneinta Vaasassa, Oulussa,
Porissa, Helsingissä ja Porvoossa. Kauppiaita oli
kaupungeissamme 1805 n. 385 ja kauppa-apulai
sia 370. Turussa oli kauppiaita 51 ja
kauppa-apulaisia 115. Toisella sijalla seurasi sitten Oulu,
jossa kauppiaiden luku oli 53 ja kauppa-apulais
ten 51. Oulu oli muuten kauppakeskustana parille
kymmenelle laajalle seurakunnalle, Kemiä, Sotka
moa. Savoa ja Karjalaa myöten. Kolmannella
sijalla oli Loviisa, jossa kauppiaita oli 27 ja
kauppa-apulaisia 45. Neljännestä sijasta
kilpailivat keskenään Helsinki, Porvoo, Raahe,
Kokkola ja Vaasa.
Merenkulkua ylläpitämässä oli
kaupungeissamme n. 200 omaa laivaa. Kippareita ja
merimiehiä oli kaikkiaan kaupungeissamme 1,559.
Ensi sija merenkulunkin alalla kuului Turulle,
jossa kippareita ja merimiehiä 1805 oli 437.
Useita kaupungin laivoja purjehti Välimeren sata
miin, kuten Genovaan saakka. Lähinnä Turkua
oli merenkulun alalla tärkein Oulu ja sen jälkeen
Kokkola. Edellisessä oli kippareita ja
merimiehiä 16fi sekä laivoja 23; jälkimäisessä oli
kippareita ja merimiehiä 159 sekä laivoja 14.
Myöhempi aika. Se melkoinen
edistyminen, joka kaupunkiemme kehityksessä oli
Ruotsin vallan lopulla ollut huomattavissa, keskeytyi
luonnollisestikin 1800-luvun alussa syttyneen
sodan vuoksi. Suurempia vaurioita ei Suomen
sota 1S0S-09 kuitenkaan kaupungeillemme
tuottanut. Ulkomaankauppa tosin tyrehtyi kokonaan
joksikin aikaa, mutta tärkeämpää oli, että
valloittajan sotajoukot pidättyivät ryöstöistä ja
hävityksistä. Sitäpaitsi lupasi uusi aika entistä
suurempaa vapautta. Jo sodan aikana
lakkautettiin pikkutulli, joka lähes kaksi sataa vuotta
oli ollut haittana kaupunkien sisämaankaupalle,
ja Viipurin ja Haminan osaksi tullut kohtelu
osoitti, että Venäjän hallitus katseli
myötätuntoisesti valloittamiensa kaupunkien ulkomaankaupan
ja merenkulun edistymistä. Säännöllisten olojen
palattua alkoikin kaupungeillemme Venäjän vai
lan alaisuudessa entistä vilkkaamman kehityksen
aika. Varsinkin kauppa ja merenkulku, joka
edelleenkin oli tärkein kaupunkiemme
elinkeinoista, edistyi ripeästi. Samalla kuin
ulkomaankauppa varttumistaan varttui, lisääntyi nopeasti
tuottava rahtipurjehdus kaukaisilla vesillä.
Muutamassa vuosikymmenessä kasvoi kaupunkiemme
kauppalaivasto lästiluvultaan n. nelinkertaiseksi.
Kaupunkiemme laivojen yhteinen lästiluku nousi
1850-luvun alussa jo n. 55,000 :een. Itämaisen
sodan aikana tämä kauppalaivastomme kuitenkin
kärsi suuria vaurioita, menettäen enemmän kuin
puolet aluksistaan, mutta sodan jälkeen nämä
vauriot tulivat taas pian korjatuiksi. Jo 1866
oli kaupunkiemme laivojen kantavuus noussut
82,591 lästiin. V. 1870 se oli yli 88,000 lästiä
1. 167,000 tonnia. Ennen Itämaista sotaa oli
Turulla suurin kauppalaivasto, Raahen, Vaasan
ja Oulun kilpaillessa toisesta sijasta. Itämaisen
sodan jälkeen sitä vastoin Raahe kohosi ensi
maiselle sijalle. Muista kaupungeista olivat tiil
löin tärkeimmät Vaasa, Oulu, Pietarsaari, Turku.
Raunia ja Uusikaupunki. Tätä
kauppalaivastomme ripeätä kasvua ei kuitenkaan enää jat
kunut 1870-luvulla. Rauta-ja höyrylaivat alkoivat
1870- ja 1880-luvuilla suuressa määrin tulla
käytäntöön syrjäyttäen pian purje- ja puulaivat.
joiden valmistamiseen meidän metsäisessä maas-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
