Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kaupungit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
323
Suomen kaupungit
331
samme oli ollut erikoiset edellytykset. Kauppa
laivastollemme koitti jo heti 1870-luvun alusta
pitkä taantumisen aika. Vasta 1890-luvun puoli
villissä saavuttaa kaupunkiemme kauppalaivasto
takaisin sen tonnimäärän, mikä sillä oli ollut 1870.
Sen tappion, minkä kaupunkiemme kehitykselle
tuotti niiden kauppalaivaston 1870-luvulla
alkanut taantuminen, korvasi kuitenkin runsaasti
kahden muun elinkeinon, kaupan ja teollisuuden,
entistä suurenmoisempi edistyminen.
Maanviljelyksen kohoaminen, metsien arvon suuri nousu,
liikenneolojen kaikinpuolinen parantuminen,
vv:n 18Ö8 ja 1879 asetuksilla julistettu
täydellinen elinkeinovapaus, sanalla sanoen koko
kansantalouden ripeä elpyminen toivat mukanaan
myöskin kaupan ja kotimaisen teollisuuden
voimakkaan kasvamisen. Kaupunkiemme
kauppiaiden luku lisääntyy muutamassa vuosikymmenessä
moninkertaiseksi. Eikä vain sisämaankauppa näin
kohoa, vaan myöskin ulkomaankauppa menee
eteenpäin pitkin askelin. Vielä 1860 oli
vientimme vain 22,7 milj. ja tuontimme 43,i milj. mk.
V. 1913 sen sijaan oli vientimme 401,s milj. mk.,
siis 19 kertaa niin suuri kuin viisikymmentä
vuotta takaperin. Tuontimme taas oli 1913
495,4 milj. mk., siis lähes 12 kertaa niin suuri
kuin 1860. Samoin on teollisuutemme kehitys
vastaavana aikana ollut ripeätä. Uudenaikainen
tehdasteollisuus suurtuotantoineen tulee
maassamme laajaan käytäntöön. Kaupunkiemme
koko teollisuuden vuotuinen tuotanto arvioitiin
vielä 1870 23,7 milj. mk:ksi; 1913 se sen sijaan
nousi 405,s milj. mk:aan.
Uusia kaupunkeja on maahamme perustettu
jälkeen vuoden 1800 9, nim. Jyväskylä 1837,
Mikkeli 1838, Joensuu 1848, Maarianhamina 1861,
Kemi 1869, Hanko 1874, Kotka 1879, Iisalmi
1891 ja Lahti 1905. Sitä paitsi sai Heinola 1839
kaupunkierioikeudet. Kaupunkilainsäädännöstä
jälkeen v:n 1800 ansaitsee mainitsemista ennen
kaikkea seuraavat: v:n 1856 asetus »kaupunkien
järjestämisestä ja rakentamisesta", v:n 1868
asetus tapuli- ja maalaiskaupunkien välisen
erotuksen poistamisesta, vv:n 1873, 1883 ja 1897
asetukset kunnallishallinnosta ja 1879 asetus
terveydenhoidosta kaupungeissa.
Yleistulos siitä nousunajasta, jonka viimeiset
sata vuolta muodostavat kaupunkiemme
kehityksessä, näkyy kaupunkiemme väkiluvun suuressa
lisääntymisessä. Tätä kuvaa alla oleva asetelma:
Kaupunkiemme väkiluku
1815..........51,841 henkeä
1850 ....................105,496
1870 ....................131,603
1890 ....................235.227
1900 ....................339,613
1910 ....................456,873
1914 ....................504,337
Viimeisten sadan vuoden kuluessa on siis kau
punkiemme väkiluku kasvanut
kymmenkertaiseksi. Kaupunkiemme suhteellinen osuus maan
koko väkiluvusta on vastaavana aikana
lisääntynyt seuraavasti:
1,000 asukasta kohti maan koko väestöstä oli
kaupunkiväestüä maaseutuväestöä
1815..... 952,7
1850 ..... 936.»
1870 ..... .....74,4 925,s
1890 ..... .....98.» 901,i
1900 ..... .....125,2 874,8
1910..... .....146,7 853.»
1914..... .... 154,3 845,7
Sata vuotta takaperin oli näin ollen maamme
koko väestöstä tuskin 5 % kaupunkilaisia. Nyt
sitä vastoin on vastaava suhdeluku 15 <J0. Jos
vertaamme kaupunkiemme suhteellista osuutta
maan koko väestöstä vastaaviin oloihin muissa
maissa, saamme seuraavan asetelman:
Kaupunkilaisväestö Maalais väestö
Suomi (1910)........14,7% 85.»%
Ruotsi (1910)........24,» „ 75.» „
Norja (1910).........28,s „ 71,» „
Tanska 11911)........40,» . 59,7 .
Saksa (1910)........57,o „ 43jj „
Ranska (1911)........4».» „ 55.» „
Englanti (1911)........78.o „ 22,o „
Skotlanti (1911).......75,4 „ 24,« „
Euroopan Venäjä (1912) .... 13,» „ 86.» „
Venäjän Puola (1912).....23,s „ 76,i „
Unkari (1910)........18,» „ 81,i „
Yllä luetelluista maista on siis ainoastaan
Euroopan Venäjällä kaupunkien suhteellinen osuus
maan koko väestöstä vielä pienempi kuin meillä.
Varsinaisten kaupunkien lisäksi on
maassamme vielä huomattava joukko muita
kaupunkimaisia asutuskeskustoja, kuten kauppaloita ja
..taajaväkisiä yhdyskuntia". Kauppaloita on
maassamme nykyisin 4 ja taajaväkisiä
yhdyskuntia 29. Kaikki kaupunkimaiset asutuskeskustat
eivät kuitenkaan vielä näihinkään sisälly, sillä
maaseudulla on lukuisia tehdas- ja
asema-asutuk-sia, joiden olot ovat aivan järjestämättä, vaikka
asukasluku niissä onkin suurempi kuin monessa
kaupungissa. Ottaen tämän huomioon on
varsinaisen maalaisväestön prosenttiluku meillä
melkoista pienempi kuin virallinen tilastomme
ilmoittaa.
Kaupunkien nyk. väkiluku.
Väkiluvun suuruus eri kaupungeissamme 1913 näkyy
alla olevasta asetelmasta:
Väkiluku 1914-15 vaihteessa
Kirkonkirjojen Henkikirjojen
mukaan mukaan
Helsinki........... 170.452 153,467
Turku......................53.926 46,745
Tampere....................45,213 40,533
Viipuri......................29,329 21.770
Vaasa......................24,430 18.097
Oulu........................21,605 16,419
Kuopio......................17,587 15,276
Pori........................17.541 14,994
Kotka......................12.227 10.022
Pietarsaari......... 7.280 6,342
Rauma........... 7,070 6.119
Hämeenlinna......... 6,656 5,703
Hanko........... 6,455 5,359
Lahti........... 6,138 4.974
Porvoo........... 5,600 5,924
Joensuu........... 5,388 4,269
Savonlinna......... 4,758 4.090
Jyväskylä.......... 4.731 4,232
Mikkeli........... 4,510 4.450
Uusikaupunki........ 4,433 3,389
Raahe........... 4,173 3.035
Kokkola.......... 4.136 3,298
Loviisa...........3,971 3,611
Kristiinankaupunki...... 3,528 2,743
Kajaani........... 3,516 3,433
Lappeenranta........ 3,464 3,362
Sortavala.......... 3,382 3,067
Hamina........... 3,222 3,163
Tammisaari......... 3.160 2,913
Iisalmi........... 2,941 2,694
Kemi............ 2,607 2,280
Käkisalmi.......... 2,237 1,754
Tornio........... 1.806 1,389
Heinola...........1,713 1,657
Kaskinen.......... 1,561 1.449
Maarianhamina........ 1,430 1,295
Uusikarlepyy . . ...... 1,304 1,216
Naantali.......... 857 869
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
