Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kaupungit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
323
Suomen
kaupungit
333
Kaupunkiemme todellinen väestö on yleensä
etsittävissä kirkonkirjoihin merkityn ja
henkikirjoihin merkityn väestön lukumäärän väliltä
paitsi niissä tapauksissa, jolloin kaupungin
rajain ulkopuolella on suhteellisesti suuri
etukau-punkiasutus, kuten esim. Viipurissa, Turussa
ja Porissa. Suuremmissa kaupungeissamme
vuonna 1910 toimitetun väenlaskun mukaan
nousi todellinen väestö alla mainituissa
kaupungeissamme seuraaviin määriin:
Todellinen väestö 1910
Helsinki...........136,497
Turkn............54,887
Viipuri............49,007
Tampere...........44,147
Vaasa............19,370
Pori.............17.466
Oulu.............16,114
Maamme 38 kaupungista on nykyisin vain
yhdessä asukkaita yli satatuhatta, nim.
Helsingissä, ja vain kolmessa 50,000:n paikkeilla,
kaikissa muissa paljoa vähemmän. Alle 10,000
on väkiluku 29 kaupungissa ja alle 5,000 22
kaupungissa. Vähemmän kuin 2,000 on asukkaita
6 kaupungissa, joista yhdessä, nim. Naantalissa,
on asukkaita alle 1,000. Vertailun vuoksi
mainittakoon, että Ruotsissa oli v:n 1914 lopussa
kaupunkeja 101, niistä 2 :ssa asukkaita yli 100,000,
1 :ssä 50,000-100,000 välillä, ja 28:ssa
10,000-50,000 välillä. Kauppaloita on Ruotsissa
nykyisin 34 ja taajaväkisiä yhdyskuntia 177. Norjassa
on kaupunkien luku 42 ja kauppaloiden 22.
Tanskassa on kaupunkeja 75.
Maamme neljä kauppalaa ovat seuraavat:
Väkiluku Vi 1914 Väkiluku Vi 1914
Salo 1,488 Nurmes 719
Ikaalinen 241 Vammala 720
Maahamme perustetut kaksi kauppa-paikkaa
ovat:
Kurkijoen kauppapaikka
Jaakkiman
Molemmat kauppapaikat sijaitsevat Viipurin
läänissä Laatokan rantamilla. Niiden asukasluku
on varsin pieni, nousten vain muutamaan sataan.
Taajaväkisten yhdyskuntaimme nimet ja
paikkakunnat, missä ne sijaitsevat, näkyvät
allaole-vasta luettelosta:
Kunta, jossa sijaitsee
Munkkiniemi Helsingin pitäjä
Haaga „
Oulunkylä
Pakinkylä
Palosaari (Kulosaari) „
Tikkurila
Malminkylä „
Pitäjänmäki „
Tupaninkylä
Grankulla Sipoo
Karjan asemayhdyskunta Karja
Lohjan kylä ’ Lohja
Nummi y. m. Kaarina
Raunistula y. m. Maaria
Toejoki Ulvila
Uusikoivisto „
Pispala Messukylä
Järvensivu „
Kouvola (aseman seutu) Valkeala
Reljola Lappee
Suonnejoen kirkonkylä Suonnejoki
Lieksa Pielisjärvi
Lapuan kirkonkylä Lapua
Vetokannas Mustasaari
Huutavanmäki „
Pohjankylä Kalajoki
Iin kirkonkylä Ii
Rovaniemen kirkonkylä Rovaniemi
Kemijärven kirkonkylä Kemijärvi
Kauppalain ja kauppapaikkojen sekä
taajaväkisten yhdyskuntain lisäksi on maassamme
lukuisa joukko aivan järjestämättömiä
kaupunkimaisia asutuksia, jotka väkiluvultaan vetävät
vertoja paremmanpuolisille kaupungeillemme.
Näistä mainittakoon ennenkaikkea Viipurin
esikaupungit, joissa on asukkaita enemmän kuin itse
kaupungissa, sekä Terijoen ja Koiviston
huvila-asutukset, joissa väkiluku varsinkin kesäisin on
suuri. Terijoen huvila-asutuksessa esim.
lasketaan olevan asukkaita kesäisin n. 35,000.
Viipurin etukaupungit ovat kuitenkin jo
määrätyt järjestettäviksi taajaväkisilcsi yhdyskunniksi.
Terijoen ja Koiviston asutuskeskustat
siirtynevät myöskin piau taajaväkisten yhdyskuntain
luokkaan. Muista suuremmista
järjestämättömistä asutuskeskustoista mainittakoon vielä sen
raavat:
Väki- Kunta, jossa
luku sijaitsee
Karhulan tehdasasutus (Helilä,
Sunila, y. m.) 10,600 Kymi
Riihimäki 8,000 Hausjärvi
Forssa 7,500 Tammela
Voikan tehdasasutus 4,100 Valkeala
Kymin „ 4,000
Valkeakosken tehdasasutus 4,000 Sääksmäki
Hyvinkää 3,500 Nurmijärvi
Kuusankosken „ 3,400 Iitti
Värtsilän „ 2,700 Tohmajärvi
Varkauden „ 2,600 Leppävirta, Jo-
roinen
Kaupunkiemme nykyinen merkitys t e o 11
i-suuskeskustoina. Teollisuuden tuotannon
bruttoarvo nousi kaupungeissamme 1913 405,8
milj. mk. Tästä summasta tuli
tehdasteollisuuden osalle 371,9 milj. ja käsityöläisliikkeiden
osalle 33,? milj. mk. Maan koko
tehdasteollisuudesta oli main. v. 55,is%:lla tyyssijansa
kaupungeissa. Käsityöläisten harjoittamasta
teollisuudesta taas tuli kaupunkien osalle 59,n %.
Huomattava on kuitenkin, ettei kaikki se
teollisuus, mikä sijaitsee kaupunkien laidoissa niiden
rajojen ulkopuolella, sisälly ylläoleviin lukuihin,
vaikka se itse asiassa keskustansa välittömänä
laajennuksena on katsottava kuuluvaksi
kaupunkien teollisuuteen. Ottaen lukuun myöskin tämän
kaupunkien lähimmässä ympäristössä
maaseudulla sijaitsevan teollisuuden saamme
kaupunki-teollisuuskeskustojen tuotannon bruttoarvoksi
1913 hyvin 460,o milj. mk. — Jos kaupunkiemme
tehdasteollisuuden tuotannon bruttoarvosta, 1913,
vähennetään käytettyjen raaka-aineiden ja
puolivalmisteiden arvo, joka nousi 217,j milj. mk:aan.
jää jälelle 154,7 milj. mk. kansantaloudelliseksi
puhtaaksi tuotoksi. Koko maan
tehdasteollisuudessa oli vastaava puhdas tuotto 1913 287,s
milj. mk. Jos käytämme vertausperusteena
teollisuuden kansantaloudellista puhdasta tuottoa
eikä tuotannon bruttoarvoa, sijaitsi
tehdasteollisuudestamme kaupunkiemme rajain sisällä 1913
53,8%. Keskimäärin on siis tämän mukaan
kaupunkiemme tehdasteollisuuden jalostusmääräisyys
jonkin verran pienempi kuin maaseudun
tehdasteollisuuden. Tehtaiden lukumäärä oli
kaupungeissamme 1913 1,057 ja käsityöläisliikkeiden
3.863. Työväkeä oli kaupunkiemme tehtaissa
main. v. 51,509 kun taas käsityöläisliikkeissä oli
työntekijöitä 14,571 henkeä. Koko maan
tehdas-työväestöstä tuli kaupunkien osalle 47,i% ja
käsityöläisistä 54,a %.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
