Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kaupungit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
323
Suomen kaupungit
338
purjelaivaston kantavuudesta, höyrylaivojen
68,054 eli 88,» % koko maan höyrylaivaston
tonnimäärästä. Suurimmat kauppalaivastot
olivat 1913 seuraavilla kaupungeilla
Purjelaivat Höyrylaivat
rek. % koko maan rek °/0koko maan
tonnia purjelaivast. tonnia höyrylaiv.
Helsinki . . . 10,545 3,0 38,719 50,6
Viipuri .... 36,529 lOj 3,395 4.4
Turku .... «J,674 2,? 8,096 10,6
Uusikaupunki . 25.839 7,s
Vaasa .... 3.051 0.9 6,106 8.0
Rauma ... 18.891 5,s 293 0,4
Maarianhamina. 12.350 3.s 580 0,8
Joensuu . . . 6,657 1,9 1,421 1,9
Laivojen kuljetuskykyä silmällä pitäen on
1 rekisteritonnin höyrylaivan kantavuutta
katsottava vastaavan n. 3 rekisteritonnia
purjelaivan kantavuutta. Saadaksemme selvemmän
käsityksen eri kaupunkien kauppalaivastojen
suuruudesta esitetään niistä seuraavassa asetelma, jossa
höyrylaivojen tonnit ovat muunnetut
purjelaiva-tonneiksi.
Koko laivasto
Tonnimäärä °/0 koko maan
muunnettua laivaston
muun-purjelairakanta- netusta
kantavuutta vuudesta
Helsinki...... . 126.702 21,j
Viipuri......... 46,714 8,0
Turku......... 33.962 5,8
Uusikaupunki...... 25.839 4,4
Vaasa......... 2l,<69 3,6
Rauma......... 19,770 3,4
Maarianhamina...... 14.090 2,4
Joensuu........ 10,920 1,9
Paljoa suurempi kuin minkään muun kaupungin
on Helsingin kauppalaivasto, joka 1913 käsitti
enemmän kuin 1/6 koko maan laivaston
muunnetusta kantavuudesta. Toiseksi suurin oli
Viipurin ja kolmanneksi suurin Turun kauppalaivasto.
Kaupunkiemme talous. Samalla kuin
kaupunkiemme väkiluku on viime vuosikymmeninä
suuresti kasvanut, on niiden kunnallinen
talouskin laajentunut erittäin nopein askelin. Uusi
aika on tuonut mukanaan useita aivan uusia
kunnallisia velvollisuuksia ja meilläkin on hyvän
kunnallispolitiikan mukaisesti kaupunkien oma
yrittely monilla aloilla alkanut korvata
yksityistä yrittelyä. Virallisen tilaston mukaan
nousivat kaupunkiemme menot ja tulot 1910-12
seuraaviin määriin:
Menot Tulot
1910 . . . 44,4 milj. mk 43,6 milj. mk.
1911 . . . 47.S „ „ 75.9 „
1912 . . . 52,9 „ „ 48,o „
Kaupunkien menojen jakautuminen eri
tarkoituksiin näkyy alla olevasta asetelmasta:
1910 1911 1912
Kaupungin yleiset
hal-linto- ja oikeusvirastot
seka poliisilaitos. . . 2,6 milj. mk. 2,4 milj. mk. 2,5 milj. mk.
Kunnallishallinto . . . l,a „ „ 2,i „ „ 2,s „
Opetustoimi.....6,7 „ „ 6,9 „ „ 7,4 „ „
Terveyden- ja
sairaanhoito .......2,7 „ „ 3,9 „ „ 4,7 „ „
Köyhäinhoito.....3,i „ „ 3,o „ „ 3,o „ „
Kadut, tiet, torit, sillat ja
saumat......4,i „ „ 6,0 „ „ 7,o „ „
Kunnallisen yrittelyn
aiheuttamat menot. . . 8j „ „ 8,3 „ „ 9,s „ „
Velkojen korot . ... 3.9 „ „ 4.1 „ „ 5„-, „
Velkojen lyhennykset . 2,« „ „ 3,i „ „ 2,g „
Palosammutustoimi . . 0.g „ „ l,o „ „ 0.9 „ „
Muut menot.....7,8 „ „ 6,5 „ „ 7.» „ .
Tärkeimmät tuloerät olivat vuonna 1912
seuraavat :
1910 1911 1912
Tuloverot...... 10,«milj.mk. lljmilj. mk. 12,9milj.mk.
Henkilö- ja perunkirjoi-
tusmaksut sekä muut
verot ....... 1,1 n 1,1 „ ,, 0,9 „ „
Tuulaaki- sekä tuonti- ja
vientimaksut . , . . 3,i „ 3,8 „ 3,4 „ „
Satama- ja muut liiken-
nettä rasittavat maksut 1,5 „ M 1,5 M „ 1.5 „ „
Tontinlunastukset . . . 1,’ ,, 2,7 n „ 2,6 „ „
Maista ja vesistä saadut
tulot....... 2,i » M 2,5 n „ 2,9 „ „
Kunnallisen yrittelyn an-
tamat tulot..... 6,1 „ 7,8 „ n 8,8 „ „
Korot ........ 1,8 „ 1.6 „ ,, 2,5 „ „
Valtioavut...... 1,8 „ 1.3 „ 0,8 „ „
Uudet lainat..... 8,7 „ 36.9 „ 4.8 „ .,
Muut tulot...... 4,9 „ 1, 5,9 „ ,, 6,» „ „
Eniten rasittavat kaupunkiemme taloutta siis
opetustoimi, kadut, sillat ja satamat sekä
velkojen korot ja lyhennykset. Varat menojensa
peittämiseen on kaupunkiemme yleensä suuressa
määrin ollut hankittava kunnallisverotuksella. Mitä
erityisesti kunnalliseen yrittelyyn tulee, on se
vielä siksi nuorta, että se toistaiseksi on yleensä
aiheuttanut kaupungeillemme enemmän menoja
kuin tuottanut tuloja. Muuten ansaitsee tämä
puoli kapunkiemme taloudesta täydellä syyllä
huomiota ripeän kehityksensä vuoksi.
Kaupunkiemme harjoittaman kunnallisen yrittelyn eri
aloista mainittakoon seuraavat:
Vuonna 1912 oli
vesijohtolaitos............10 kaupungilla
sähkölaitos.............21 „
kaasulaitos.............2 „
rautatie (kokonaan kaupungin oma ja
kaupungin hoteissa)..........2 „
kylpylaitos.............5 „
saunalaitos.............4 „
pesulaitoksia............5 „
teurastamoja............9 „
ravintolarakennuksia.........15 .,
kauppahalleja............4 „
kunnallisia työväenasuntoja......2 „
rahtiproomuja........, . . . 1 „
tiilitehdas.............1 „
jauhomyllyjä............2 „
luumylly......... .... 1 „
maanviljelystä............4 „
Tämän lisäksi ovat muutamat kaupungit
osallisina huomattavissa yrityksissä omistamalla
niissä suuren määrän osakkeita, kuten rautatie-,
raitiotie- ja makasiiniosakeyhtiöissä.
Kaupunkiemme varat nousivat 1912 262,e milj.
mk:aan ja velat 121,5 milj. mk:aan.
Kaupunkiemme varojen tärkeimmät ryhmät olivat 1912
seuraavat:
Maatilat ja tilukset...........32,9 milj. mk.
Vuokralle annetnt tontit.........10,5 „ ,,
Myytävänä olevat tontit.........25,o ,. „
Myydyt tontit,mikäli ne vieläolivat maksamatta 11,3 „ „
Talot ja rakennukset oikeus- ja poliisilaitosta
sekä hall ntoa varten........10,6 ,. „
Talot ja rakennukset opetusta varten . . . 18,s „ „
sam. sairashuitoa varten.........10,9 „ ,,
sam. köyhäinhoitoa varten........6,1 „ „
Muut talot ja rakennukset, paitsi kunn. yritt.
varten..............16,o „ „
Kalustot...............8,9 „ „
Viemärilaitokset.......... • • 60 „ „
Vesijohtolaitokset...........12,9 „ ,,
Sähkölaitokset.............13,4 „
Kaasulaitokset.............6,7 „ „
Vuokralle annetut rakennukset......10,7 „ „
Muut kunnalliset yritykset........6,9 „ „
Satamat...............6.» „ „
Lainaksi annetut varat.........2,4 „ „
Suorittamattomat verot.........3*« «
Etumaksut..............ö,o ,. „
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
