Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kaupungit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
323
Suomen kaupungit
340
Pankkisaatavat.................25,a milj. mk.
Sekalaiset varat............12,* „ „
KassasäästUt.............0,» „
Kaupunkiemme veloista oli 1912:
Obligatslonilainoja...........97,a milj. mk.
Valtiolalnoja.............3,o „ „
Uahaiaitoksilta, kassoilta y. m. s. saatuja
lainoja...............19,a „ „
Yksityisiltä saatuja lainoja.......0,6 „ .,
Muita velkoja.............1,8 „ „
Kaupunkiemme omaisuuden suurimpana osana
ovat tiimiin mukaan talot ja rakennukset, joideu
arvo, lukuunottamatta sähkö- ja kaasulaitoksia,
nousi vuonna 1912 yli 70 miljoonan markan.
Toiseksi suurimpana ryhmänä ovat myymättömät
tai myydyt mutta maksamattomat tontit, joiden
yhteinen arvo vuonna 1912 oli 40,a miljoonaa
markkaa. Kolmanneksi tärkeimmän
omaisuus-ryhmän muodostavat maatilat ja tilukset ja
neljänneksi tärkeimmän vesijohto-, sähkö- ja
kaasulaitokset.
Mitä eri kaupunkeihimme tulee, on
luonnollisestikin pääkaupunkimme talous kaikista suurin.
Sen menot tekivät 1912 20,s milj., tulot 16 milj.,
varat 104.» milj. sekä velat 59,7 milj. mk.
Kaupunkiemme varoista ja veloista tuli siis n.
puolet Helsingin osalle. Muiden suurempien
kaupunkiemme menot ja tulot sekä varat ja velat olivat
1912 seuraavat:
Menot Tulot Varat. Velat
Turku . 5,7 milj. mk. 5,5 milj. mk. 32,4mii . mk. 18,8 milj. mk.
Tampere „ 3,4 „ „ 15,8 „ „ 9,8 „ „
Vausa . 2,4 „ „ 1,7 „ „ 9,7 „ „ 2,o „ ,■
Kotka . 1,8 „ „ 1,9 „ „ 9,9 „ „ 2,9 „ „
Pori. . . 1,4 „ 1,5 „ „ 6,4 „ „ 3-2 „ „
Kuopio. 1,2 „ 1,8 „ „ 3,8 „ „ 0,9 „ „
Rauma. 1,2 „ 1,2 „ „ 3,9 „ „ 1,» „ „
Oulu. . l,o ,. „ l,i „ „ „ „ 1,» „ „
Kaupunkien p i n t a-a la ja
maaomistuk-s e t. Kaupunkien kehityksen kannalta on
tärkeätä, että ne omistavat riittävästi maata
asemakaava-alueensa ulkopuolelta. Ripeästi edistyvissä
kaupungeissa on lisääntyvän väestön, kaupan,
teollisuuden ja liikenteen vastaiset tarpeet
vaikeasti edeltäpäin laskettavissa, ja sen vuoksi on
välttämätöntä hankkia ajoissa tarpeellista
vara-aluetta kaupungin levenemiselle, jos tahdotaan
säästyä ikäviltä epäkohdilta ja niiden
poistamiseen meneviltä kustannuksilta. Kuten yleisesti on
tunnettua, on kaupunkiemme kunnallistalous juuri
tässä kohden antanut paljon toivomisen varaa.
Eri kaupunkiemme maiden pinta-ala 1915
nähdään seur. palstalla olevasta taulukosta (*
merkityistä kaupungeista esitetyt tiedot ovat v:lta
1P10).
Rakennettu alue (asunto-, huvila-, tehdas- ja
varastotontteja) kaupungin maalla asemakaavan
ulkopuolella ulottuu paikoitellen myöskin
kaupungin rajain ulkopuolelle. Näin on laita esim.
Oulussa, jossa rakennettua aluetta on
kaupungin rajain ulkopuolella kokonaista l,314,!s ha.
Kaikista eniten on kaupungeistamme maata
Kajaanilla ja sen jälkeen Torniolla, edellisellä
on n. 3 kertaa, jälkimäisellä 2 kertaa niin
paljon maata kuin pääkaupungillamme.
Maaomis-tuksien pinta-alan puolesta voittavat Helsingin
vielä Oulu, Kuopio, Rauma, Vaasa ja Pori.
Huomioon on sitä paitsi otettava, että Helsinki on
vasta viime aikoina hankkinut suuren osan
maistaan. Vielä kymmenen vuotta takaperin oli sen
Asemakaava-alueen pinta-ala Rakennettu alue
kaupungin maalla asemakaav. ulkopuolella Rakentamaton alue
kaupungin rajain sisällä asemak. ulk. Yhteensä kaupungin rajain sisällä Kaupungin omistamia maita kaupungin rajain ulkopuolella
ha ha ha ha ha
Helsinki .... l,082.ao 532,66 968,6a 2,523,88 1,150,27
Turku..... 535,7a 1,150,46 435,oo 2,121,i« 678,,»
Tampere. . . . Viipuri .... 340,64 — 611,61 952,15 1,459,4»
263,50 287,50 136,80 501,80 2,079.05
Vaasa..... 479.88 27,48 3,501,71 4,001,45 66.71
Oulu..... 249.84 1,366,23 1,426.95 1,728.2» 5,069,87
Kuopio .... 138.66 168.72 659,4: 878,46 4,316,25
Pori..... 189.28 262.81 3,312,91 3,764,96 25,46
Kotka..... 136,00 164.«o 465.20 766,oo 19,60
Pietarsaari . . . 157,05 140.18 1,095,42 1,392.65 714,86
Rauma .... 200,oo 87,oo 2,930,oo 3,197,oo l,050,oo
Hameenlinna . . 80,7i 80,88 6,eo 127,62 1,173,25
Hanko .... 111,70 151,oo 151,80 350,oo l,153,oo
Lahti..... 157,oo — 819,86 976,85 —
Porvoo .... 80,oo 71,66 888,85 l,027,9o 585,21
Joensuu * . . . 164,oo — — 1,507,60 —
Savonlinna * . . 65,oo -— — 144,oo .—
Jyväskylä . . . 267,oo 2,00 687,20 954,26 38,oo
Mikkeli .... 126,7» 2,28 475,70 602,40 320,»7
Uusikaupunki. . 90,oo 29,64 1,002,67 1,121,87 183,«]
Raahe .... 51.80 41,90 1,841,60 1,935.80 —
Kokkola* . . . 35,oo — — 3.263,oo —
Loviisa .... 80,40 55,00 134,ia 243,08 3,243,87
Kajaani .... 109,08 696,59 10,467,8» ll,273.oo —
Kristiina. . . . 267,o« 42,00 3,283,oo 3,592,oo —
Lappeenranta. . 343,15 48,95 39,52 411,30 840.80
Sortavala . . . 140,oo 5,08 — 140,oo 644,81
Tammisaari . . 100,oo — 484,ii 584,u 1,991,79
Hamina .... 155,oo 33,00 21,oo 187.oo 746,oo
Iisalmi .... 329,61 103,08 780,oo 1,109,86 336.12
Kemi * . . . . 72,oo — — 571,2» —
Käkisalmi . . . 36,oo 4,00 l,327,oo l,367,oo —
Tornio .... 51,43 41,46 90,36 146,29 6,981,ie
Heinola .... 64,87 21.19 2,410,6a 2,496,24 282,28
Kaskinen . , . 110,84 32,76 20,oo 137,79 764,86
Maarianhamina* 68,00 — — 232,oo - -
Uusikaarlepyy . 59,27 118,48 1,890,48 2,068,,« —
Naantali.... 15,42 19,86 202,24 237,02 —
omistamien maa-alojen pinta-ala vain puolet
nykyisestä pinta-alasta. Mitä muihin
kaupunkeihin tulee, on esim. Kotkalla paljoa vähemmän
maata kuin Haminalla tai Käkisalmella,
puhumattakaan Loviisasta, jolla on enemmän kuin 4
kertaa niin väljät alat kuin Kotkalla, Pienellä
Heinolalla taas on yhtä paljon maata kuin
Turulla ja enemmän kuin Tampereella tai
Viipurilla. Toisaalla huomaamme siis maa-alojen
yltäkylläisyyttä, toisaalla taasen suoranaista
ahtautta, varsinkin jos vertaamme kaupunkien
rajain sisäpuolella olevia, rakentamattomia alueita.
M. K.
Kaupunkiemme asemakaavoissa on
havaittavissa sangen vähän jälkiä varhaisemmilta
ajoilta. Syynä on ennen muuta pidettävä usein
uudistuneita tulipaloja, jotka, rakennusaineena
kun käytettiin melkein yksinomaan puuta,
muuttivat kokonaisia kaupunkeja tuhaksi. Lisäksi on
otettava huomioon kaupunkien sangen usein
sattuneet siirrot, mitkä myös suureksi osaksi
saavat selityksensä siitä, että kiveä niin vähän
käytettiin rakennusaineena. Kaupunkiemme
asemakaavoihin painaa leimansa 19:nnellä vuosis.
kaupunkisuunnitelmissa yleensä noudatettu
mittaus-opillinen ruutujärjestelmä. Suoraviivainen ja
pääasiallisesti suorakulmainen katuverkko antaa
niille tarpeellista selvyyttä ja vaikeuksia ei synny
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
