- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
341-342

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kaupungit

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

323

Suomen kaupungit

341

tonttijaoitukseen ja rakennusten pohjamuotoihin
nähden. Pääkatujen suunta on sovitettu
rantaviivojen toi paikkakunnan läpi kulkevan
maantien mukaan, mutta valaistussuhteisiin ja
vallitseviin tuulen suuntiin on kiinnitetty vähemmän
huomiota. Leveät puistokadut, jotka tavallisesti
ulottuvat kaupungin toisesta laidasta toiseen,
ovat, paitsi kaupungin kaunistuksena, samalla
myös tulipalon sattuessa suojelevana raja-alueena
eri kaupunginosien välillä. Tulipalonvaara on
viime vuosisadalla meillä yleensä ollut tärkeänä,
ehkä tärkeimpänä tekijänä kaupunkien
suunnitteluissa ja niille rakennusjärjestyksiä
laadittaessa. Tässä yhteydessä huomautettakoon
kaupungeillemme ominaisista, rakennusjärjestysten
määräämistä „palokujista". Katujen leveys
vaihtelee ylimalkaan n. 10-20 m. Mittausopillinen
ruutujärjestelmä aiheuttaa, milloin
kaupunkialue on pintamuodostukseltaan epätasainen, ja
järjestelmää kaavamaisena sovellutetaan, joko
kovin jyrkkiä katunousuja tai suuria
tasoitus-kustannuksia.

Suoraviivaisen ja suorakulmaisen, jo
kreikka-lais-antiikkisella ajalla syntyneen
kaupunkityy-pin vastakohtana voimme pitää vapaata,
keskiaikaista tyyppiä. Keskiaikaisen kaupungin kadut
eivät ole, niinkuin edellisen järjestelmän
mukaisessa kaupungissa, suoria eivätkä koko
pituudeltaan yhtä leveitä, vaan maanpinnan
korkeussuhteisiin sopeutuen ne alati tekevät käänteitä,
muodostaen vaihtelevia katuperspektiivejä ja
maalauksellisia kaupunkinäköaloja. Tällaiseen
säännöttömään järjestelyyn vaikuttivat osaksi siis
satunnaiset seikat, osaksi myöskin ajan yleinen
taiteellinen vaisto, eikä ainakaan suuremmassa
määrässä edellä käyvä tarkka harkinta. Porvoon,
Rauman ja Tammisaaren vanhat osat edustavat
meillä keskiaikaista säännötöntä
kaupunkityyp-piä. Vanha Viipuri on mainittava keskiaikaisena
linnoituskaupunkityyppinä; varsinainen
kaupunki oli muureilla ympäröity ja
rakennusaineena käytettiin kiveä suuremmassa määrin
kuin muualla maassamme. Haminan vanhan osan
asemakaava taas on mainittava ainoana
keskeis-järjestelmän mukaisena asemakaavana; pääkadut
lähtevät säteenmuotoisesti kaupungin
keskuksesta. missä raatihuone sijaitsee, ja niitä
yhdistävät kehässä kiertävät poikkikadut.
Keskeis-järjestelmä oli yleisesti Euroopassa käytännössä
barokki-ajalla.

19:nnen vuosis. lopulla syntyi Itävallassa ja
Saksassa koulukunta, joka, hyläten
mittaus-opillisen ruutujärjestelmän, koettaa
kaupunkisuunnitelmissa toteuttaa keskiaikaisen
kaupunki-järjestelyn periaatteita ja jota siitä syystä
sanotaan romanttiseksi (myös saksalaiseksi) koulu
kunnaksi. Töölön kaupunginosan asemakaava
Helsingissä (prof. G. Nyströmin ja arkkitehti
Lars Sonckin laatima) on alkuperäisessä
muodossaan meillä tyypillisin esimerkki tämän
koulukunnan mukaisesta asemakaavasuunnitelmasta,
liusin kaupunginjärjestelytaide yhdistää
molemmat äärimmäiset suunnat käyttäen hyväkseen
kaiken, mikä niissä on nykyaikaiseen
kaupunkiyhdyskuntaan soveltuvaa. Liikekeskuksen kadut
samoinkuin suuret liikeväylät yleensä tehdään
tasaiset, selvät, leveät ja yleensä suorat,
vapaampi järjestely on sensijaan asuntokortteleissa,
epätasaisella maalla ja pienissä yhdyskunnissa

varsin paikallaan. Nykyään määrätään jo
asemakaavassa eri kaupunginosissa kysymykseen
tulevat rakennusaineet, rakennusten korkein sallittu
korkeus, rakennustyypit: yhdenjaksoinen,
erillinen j. n. e., kaikki seikkoja, jotka lähemmin
kuuluvat rakennusjärjestysten piiriin. Erityinen
huomio kiinnitetään puistoalueisiin ja julkisiin
rakennuksiin, joita varten paikkoja on
asemakaavasuunnitelmassa varattava.

Useat maamme kaupungeista ovat viime vuo
sina hankkineet itselleen uusia nykyaikaisen kau
punkijärjestelytaiteen periaatteiden mukaan
laadittuja laajennus- ja muutossuunnitelmia. Ennen
muita on huomattava Helsinki, joka on tehnyt
melkoisia uhrauksia kehityksensä hyväksi. Sillä
on v:sta 1909 ollut rakennuskonttorinsa
yhteydessä erityinen asemakaavatoimisto, jonka
tehtävänä on pitää huolta kaupungin järjestelyä
koskevista kysymyksistä ja laatia asemakaavat uusia
alueita varten. Nykyisen Helsingin
pohjoispuolelle on suunniteltu Meilahden huvilakaupunki
ja itäpuolelle laajoja työväenasuntoalueita.
Eläintarha ja laajat alueet rautatien kummaltakin
puolen on ehdotettu säilytettäviksi
yhtäjaksoisena Vantaanjokeen asti ulottuvana
keskuspuistona. Hieta- ja Jätkäsaaren satamalaitokset
tulevat olemaan maamme suurimmat. Mainittakoon
vielä Helsingistä luoteeseen sijaitsevat Osakeyhtiö
M. G. Steniuksen omistamat laajat
Munkkiniemi-Haagan alueet, joiden asemakaavat Eliel
Saarinen on laatinut. Muista kaupungeista, jotka
tähän asti (1916) ovat hankkineet uusia
asemakaavasuunnitelmia, lueteltakoon seuraavat:
Viipuri, Vaasa, Oulu, Hämeenlinna, Porvoo,
Pietarsaari, Joensuu, Loviisa (suunnitelmat Helsingin
asemakaava-arkkitehdin Bertel Jungin laatimia) ;
Kotka, Kristiina (arkkitehti Valter Thomén ja
insinööri Hugo Liliuksen yhdessä laatimia) ;
Savonlinna, Jyväskylä, Naantali
(arkkitehtitoimisto Valter & Ivar Thomé) ; Tampere, Rauma
(arkkitehti Lars Sonck). [..Suomen kartasto"
(1910); J. Stübben, .,Der Städtebau" (Handbuch
der Architektur IV, 9) ; Raymond Unwin, ..Town
planning in practice".] E. P-nen.

Yksityisiin rakennuksiinkin nähden on
kaupungeissamme varsin vähän jälkiä vanhoilta
ajoilta. Pääasiallisesti on tämä seikka johtunut
kaupunkiemme pienuudesta ja puun
käyttämisestä yleisenä rakennusaineena sekä tulipaloista,
jotka ovat ennen vanhaan monasti perin pohjin
päässeet kaupunkejamme hävittämään. Vielä
nykyisinkin ovat puurakennukset useimmissa
kaupungeissamme melkein yksin vallitsevina:
suurimmissakin kaupungeissamme ne ovat vielä
hyvin lukuisia. Rakennuslaskun mukaan 1910 oli
alla mainituissa kaupungeissa

seka kivestä
kiviraken- ettli puusta
puurakennuksia tehtyjä nnksia

rakennuksia

Helsinki............1,747 325 2,521

Turku..............754 108 3,853

Viipuri............610 71 5,907

Tampere............591 96 3.201

Vaasa..............199 8 1.647

Pori..............311 10 2,200

Oulu..............186 50 2,116

Rakennustaiteellisessa suhteessa tarjoavat
mielenkiintoa vain kaikista suurimmat
kaupunkimme, ennen muita Helsinki. [Kirjallisuutta:

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:01 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0187.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free