Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kirkkokunnat - Suomen kirkon paimenmuisto - Suomen kirkon sisälähetysseura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Suonien kirkon paimenmuisto—Suomen kirkon sisälähetysseura 400
yksinomaan venäjäksi, nykyään se pidetään myös
usein suomeksi. Kansan alkeisopetuksesta ei
kreik.-kat. kirkko aikaisemmin pitänyt huolta,
jonka vuoksi kreikanuskoisista vielä 1880 oli yli
10 v. vanhoja lukutaidottomia 54,» %
(luterilaisista l.s %). V :sta 1845 oli kirkonkylissä
venäläisiä lastenkouluja, mutta vähitellen ruvettiin
perustamaan suomenkielisiä kansakouluja
(ensimäinen Kitelään 1882), joilla on erityinen
kreikanuskoinen tarkastaja, ja kirkollisia
kiertokouluja, ja Sortavalan seminaarin yhteyteen
järjestettiin erityinen seminaari opettajien
valmistamiseksi kreikanuskoisten seurakuntien
suomenkielisiin kiertokouluihin, joita 1904 oli 60.
Myöskin suomenkielistä hengellistä kirjallisuutta
toimitti Sortavalassa perustettu „Pyhän Sergejn ja
Hermanin veljeskunta" varsinkin 1890-luvulla.
Lukutaito ja kansanvalistus nousi nopeasti; 1890
011 yli 10 v. vanhojen lukutaidottomien prosentti
alentunut 44,s%:iin, 1900 oli sellaisia yli
15-vuotisia 32,i % (luterilaisia 0,« %).
Kenraalikuvernööri Bohrikovin aikana kirkollishallinto
alkoi suhtautua tähän suomenkieliseen
kansanvalistustyöhön vastustavasti ja suunnitteli ven.
kirkko- ja kansakoulujen perustamista, mikä
ohjelma sittemmin, varsinkin jälkeen v:n 1910, on
laajalti ja suurilla kustannuksilla toteutettu.
Venäjällä 1905 annettu uskonvapauden julistus teki
siihen saakka kielletyn siirtymisen kreik.-kat.
kirkosta muuhun kristilliseen kirkkokuntaan
luvalliseksi; Suomeen nähden asia järjestettiin
asetuksella 22 p. helmik. 1906. Siirtyminen edellyttää
21 v:n ikää; lapset eivät seuraa vanhempien
mukana ennenkuin 21-vuotiaina .itse siitä päättävät.
Ensi vuosina tapahtui siirtymistä
luterilaisuuteen verraten runsaasti (muutamia satoja
vuodessa), sittemmin on siirtyminen ollut
vähäinen. Valtion rahallinen kannatus kreik.-kat.
kirkolle on v:n 1916 menoarviossa Smk. 164,900
sekä apurahaa pikkulastenkoulujen opettajistolle
Smk. 18,000. Uusi »Karjalan veljeskunta"
niminen kirkollinen yhdistys on innokkaasti
toiminut suomalaisuudesta ja luterilaisuudesta
tulleiden vaikutuksien torjumiseksi. [Tsistovits,
»Venäjän oikeauskoisen kirkon historia Suomessa
ja Virossa" (1856; venäjänkielinen); J. M.
Sale-nius, »Kreikanusko Suomessa" (1873) ; sama,
.Kreikanuskon vaiheet Itä-Suomessa menneillä
vuosisadoilla" (Kyläkirjasto 1907); Oma maa IV,
633-642; K. J. Stähiberg, »Suomen
hallinto-oikeus", siv. 616-621 (1915).]
Eriuskolaiskirkkokunnat,
Eriusko-laislaki v:lta 1889 teki mahdolliseksi perustaa
Suomeen muitakin protestanttisia kirkkokuntia
kuin evankelis-luterilaisia, mikäli ne ovat
Raamatun ja apostolisen uskontunnustuksen
poh-jalla. Näiden kirkkokuntien
yhdistysjärjestyk-sen senaatti vahvistaa niillä ehdoilla ja
lisämää-räyksillä. jotka se katsoo tarpeellisiksi;
yhdisty s järjestyksen yhteydessä on myöskin
mainittava, mihin paikkakuntiin seurakuntia aiotaan
perustaa, ja uusien seurakuntien perustamiseen
tai yhdistysjärjestyksen muuttamiseen on
hankittava lupa. Paikallisen eriuskolaisseurakunnan
tulee kuulua johonkin täten laillistettuun
kirkkokuntaan ja sillä tulee olla johtaja, jonka
kuvernööri siksi hyväksyy ja joka pitää tarpeelliset
luettelot seurakunnan jäsenistä ja antaa
todistuksia. Seurakunnat, saavat itse kutsua opetta
ansa, mutta vaalista on ilmoitettava senaatille
Muussa tilaisuudessa kuin hautajaisissa eivät eri
uskolaiset saa toimeenpanna uskonnollista juhla
saattoa ulkopuolella kirkon tai hautausmaan
eivätkä heidän seurakuntansa tai niiden laitokset
ja säädökset ilman hallitsijan lupaa saa omista»
muuta kiinteistöä kuin tontin kirkkoa ja koulun
varten sekä hautausmaan ynnä niihin rakenne
’ tut tarpeelliset huoneukset, mutta niillä on
oikeu-verottaa jäseniänsä kirkollisia tarpeitansa var
ten. Eriuskolaisseurakunnan jäsen, joka ottan
osaa sen papiston ja kirkonpalvelijain palkkauk
seen, on vapautettu kaikista muun uskontokuti
nan papistolle tai kirkonpalvelijoille hengeltä suo
ritettavista maksuista. — Tämän lain mukai
sesti ovat laillistetuksi kirkkokunnaksi Suo
messa järjestäytyneet baptistit ja metodistit
Baptistikirkkokunta perustettiin 1892
ja virallisessa tilastossa 1895 merkittiin sillä ole
van 1.924 jäsentä; 1900 niitä oli 2.851. 1910 4.467
Paikallisseurakuntia on nykyään 13. useimmat
Etelä-Pohjanmaan ruots. osassa. Heidän kirkko
kunnastansa muutoin ks. Baptistit. — Me
todisti-episkopaalinen kirkko
kunta perustettiin niinikään 1892, sittenkuii
kauan sitä ennen oli metodistisia saarnaajin
Suomessa toiminut (ks. Metodismi). Viral
lisen tilaston mukaan sen jäsenluku oli 1895
225, 1900 319, 1910 676. Paikallisseurakuntia ny
kyään 12, kaikki kaupungeissa. Sekä baptisteilla
että metodisteilla on sen ohessa paljon kannat
tajia, jotka eivät ole muodollisesti eronneet kan
sankirkosta, vaikka eriuskolaisseurakuntien
omissa luetteloissa lasketaan niiden jäseniin, ja
heidän pyhäkouluissaan käy paljon luterilaiseen
kirkkoon kuuluvia lapsia. J. O.
Suomen kirkon paimenmuisto. V. 1907
alkoi piispa O. I. Colliander julkaista laa
jaa teosta »Suomen kirkon paimenmuisto 19:n
vuosisadan alusta nykyaikaan", jonka I osa
(..Hiippakunnat ja niiden tuomiokapitulit. Seura
kunnat ja niiden papisto ynnä kirkkorakennuk
set") ilmestyi täydellisenä 1910. Toinen, elämä
kerrallis-sukutieteellinen osa (»Suomen kirkon
papisto 19:llä vuosisadalla") ilmestyy parhaillaan
(v:een 1916 13 vihkoa); kun tähän teokseen on
otettu kaikki pappien jälkeläiset sekä mies- että
naispuolelta, on sillä suuri sukutieteellinen arvo
Suomen kirkon sisälähetysseura tahtoo ,,Suo
men evankelis-luterilaisen kirkon piirissä ja sen
kirkkolaissa säädettyyn seurakuntahoitoon likei
simmästi liittyen ja tätä tukien harjoittaa niin
sanottua sisälähetystointa". Sen työ-alaan kuu
luvat: 1) Raamatun levittäminen; 2) Raamattuun
perustuvan ja evankelis-luterilaisessa hengessä
toimitetun kirjallisuuden kustantaminen ja levit
täminen; 3) semmoisten mies- ja naishenkilöitten
tietopuolinen ja käytännöllinen kasvattaminen
joita seurakunnissa ynnä erilaisissa armeliaisuus
laitoksissa voidaan käyttää kristilliseen laupeu
denpalvelukseen; 4) evankelis-luterilaisen kirkon
hengessä toimivien diakonissalaitosten tukeminen
ja kannattaminen ynnä sellaisten kristillisten
armeliaisuuslaitosten, kuten vaivais- ja
sairas-kaatuvatftutisten ja mielenvikaisten, työ-ja turva
kotien perustaminen ja ylläpitäminen, jotka ovat
joko harjoituspaikkoja vastaisille laupeudenpalve
Iijoille tai yksinomaisia armeliaisuuslaitoksia
aina kuitenkin silmälläpitäen, että näissä harjoi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
