Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kuvalehti - Suomen kylvösiemenyhdistys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
111 Suonien kylvösienienyhdistys—Suomenlahden itäosan kalastajain avustusseura 412
V. 1894 ilmestyi myöskin S. k. niminen
aikakauslehti (toimittajina 0. Helander ja Kasimir Leino).
Suomen kylvösiemenyhdistys perustettiin
huhtikuulla 1904, mutta sen toiminta alkoi vasta
alku-v:sta 1900, jolloin yhdistykselle myönnet
tiin 20,000 markan vuotuinen valtioapu. S. k:n
tarkoituksena on sen sääntöjen mukaan
„edis-tiiä kestäväin, Suomen peltoviljelyksen tarpeen
mukaan sovellettujen rehukasvien, juurikasvien,
herneiden ja viljan siemenlajien viljelemistä",
yhdistyksen ohjelma sisältää näin ollen
kasvilaatu-, kylvösiemen-, siemenviljelys- ja
siemen-tarkastuskysyinykset. L. Kr. R.
Suomenkylä (Finn b y) kylä Porvoon
pitäjässä Porvoonjoen rannalla. — Kylässä on
(n. 2 km Porvoon kaupungista pohjoiseen) B e r
g-s tädin kartano (Bergstadin ja .lärnbölen
säterit sekä 0 verotilaa, yhteensä 2 7/u manttaalia,
n. 1,060 ha), joka 1500-luvun puolivälistä alkaen
n. 200 vuotta oli Ruuth-suvulla sekä sittemmin
m. m. liamsay-suvulla, ja jonka nyk. (1916)
omistavat tilanomistaja Sven ltougbergin
perilliset. Tilalla on höyrysaha. A. Es.
Suomen käsityön ystävät, jonka
tarkoituksena on „Suomen käsityön edistäminen ja sen
jalostuttaminen isänmaalliseen ja taiteelliseen
suuntaan", aloitti toimintansa 1880. Jo
1870-luvulla innostus kotimaiseen kansatieteeseen ja
toiminta sen hyväksi synnytti m. m.
pyrkimyksiä saada aikaan, vanhoja kansallisia työtapoja
ja aiheita käyttämällä, suom. tyyliä käsityön ja
taideteollisuuden alalla. Ajatus yhdistyksen
perustamisesta heräsi ensin taiteilijatar Fanny Maria
Churbergissa, joka 4 p. huhtik. 1879
Morgon-bladetissa kehoitti toimintaan asian hyväksi.
Perustava kokous pidettiin 29 p. tammik. 1880.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ryhtyi
heti hankkimaan suom. malleja käsittävää
kuosi-kokoelmaa. Jäljennettiin tuhansia kuoseja
kansa-tiet. kokoelmista, jotapaitsi yksityisiltä
lunastettiin arvokkaita mallikokoelmia.
Piirustuksiahan-kittiin panemalla toimeen piirustuskilpailuja,
ostamalla tahi tilaamalla niitä taiteilijoilta sekä
sommittelemalla yhdistyksen työhuoneissa.
Ensimäisenä 10-vuotisena toiminta-aikana
pysyteltiin yksinomaan kansankuoseissa. Niitä
keräil-tiin ja levitettiin joko lainaamalla yleisölle tahi
käytettyinä yhdistyksen valmistamiin tuotteisiin,
joko alkuperäisten töiden suoranaisina
jäljennöksinä tahi uudenaikaisiin tarkoituksiin
sovittamalla. Ostettiin myöskin rahvaan töitä
(kotiteol-lisuustuotteita) kaupan välittämistarkoituksessa.
Toisella vuosikymmenellä yhdistyksen toiminta
jatkui ylipäänsä samojen periaatteiden mukaan.
Vasta ajanjakson loppupuolella oli huomattavissa
muutosta. Yhdistyksen vireän toiminnan kautta
olivat kansalliset kuosit siihen aikaan levinneet
hyvin laajalle. Sitäpaitsi olivat Suomalaisen
kirjallisuuden seura ja Suom.-ugrilainen seura
kustantaneet suurenmoisia suom. ja
suom.-ugrilais-ten kuosien julkaisuja, joten yleisö, jolle joka
taholta tarjottiin samaa, alkoi kaivata
vaihtelevampaa ja uutta. Nämä y. m. seikat
vaikuttivat, että yhdistys alkoi taiteilijoiden tukemana
laajentaa ohjelmaansa siten, että ruvettiin
laatimaan sommitteluja myöskin kansatiet. kuoseista
riippumatta. 1890-luvun loppupuolelta alkaen
yhdistys onkin pyrkinyt kansallisten kuosien
käyttämistä tarkoittavan työnsä ohessa jatka-
maan yrityksiään saada aikaan vapaampaa kir
jailu- ja kutomataideteollisuutta, joka perustuen
kotimaiseen kehitykseen edustaisi omintakeista
suom. aistia. Yhdistyksen toiminta rajoittui vähi
telien pääasiallisesti tekstiilitaiteeseen. Vanhoja
suom. käsitöitä on vieläkin ostettu mallikokoel
miin, mutta ei uusia rahvaan töitä myytäviksi.
Myöhempinä aikoina on valmistettu ja levitetty
ainoastaan sellaisia töitä, joihin on käytetty tai
teellisen arvosteli jakunnan hyväksymiä etnografi
sia tahi uudempia malleja. Työt valmistetaan
joko yhdistyksen työhuoneissa Helsingissä tahi
kaupungissa ja maaseudulla yksityisillä
työntekijöillä, joiden suoritusta tarkasti ohjataan ja vai
votaan.
Liikkeen vakinaisessa palveluksessa on kaik
kiaan 17 henkilöä: johtaja, taiteellinen neuvoja,
piirtäjiä, työnjohtajia kutoma-, värjäys- ja
ompeluosastoilla, varaston- ja kassanhoitajat
y. m. Yhdistys on toimintansa alusta alkaen
palvellut yleisöä kaikenlaisilla käsityöntekoa
koskevilla neuvoilla, ensi aikoina toimistossaan,
sittemmin myöskin myymälän kautta Helsingissä ja
asiamiesten välityksellä maaseudulla. On pidetty
saatavana kaikenlaisia käsitöihin tarvittavia
aineksia, piirrettyjä ja aloitettuja sekä valmiita
töitä, on vuokrattu kutoma- y. m. malleja j. n. e.
On annettu opetusta ryijy-, raanu-, pujotus- ja
kuvakudonnassa.
Saadaksensa töihinsä sopivanvärisiä lankoja
yhdistys perusti oman värjäyslaitoksen 1902.
Kasvi värjäyskursseja on yhdistys toimeenpannut
sekä Helsingissä että maaseudulla. On julkaistu
vanhoja suom. ja uudempia kirjailu- ja
kutoma-malleja työohjeineen sekä toimitettu kasvivär
jiiysopas.
Tehdäksensä tuotteensa ja toimintansa tunne
tuksi sekä koti- että ulkomailla yhdistys on otta
nut osaa useihin näyttelyihin ja saanut niissä
palkintoja ja kunniakirjoja. Sitäpaitsi on
vuosittain pidetty sekä syys- että kevätnäyttelyjä
Helsingissä ja otettu osaa
Taideteollisuusyhdistyksen näyttelyihin. Pienempiä näyttelyjä on
pidetty maaseudulla. Yhdistyksen asioita hoitaa
toimikunta, jossa on 7 jäsentä. Vuosittain
yhdistys levittää varojensa mukaan tuotteitaan
jäseniensä piiriin arpomalla. Arvonta tapahtuu
vuosikokouksen yhteydessä, joka pidetään ennen
toukok. 1 p:ää. Jäsenluku 1915 oli 106
vakinaista ja 614 vuosijäsentä. Liikkeen kassavailito
oli Smk. 112,958:69. Valtioapua yhdistys nautti
värjäyslaitosta varten 2,400 mk. ja yleistä
toimintaansa varten 3,000 mk. A. B.
Suomenlahden itäosan kalastajain
avustus-seura avustaa Kuokkalan, Terijoen, Uudenkirkon,
Kuolemajärven, Koiviston, Johanneksen,
Viipurin, Säkkijäsven, Virolahden ja Vehkalahden
kuntien sekä Lavansaaren ja Seiskarin ulkosaarien
talvimerikalastajia hengen ja omaisuuden
suojelemisessa heidän elinkeinoansa jäänrepeämäin
synnvttämiltä uhkaavilta vaaroilta sekä edistää
kalastuksen kehitystä ja sen elinkeinollista
yhteistoimintaa. Se aloitti toimintansa
Kuolemajärven Seivästön kylässä 1905 nimellä „Seivästön
avustusseura kalastajille". Laajennettiin 1911 ja
toimii nyk. m. m. 17 alaisensa paikallisseuran
välityksellä. Pelastusasemia on 20, niin.
Virolahdella 3, Säkkijärvellä 1, Koivistolla 5,
Kuolema-järvellä 4, Uudellakirkolla 4, Seiskarissa 1. Kuok-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
