Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomenlahti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Suomenlahti
414
(S.H.) Poikittaisprotiili Suomenlahdesta. 1 alkuvuoripeneplaani. 2 kambri-kerros. 3 ordovikium. 4 gotlandium. 5 devoni
kalassa 1 ja Terijoella 1. Kaikilla pelastusasemilla
on kaksi, toisilla kolmekin pelastusvenettä,
kaikkiaan niitä on 44. sitäpaitsi erityinen
kalusto-rakennus. Kaikki veneet ovat varustetut kolmella
rinnakkaisella raudoitetulla kölillä, jotka jäällä
liikkuessa toimivat jalaksina. Seuran omistamien
pelastusasemien arvo veneineen on n. 45,000 mk.
Yhteensä seura on toiminta-ajallaan (kevääseen
1916 asti) pelastanut 1,456 kalastajaa, 50 hevosta
kuormineen, arvoltaan 22,040 mk., sekä
kalastusvälineitä 80,670 mk. arvosta, joten pelastetun
omaisuuden yhteinen arvo, ihmishenkiä
lukuunottamatta, on 102,710 mk. Vv. 1912-16 seura on
nauttinut 10,000 mk:n suuruista vuotuista valtion
apurahaa. Seuran perustaja ja johtavin henkilö
on sen sihteeri opettaja Th. Saxlin. [Suomen
kalatalous, nide 2.]
Suomenlahti (vir. Soome-laht, ruots. Finska
viken; ven. Finskij zaliv), Itämeren
pohjoispäästä itään, Suomen ja Viron ynnä
Inkerinmaan väliin pistävä meren osa; sen läntisenä
rajana pohjoisrannikolla on vanhoista ajoista
pidetty Hankonientä, samoinkuin etelärannikolla
Osmu-saarta (Osmussaari, Odcnsholm). Pituus
n. 430 km, suurin leveys (Haminasta
Narvan-lahteen) n. 120 km, leveys S:n suulla 75 km
ja Porkkalasta Rohu-niemeen (Tallinnan
edustalla) 52 km; pinta-ala n. 29,500 km2.
Itäpääs-sään S. kapenee 10-28 km :n levyiseksi
Kronstatin-lahdeksi; suurin lahti pohjoisrannikolla on
Vii-purinlahti ja etelärannikolla avoin Narvanlahti.
Pohjoisrannikko on muodoltaan särkynyttä,
täynnä pieniä niemiä ja kapeita lahtia sekä
kauttaaltaan runsaan ja pirstoutuneen saariston
reunustamaa; Viipurinlahden lisäksi ovat
huomattavimmat lahdet: Virolahti, Pernajanlahti,
Pieni-Pernajanlahti, Espoonlahti, Pohjan(pitäjän)lahti
y. m. Huomattavimmat niemet ovat:
Koiviston-niemi (Viipurinlahden suulla), Porkkalanniemi
ja Hankoniemi; mainittavimmat saaristot ja
«aaret: Koiviston saaristo. Virolahden saaristo
(jossa m. m. Pitkäpaaden vanha satamapaikka),
Haapasaaret, Kotkan saaristo (Kirkkomaansaari,
Kuutsalo y. m.), Sarvisalo, Pellingin saaristo,
Vessölandet, Emäsalo, Helsingin itäinen saaristo
(Degerö, Villinki y. m.), Helsingin läntinen
saaristo (Drumsö y. m.), Sommaröarna. Porkkalan
saaristo (Räfsö. Svartholmarne, Träskö,
Mäkiluoto y. m.), Barö. Orslandet, Elgö, Strömsö,
Tammisaaren saaristo (Degerö, Torsö, Elgö,
Skärlandet, Odensö y. m.). S:n keskiosissa ovat
Suursaari, Tytärsaaret, Lavansaari, Peninsaari
ja Seiskari. — Etelärannikolle ovat
luonteenomaisia leveät, aukeasuiset lahdet, leveämmät
niemet ja vähäinen saaristo; suurimmat lahdet
Varvanlahden itäpuolella ovat Laukaan- ja
Kap-rionlahdet (joita erottaa toisistaan Kurgalon- ja
Kolkanpäänniemet) ja länsipuolella Munga-laht
iMunkinlahti), Papi-iaht (Papinlahti), Kolga-laht
(Kolkanlahti) ja Tallinnanlahti (niiden välissä
Pärispää-, Jumida- ja Rohu-niemet); tärkeimmät
^aaret Retusaari 1. Kotiin (jossa Kronstatin lin-
noitus), Prangli-saar (Wrangelinsaari),
Aegna-saar (Wulfinsaari) ja Naissaari (Nargö).
Syvyyssuhteet. S:n syvin osa on sen
suulla, Itämerestä S:teen pistävä 80-100 m:n
syvänne, jossa pienemmillä alueilla Osmussaaren
pohjoispuolella syvyys on hiukan yli 100 m:kin.
S:n syvimmät osat yleensä ovat lähellä
etelärantaa; niinpä on esim. Kolkanlahden ja
Papin-lahden suilla yli 100 m:n syvänteitä, kun taas
pohjoisrannikolla, vastaavalla etäisyydellä
mantereesta ei missään ole tavattu 60 m syvempää
kohtaa. S:n keskiosan syvyys vaihtelee 40-80 m.
Syvin mitattu kohta, 121 m, on Pranglisaaren
ulkopuolella. Suurimmat matalikkoalueet ovat:
suurin osa Kronstatinlahtea; Laukaanlahdesta
Seiskariin; Kurgalonniemestä pohjoiseen
Penin-saareen ja luoteeseen puoliväliin Tytärsaarta:
Lavansaaren ympäristöt (kaikki 0-20 m:n
matalikkoja).
S :ssa on Fennoskandian prekambristen
vuori-lajien raja Itämeren-maakuntain sedimenttisiä
siluurisia kerrostumia vastaan. Koko Suomen
rannikko saaristoineen, samoinkuin myös
Suursaaren mahtava selänne (joka vielä pistää esiin
Tytärsaaressa), on arkeisia (y. m. prekambrisia)
vuorilajeja, kun taas S:n koko etelärannikko on
siluurisia (ynnä kambrisia) vuorilajeja
(hiekkakiveä, kalkkikiveä y. m.). Retusaari, Seiskari.
Lavansaari, Pieni-Tytärsaari, Pranglisaari.
Nais-saari y. m. ovat muodostuneet kvartäärisistä
kerrostumista. S:n altaan eteläosan suurempi
syvyys selitetään johtuvan juuri sen perustan
vuorilajeista, jotka eteläosassa pehmeämpinä ovat
olleet alttiimmat geologisten voimien (liikkuvan
maajään y. m.) kuluttavalle työlle, kuin
pohjoisrannikon kovemmat vanhat vuorilajit.
Pohjois-ja etelärannikon geologinen erilaisuus ilmenee
hyvin selvästi niiden jyrkästi toisistaan
eroavissa rantamuodoissa (eheän etelärannikon
korkea, jyrkkä „glint", silpoutuneen
pohjoisrannikon „moutonnoidut" kalliot).
Vv. 1889-1912 tehtyjen havaintojen mukaan on
S:n keskiosien kautta (suunnilleen Koiviston
saarten eteläpuolelta Suursaaren ylitse S:n suun
keskustaan) huomattu käyvän
maanliikunto-„akselin", jossa kohoaminen on £0; samojen
havaintojen mukaan pohjoispuolella mainittua
„akselia" maa nykyjään kohoaa (Helsingissä
9 cm vuosisataa kohti, Hankoniemessä 10 cm,
Viipurissa 24 cm) ja kohoamisen korkeus
lisääntyy säännöllisesti Merenkurkkua kohti (vrt.
Pohjanlahti), eteläpuolella taas on huomattu
maan laskeutuvan (Tallinnan tienoilla lähes
10 cm. Kronstatissa 19 cm vuosisadassa).
Veden suolanpitoisuudesta, lämmöstä y. m. ks.
Itämeri.
Eläimistöstä mainittakoon, että kalasto
on pääasiassa samanlainen kuin makeassa vedessä.
Silakkaa lukuunottamatta varsinaiset merikalat,
kuten turska ja kampela, ovat levinneet
suunnilleen Kotkan ja Suursaaren tienoille idässä;
varsinaisen kalastuksen esineinä ne ovat kuiten-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
