Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•417 Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys-—Suomen lähetysseura
418
(S.H.)
Suomen lähetysseuran talo Helsingissä.
dista konkurssin ulkopuolella,
kirjanpitovelvollisuudesta, vekselitunnusteen hankkimisesta postin
kautta, konkurssilainsäädännön tarkistamisesta,
kauppakatsausten ajoittaisesta julkaisemisesta,
osakeyhtiöiden hallintotavan uudistamisesta y.
m.), joista useat ovat yhdistyksen esityksestä
olleet Suomen kauppiaskokouksen käsiteltävinä ja
toiset jo saaneet käytännöllisen ratkaisunkin.
Yhdistyksen jäsenmäärä oli ensimäisen
toimintavuoden lopussa 105, 1906 120 ja 1916 241. O.L-e.
Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys
ks. Luterilainen
evankeliumiyhdistys.
Suomen lähetysseura on maamme vanhin ja
suurin sekä ainoa virallisesti tunnustettu järjestö
lähetystyötä varten. Lähetysaate oli voittanut
virallisen vastustuksen, ja riemujuhlassa 18 p.
kesäk. 1857 ev.-lut. kirkkomme tunnusti
evankeliumin levittämisen kuuluvan elintoimintaansa.
Turun tuomiokapitulin ehdotuksesta senaatti
määräsi, että silloin ja vastedes vuosittain oli
kaikissa kirkoissa koottava kolehti pakanain
keskuudessa harjoitettavan lähetystoimen
hyväksi. Kolehti teki 4,310 ruplaa, ja silloin tuli
tarpeelliseksi oman lähetysseuran perustaminen
kirkon elimeksi lähetysvarain hoitamista ja
käyttämistä varten. Yhteensä 71 henkilön
puolesta asiassa tehdyn anomuksen johdosta
hallitsija hyväksyi 6 p. lokak. 1858 seuran
perustamisen, kuitenkin ehdolla, ettei sen toiminta saisi
ulottua keisarikunnan alueelle, ja senaatti sai
tehtäväkseen sille jätetyn ehdotuksen
perustuksella vahvistaa ja laatia säännöt tulevalle
seuralle. Lopullinen vahvistus tapahtui 28 p. lokak.
1858, perustava kokous pidettiin P. Henrikin
päivänä, 19 p. tammik. 1859.
Aluksi seura toimi suurten saksalaisten
seurojen apuseurana. Mutta jo 1862 perustettiin oma
liihetyskoulu, jonka ensimäiset 5 oppilasta piispa
F. L. Schauman senaatin määräyksen nojalla
10 p. kesäk. 1868 vihki lähetyssaarnaajiksi. Jo
24 p. kesäk. 1868 nämä lähtivät seuran
valitsemalle lähetysalalle a m b o-h e i m o j e n (ks.
Ambomaa) luo Lounais-Afrikkaan, saapuen
perille 9 p. heinäk. 1870. — Lähetysala oli
kaukana sisämaassa ja alkuvaikeudet olivat
muutoinkin varsin suuret. Vasta 6 p. tammik. 1883
voitiin siellä toimittaa ensimäinen kaste. Mutta
sittemmin on työ tasaisesti edistynyt, niin että
1913 siellä työskenteli neljän heimon alueella
14. IX. Painettu »A. 16.
9 pää- ja 33 sivuasemalla 11 lähetyssaarnaajaa,
11 naislähettiä (niistä 1 lääkäri) ja 11
lähetys-saarnaajanvaimoa. Kristittyjen luku oli 2,873,
kouluissa oli 2.9S4 oppilasta ja lähetyksen
sairaalassa hoidettiin 207 potilasta, paitsi
poli-kliinillisiä tapauksia. Myöskin on siellä
toimimassa seminaari opettajain kasvattamiseksi
ambo-laisten keskuudesta. —■ V. 1901 seura aloitti
työn myöskin Kiinassa. Työalaksi valittiin
1903 alussa Lin piiri, Hunanin maakunnassa.
Jo 13 p. marrask. 1904 toimitettiin ensimäiset
kasteet. Nyt on siellä työssä 4 pää- ja 32
sivu-asemalla 9 lähetyssaarnaajaa, 6 naislähettiä ja
9 lähetyssaarnaajanvaimoa. Kiinalaisia avustajia
on 69. Kristittyjen luku 1 p. tammik. 1916 oli
yhteensä 877. Kouluissa oli 509 opp. Paitsi
kansakouluja on Tsingsissä 3-luokkainen
keskikoulu, ja Sekovssa on seuralla kolmen muun
luterilaisen lähetyksen kanssa yhteinen
pappisseminaari, jonka ensimäiset oppilaat
valmistuivat 23 p. kesäk. 1916. — Lähetystyön
aloittaminen Kiinassa teki naislähettien valmistamisen
välttämättömäksi. Sentähden perustettiin v. 1906
naislähetyskoulu, jonka kurssit
kestävät 2 vuotta. Pyrkijöiltä on vaadittu vähintään
kansakoulunopettajaseminaarin tahi 5 luokkaisen
tyttökoulun tiedot.
V. 1863 olivat seuran säännöt laajennetut
käsittämään myöskin juutalaislähetystä,
mutta työ supistui pieniin avustuksiin erinäisille
yksityisten tai ulkomaalaisten seurain
aloittamille toimintahaaroille. Sittemmin ylläpidettiin
Helsingissä 10 v. lastentarhaa juutalaisten
lapsille. Vasta 1912 ryhdyttiin laajempaan työhön
Czernovitzissa, Bukovinassa, jossa 1 pappi ja
1 diakonissa työskentelivät elokuuhun 1914 asti,
jolloin alkanut sota työn keskeytti.
Vihdoin on sisälähetys saanut melkoisen
sijan seuran työohjelmassa. Useat lähetysseuran
johtohenkilöt olivat alusta alkaen omistaneet
paljon aikaa ja varojakin erinäisiin
sisälähetys-haaroihin, kodeissa käynteihin, hengellisten
kirjain levittämiseen, Siperian suom. vankien tilan
auttamiseksi. Kun hallitus oli kieltänyt
erityisen sisälähetysseuran perustamisen, tehtiin
lähetysseuran sääntöihin 1865 lisäys, joka oikeutti
seuran vastaanottamaan varoja myöskin
kristillisen hartauskirjallisuuden levittämiseen. Tästä
on alkanut sangen vilkas kustannusliike (1915
painettiin 30 teosta, yht. 164.600 kpl.), jota nyt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
