Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen muinaismuistoyhdistys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
437
tua suomenkieliseksi, on vain osaksi toteutunut.
Kaikista suomalaisuuden voitoista huolimatta
täytynee kuitenkin, varsinkin jos ottaa huomioon
Suomen kansan valtiollisesti vaaranalaisen
aseman, sanoa, että kansallistunto kansassamme
edelleenkin 011 heikko, ks. myös
Suomalainen puolue, Nuorsuomalainen
puolue, Liberaalinen puolue,
Ruotsalainen puolue. |J- Krohn,
„Suomenkie-linen runollisuus Ruotsin vallan aikana ynnä
kuvaelmia suomalaisuuden historiasta" ja
^uomalaisen kirjallisuuden vaiheet"; E. G. Palmén,
..Suomalaisen kirjallisuuden seuran
viisikymmen-vuotinen toimi ynnä suomalaisuuden edistys
1831-1881"; Th. Rein, „J. V. Snellmanin elämä";
A. Meurman, „Kuinka Suomenkieli pääsi
viralliseksi"; „Omassa maassa" kirjoitukset „Suomen
kielen asema eri aikoina" ja „Suomen kielen
asema opetuksen alalla", y. m.; V. Hytönen,
..Suomalaista sivistystaistelua 1858-1908"; J. V.
Snellman, „Samlade arbeten" ja ,.Valitut
teokset"; Yrjö Koskinen, ..Kansallisia ja
yhteiskunnallisia kirjoituksia".] J. F.
Suomen muinaismuistoyhdistys, per. 1870
keväällä. Viettää vuosipäivällään toukokuun 7 :ttä,
M. A. Castrénin kuolinpäivää. Yhdistyksen
perustajia olivat ensi sijassa J. R. Aspelin. E. Nervander
ja K. A. Castrén. Säännöissä on määritelty
yhdistyksen tehtäviksi ..edistää Suomenmaan ja Suomen
kansan muinaisuutta valaisevia muinaistieteellisiä,
etnologisia, taide- ja sivistyshistoriallisia
tutkimuksia". S. 111: n merkitys Suomen muinaistieteen
ja sivistyshistorian valaisemiseksi on ollut hyvin
suuri. Se on antamiensa stipendien avulla
järjestelmällisesti tutkituttanut kiinteitä
muinaisjäännöksiä maamme melkein kaikissa
kihlakunnissa, ja XXIII tällaista kihlakuntakertomusta
on painettu S. m:n aikakauskirjaan. Se on myös
lähettänyt liikkeelle 8 taidehistoriallista
retkikuntaa (1871, 1874. 1885, 1890, 1892, 1896, 1899,
1902) keräämään ja kuvaamaan maan kirkoissa
ja kartanoissa tavattavia entisajan taidemuistoja.
Se on lisäksi levittänyt historiallista harrastusta
eri paikkakunnilla olevien asiamiestensä kautta
ja kerännyt Kansallismuseota varten kokoelmia,
joiden numeroiuku nousee n. 15,000:een. Sen
lisäksi se on myöntänyt stipendejä
muinaistieteellisiä tutkimuksia varten Suomessa, Aunuksessa,
Venäjällä ja Siperiassa, johon viimemain. maahan
se 1887-89 lähetti kolme retkikuntaa etupäässä
ottamaan kuvia ja keräämään tietoja Jenisein
latvoilla olevista kivikirjoituksista. Näitten
retkikuntien tulokset ovat osaksi julaistut suuressa
teoksessa: „Inseriptions de ITénissei" (1889).
S. m:n muut julkaisut ovat ..Aikakauskirja"
XXVII osaa; „Suomen museo" (ks. t.) ja „Finskt
museum" v:sta 1894 (sisällysluettelo osiin I-XX
on ilmestynyt erikseen); A. Hackman, ,,Die ältere
Eisenzeit in Finnland I" (1905); J. Ailio, ,,Die
steinzeitlichen Wohnplatzfunde in Finland I-II"
(1910), ,,Finlands kyrkor, I. Nykyrko och
Nystad" (1912); „S. in:n pöytäkirjat I-II" (1909,
1915); „Sukukirja Suomen aatelittomia sukuja
ITI" (1901) ; lisäksi joukko keräilykaavakkeita
ja kyselylehtisiä, jotka koskevat m. m.
paikannimiä. kansanomaisia häätapoja, kansanleikkejä ja
merkkimiehiä, Suomen taiteilijoita,
muotokuvas-toa, valokuvien ja kirjeiden tallettamista y. m.
— S. m:n rahavarat nousevat n. 136,000 mk:aan,
438
joista osa 011 varattu erikoisiin tarkoituksiin,
osasta käytetään vain korot. Suurin on M, A.
Castrénin rahasto, jonka keräys alettiin 1896, ja
joka I931/ial3 oli 73,140: 69 mk. Rahastoa
käytetään etupäässä suom.-ugrilaisiin tutkimuksiin.
S. m:n vuotuinen valtioapu oli v:een 1915
5,000 mk. — Yhdistyksen asioita hoitaa
johtokunta; esimies valitaan vuodeksi kerrallaan,
samoin sihteeri. S. m:n esimiehinä ovat olleet:
Z. Topelius (1870-75), J. J. W. Lagus (1875-78),
Z. Topelius (1878-79), K. F. Ignatius (1879-85),
J. R. Aspelin (1885-1915) ja Th. Schvindt
(v:sta 1916). A. M. T.
Suomen murteet. Tällä nimellä tavallisesti
tarkoitetaan suonien kielen paikallis
murteita; todellisuudessa on kuitenkin myös
suomen yleis- 1. kirjakieli periaatteellisesti katsoen
myöskin suomen kielen murre (ks.
Kirjakieli). S. m:ta on käsitelty kirjoituksissa
S u o 111 e n kieli, ks. t. Kirjallisuutta
suomen paikallismurteista: Porthan, „De
præ-eipuis dialectis lingiue fennicæ" (1801) ; Anders
Warelius, „Bidrag tili Finlands kännedom i ethno
graphiskt afseende" (1847) ; J. A. Hahnsson,
,,Muoto-opillinen selitys Eurajoen, Lapin,
Rauman, Pyhämaan, Laitilan ja Uudenkirkon
pitäjien kielestä" (1866-72) ; T. G. Aminoff,
„Tutki-mus Etelä-Pohjanmaan kielimurteesta" (1871),
sama, „Tietoja Werinlannin suomalaisista"(1876) ;
Ossian Grotenfelt, ,,Pohjois-IIämeen
kielimurteesta" (1878) ; O. A. F. Lönnbohm, „Jääsken,
Kirvun ja osittain Rautjärven ja Ruokolahden
pitäjien kielimurteesta" (1879) ; E. N. Setälä,
..Lauseopillinen tutkimus Koillis-Satakunnan
kansankielestä" (1883) ; Knut Cannelin,
„Tutki-mus Kemin kielimurteesta" (1888) ; P. Brax,
..Pohjois-Savon kielimurteesta" (1890); E. N.
Setälä, ,,Yhteissuomalainen äännehistoria"
(1890-91), Yrjö Wiclimann, „Muutamia äänneopillisia
havainnoita Lestijoen murteesta" (1893) ; U. T.
Sirelius, ,,Lauseopillinen tutkimus Jääsken ja
Kirvun kielimurteesta" (1894) ; S. Latvala,
..Lauseopillisia havaintoja Luoteis-Satakunnan
kansankielestä" (1894) ; J. H. Wennola,
„Äänne-opillisia havainnoita Pohjois-Pohjanmaan
ranta-murteesta" (1897) ; Artturi Kannisto,
„Äänne-opillinen tutkimus Urjalan, Kylmäkosken ja
Akaan murteesta" (1897) ; S.
Latvala,,,Lauseopillisia muistiinpanoja Pohjois-Savon murteesta"
(1899) ; Heikki Ojansuu, „Suomen
lounaismurteiden äännehistoria" (1901-03) ; A. Kannisto,
,,Lauseopillisia havaintoja läntisen Etelä-Hämeen
kielimurteesta" (1901) ; Frans Äimä,
äänneopillinen tutkimus Tytärsaaren murteesta" (1901) ;
V. Tarkiainen, ..Äänneopillinen tutkimus Juvan
murteesta" (1903) ; Harry Streng,
„Konsonantti-yhtymä Is suomen kielessä" (1907) ; Lauri
Kettunen, ..Descendenttis-äännehistoriallinen katsaus
Keski-Skandinaavian metsäsuomalaisten kieleen"
(1909); M. Airila, ,, Äännehistoriallinen
tutkimus Tornion murteesta" (1912); J. Laurosela,
..Äännehistoriallinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan
murteesta" (1913-14). — Yleiskatsauksia: Heikki
Ojansuu, „Suomen murteista" (Oma inaa II
684-97); E. N. Setälä, „Suomen kartasto" 1910
(N:o 46, siv. 42-47). E. N. S.
Suomen museo, muinaistieteellinen
aikakauskirja, jota Suomen muinaismuistoyhdistys
julkaisee v:sta 1894. Lehteä ilmestyy nyk. 4 numeroa
Suomen muinaismuistoyhdistys—Suomen museo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
