Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen muinaismuistoyhdistys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
439
vuodessa. Vv. 1903-09 se ilmestyi
kaksikieli-renä (,.Suomen museo. Finskt museum").
Erisisältöisenä ilmestyy nyk. „Einskt museum".
A. M. T.
Suomen naisten kansallisliitto, jonka
tarkoituksena ou olla Wasliingtonissa 1888 perustetun
kansainvälisen naisten liiton, The
International Council of Women (I. C. W.),
haaraosastona ja edistää yhteistyötä Suomen
naisyhdistysten kesken, perustettiin 1911 Alexandra
Gripenbergin aloitteesta. Liiton kotipaikka on
Helsinki, ja sen jäseneksi voi päästä jokainen
Suomessa toimiva yhdistys, jonka jäsenet ovat
naisia, jos sen toiminta on sitä laatua, että
kansallisliiton keskuskomitea sen hyväksyy.
Myöskin sellaiset yhdistykset, joissa on sekä mies- että
naisjäseniä, voivat yhtyä liittoon valitsemalla
edustajakseen naisen. Kansallisliiton vuosikokous
on maaliskuussa. Nyk. ovat seuraavat
yhdistykset yhtyneet liittoon: Suomen naisyhdistys
haara-osastoineen, Suomen naisten voimisteluliitto,
Suomen käsityön ystävät, Maria-yhdistys,
Koulu-keittoyhdistys, Helsingin kasvatusopillinen
talouskoulu, Suomen eläinsuojeluyhdistys,
Kätilöyhdis-tys, Kvinnoförbundet „IIemmet", Helsingin
eläinsuojelusylidistys. Koska I. C. W:n toiminta
tapahtuu osaksi eri kansallisliittojen, osaksi
pysyväisten kansainvälisten komiteojen avulla, on S. n.
k:llakin yksi edustaja jokaisessa kansainvälisessä
komiteassa, joita nykyään on 10, nim. komitea
naisen oikeusaseman parantamista varten,
äänioikeus-, rauhanaatteen-, siveellisyys-,
kansanterveys-, kasvatus-, siirtolaisuus-, ammatti-,
sanomalehdistö- ja liiton raha-asiain komiteat.
T. E-ri.
Suomen naisyhdistys, Helsingissä 1884
perustettu naisasiayhdistys, jonka ensimäisenä
puheenjohtajana oli rva Elisabeth Löfgren. S. n:n
tarkoituksena on työskenteleminen naisen
kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä
hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa
parantaminen. Olijelmavaatimuksena on
alunpitäen ollut naisen valtiollinen äänioikeus. Ennen
sen saavuttamista yhdistys uutterasti, etenkin
1889 valitun puheenjohtajansa Aleksandra
Gripenbergin johdolla, toimi naisia koskevien lakien
uudistamiseksi. Seuraavat sen valmistamat
kysymykset saatiin esille valtiopäivillä 1885-1904-05
kääntymällä yksityisten edusmiesten puoleen:
naimattoman naisen täysi-ikäisyys 21 v:n
ikäisenä; naisen naimaiän korottaminen yli laissa
sallitun 15 ikävuoden; naidun naisen
omistusoikeus ja miehen edusmiehyyden poistaminen;
oikeus naiselle saada ilman erivapautuspyyntöii
suorittaa ylioppilastutkinto; laajennettu oikeus
naiselle päästä ilman erivapautuspyyntöä
opet-tajavirkoihin naisseminaareissa ja poikalyseoissa;
oikeus naiselle olla vaivaishoitojohtokuunan
jäsenenä; kunnallinen vaalikelpoisuus naisille;
valtiollinen äänioikeus naisille; ohjesääntöiseu
haureuden poistaminen ; kielto käyttää alaikäisiä
palvelijoina ravintoloissa ja muissa väkijuomain
anniskelupaikoissa; kovennettu rangaistus
siveellisyysrikoksista alaikäisiä vastaan. Senaatin
puoleen S. n. kääntyi anoen että
ammatintarkasta-jaksi asetettaisiin myöskin nainen sekä että
naiselle myönnettäisiin pääsy oppilaaksi valtion
maan vii jelyskouluihin.
Valistustyötä S. n. on tehnyt toimittamalla
440
painosta n. 80 julkaisua (enimmäkseen
kirjasia), järjestämällä kokouksia ja
esitelmätilaisuuksia (esitelmiä pidetty toista tuhatta) ja 65
eri paikkakunnalla ,,kodin päiviä". 17 v:n
aikana ylläpidettiin Helsingissä alkeiskursseja
työläisnaisille ja 9 v. valmistavaa ammattikurssia
ompelijattarille. Maaseudun naisille S. n.
järjestää kiertäviä käsityö- sekä 6-viikkoisia ruuanval
mistuskursseja ja edistää kasvitarhanhoitoa
pitämällä palveluksessaan useita neuvojia (1915 oli
8). Ylläpitää Z. Topeliuksen nuorisonkirjastoa
(1915 annettiin 15,954 lainaa), ammattinaisten
kesäsiirtolaa sekä kansakoulun läpikäyneiden
tyttöjen kesäsiirtolaa. V. 1885 perustettu naisten
työn- ja paikanvälitystoimisto toimi 20 v. S. n:n
muodostavat Helsingissä sijaitseva keskusyhdis
tys sekä siilien haaraosastoina liittyneet Kuopion.
Viipurin, Tampereen, Jyväskylän, Lappeenran
nan, Hämeenlinnan, Ilmajoen, Lapuan, Joroisten.
Karttulan, Jämsän, Teiskon, Limingan, Akaan,
Lopen, Pirkkalan, Ikaalisten, Mäntän ja
Huittisten naisyhdistykset. I. E-n.
Suomenniemi. 1. Kunta, Viipurin 1., Lap
peen kihlak., Savitaipaleen-Suomenniemen
nimis-miesp.; kirkolle Mäntyharjun rautatieasemalta
33 km, Lappeenrannasta 69 km (talviteitse n. 50
km). Pinta-ala 279,o kms, josta viljeltyä maata
(1910) 2,004 ha (siinä luvussa luonnonniityt 721
ha, viljaakasvava kaskimaa 66 ha).
Manttaalimäärä 15,740?, talonsavuja 185, torpansavuja 57
ja muita savuja 241 (1907). 2,214 as. (1914); 457
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
360:llä (1901). 256 hevosta, 1,110 nautaa (1913).
— Kansakouluja 3 (1915). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Savitaipaleen kanssa
(asuntopaikkana Savitaipale). — Luonnonnähtävyyksiä
tarjoavat Kuolimojärven kauniit rannikoit. —
Säännöllinen höyrylaivaliikenne Kuolimojärvellä.
S:ltä Savitaipaleelle (joka päivä). — 2. Seura
kunta, keisarillinen, Savonlinnan hiippak..
Lappeenrannan rovastik.; perustettu Savitaipaleeseen
kuuluvaksi kappeliksi 1689, erotettiin omaksi
khrakunnaksi keis. käskykirj. 1 p:ltä lokak.
1866 (ensimäinen khra v:sta 1874). Kirkko puusta,
rak. 1866. L. E-nen.
Suomen niemi = Suomi (ks. t.).
Suomen nuorison liitto ks.
Nuorisoseuraliike.
Suomen oikeus (ruots. Finska rätten) tarkoitti
keskiajalla määrättyä verotustapaa, minkä
perusteella kirkollisia veroja maksettiin. S. o:n alalla
maksettiin vero viljassa, mikä tapa (Voionmaan
mukaan) riippui suomalaisten kaskiviljelyksestä.
Alkuansa varmaankin nämä eri »oikeudet"
muodostuivat kansallisten olojen perustuksella, vaikka
ne sitten vakaantuivat alueellisiksi,
kansallisuudesta huolimatta. Samassa pitäjässä voi olla
toinen osa, joka suoritti veronsa S. o:n, toinen
Ruotsin oikeuden tavalla, vrt. H e 1 s i n g 1 a
n-n i n oikeus. [A. G. Fontell, „Om svenska
och finska rätten" (1883).] K. G.
Suomen opettajayhdistys, suomenkielisten
kansakoulunopettajat järjestö, perustettu 1893.
Se oli ajateltu kaksikieliseksi, mutta on
käytännössä muodostunut yksinomaan suomenkielisten
opettajain järjestöksi. Sen tarkoituksena on
edistää hyvää, kristillistä henkeä Suomen
kansakoulunopettajain keskuudessa, kohottaa opettajiston
yleistä ja ammattisivistystä, vahvistaa oikeata
Suomen naisten kansallisliitto—Suomen opettajayhdistys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
