Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen opiskelevan nuorison raittiusliitto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
44.’!
Suomen pipliaseura—Suomen rakennustaide
444
sitä kunniata, että hän un sen pannut Suomen
koko keskiaikaisen historian perustaksi.
K. O.
Suomen pipliaseura ks. Raamattuse
u-r a t.
Suomen rakennusmestariliitto (ruots. Finska
byggmiistareförbundet) on maamme
huonerakennus-, rautatie- sekä tie- ja vesirakennusten ulalla
työskentelevien rakennusmestarien, työnjohtajain,
rakennusurakoitsijain, rakennuspiirustajieu y. m.
rakennusteknikkojen keskusjärjestö. Sen
tarkoituksena on harrastaa jäsentensä tietojen ja
sivistyksen edistämistä kirjallisuuden, luentojen,
koti-ja ulkomaisten opintomatkojen y. m. avulla, sekä
toimia niin, että rakennustyönantajain ja-tekijäin
väliset erimielisyydet vältetään taikka
ratkaistaan rauhallista tietä ilman työlakkoja. — Liiton
alkuperäiset säännöt ovat 19 p:ltä helmik. 1905.
Liitolla on osastoja m. m.: Hangossa, Helsingissä
(suomen- ja ruotsinkielinen), Kotkassa, Kuopiossa,
Lahdessa, Oulussa, Porissa, Sortavalassa,
Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Viipurissa.
Erityinen maatalousrakennusosasto on etupäässä
maatalousseurojen palveluksessa olevien
rakennusneu-vojien välinen yhdysside, tie- ja
vesirakennus-osasto on tie- ja vesirakennusylihallituksen
alaisten rakennusmestarien muodostama.
Ratamestari-ja esimiesyhdistys, jonka muodostavat
vakinaisesti valtion rautateiden palveluksessa olevat
rakennusmestarit, kuuluu myöskin osastona
liittoon. Näitä paitsi muodostetaan aina osasto
kunkin uuden rautatierakennuksen
rakennusmestareista radan rakentamisajaksi.
Liiton asioita hoitaa Helsingissä kokoontuva
hallinto. — Liitolla on oma äänenkannattaja
..Rakennustaito" (v:sta 1905). — Eläkerahasto
perustettiin 1908 (pohjarahasto n. 60,000 mk.,
v:n 1915 lopussa rahastot n. 200,000 mk.). —
Liitto on julkaissut ,,Suomen rakennusmestarien
albumimatrikkelin" (I, 1907), kustantanut
rakennusteknillistä kirjallisuutta, piirustuskilpailujen
avulla hankittuja mallipiirustussarjoja
pienviljelijäin rakennuksia varten, apuneuvoja
rakennus-kirjanpitoa varten y. m. Kustannustoiminnan
tukemiseksi on muodostettu erityinen
,,Rakentajain kustannusosakeyhtiö", joka m. m. kustantaa
vuosittain ilmestyvää ,,Rakentajain kalenteria".
— Y:sta 1907 alkaen on liitto antanut jäsenilleen
matka-apurahoja etupäässä ulkomaisia
opintomatkoja varten, saaden tarkoitukseen yksityisten
lahjoitusten lisäksi 4,000 mk:n vuotuisen valtioavun.
Liiton koko jäsenluku oli v:n 1915 lopussa n. 700.
[Yrjö Similä, ,,Suomen rakennusmestariliitto.
Finska byggmästareförbundet 1905-1915" (1916).]
Suomen rakennustaide. Lukuunottamatta
vanhinta rakennusmuotoamme, hirsirakennusta, jonka
muodot tunnemme etupäässä vain sen myöhäiseni
miltä kehityskausilta (ks. Asuinrakennus,
P u u t y y 1 i, Pihtipieli), voidaan
rakennustaiteemme historia katsoa alkavaksi Henrik
piispan ristiretken jälkeisenä aikana, jolloin
katolisen kirkon suojassa ja palveluksessa länsimainen
taide tuli maahamme. Vanhimmat
kivikirkkomme ovat arvattavasti 1200-luvulta ja
kuuluvat tyylinsä puolesta romaanilaisen
rakennustavan jälkeiseen n. s. v ä 1 i t y s t y y 1 i i n.
Useimmat näistä kirkoista ovat kuitenkin
aikojen kuluessa olleet monien muutosten alaisina,
joten niissä voi tavata tunnusmerkkejä useilta
tyylikausilta. Vertauksen vuoksi mainittakoon
että Ruotsissa sikäläiset tuomiokirkot vai
kiittivät 1100-luvun maalaiskirkkojen muotoihin,
1200-luvun rakennukset taas olivat
luostari-a r kk ite h tuurin merkeissä. Niinpä on to
dettavissa esim. Soron (Tanskassa)
sistersiläis-kirkon vaikutus ruotsalaisiin kirkkoihin, kuten
Strängnäsin tuomiokirkkoon. Näitä teitä
lienevät peräisin pääty koristeet (ruots. hvita
blinde-ringar). Välitystyyli, jonka yksinkertaiset
muodot paremmin olivat sopusoinnussa maamme
köyhien olosuhteiden kanssa, säilyi meillä kauemmin
kuin naapurimaissa; onpa sanottu, etteivät sen
traditsionit koskaan täysin väistyneet
runsas-koristeisen gotiikan tieltä. Samoin Ruotsin
maa-laiskirkot säilyttävät 1200-luvulta peräisin
olevan pohjan lähes meidän päiviimme asti sekä
luonnollisen kiven, jonka käyttö pakotti
yksinkertaisiin muotoihin, mikä aikaansai, etteivät ne
ulkopuolisesti niin paljon ilmaise sitä uutta aikaa,
johon ne kuuluvat. Pohjasuunnitelmaltaan
keskiaikaiset kirkkomme ovat tav.
suorakaiteenmuotoisia, pituussuuntaan yksi- tai kolmilaivaisia
(joskus 2-laivaisia esim. Sipoon ja Inkoon kirkot)
ilman poikkilaivaa ja läpileikkaukseltaan
halli-kirkkoja paitsi Turun tuomiokirkko (ks. t.),
joka 1466 tapahtuneen uudistuksen kautta
tehtiin basilikantapaiseksi. Paitsi
suorakaiteenmuotoista runkohuonetta kuuluu
kirkkorakennukseen usein asehuone, sakaristo ja torni
(absidia ei ole yhdessäkään Suomen kirkossa).
Keskiaikaisen tavan mukaan kirkko usein
rakennettiin jaksoittain. Esimerkkejä tavataan siitä,
että sakaristo on ensin tehty täysin itsenäiseksi,
neljä seinää käsittäväksi huoneeksi, tähän
myöhemmin liitetty runkohuone ja lopuksi torni.
Joskus on valmistunut vain sakaristo ja muu osa
jäänyt rakentamatta (esim. Virolahden
sakaristo). Välikatto tehtiin alkujaan puusta ja
tasainen, tahi mahdollisesti näkyvine kattotucleineen,
myöhemmin kattotuolirakenteen kehittyessä
erimuotoisina tiiliholveina tai tynnyriholvin
tapaisena puukattona. Keskiaikaisista kirkoistamme
ovat Ahvenanmaan kirkot vanhimmat ja eroavat
mannermaan kirkoista m. m. siinä, että
seinä-limitys on tasaisempi ja rivittäisempi (voi johtua
sikäläisen rakennuskiven edullisista
lohkeamis-ominaisuuksista), että kuoriosa joskus on
kapeampi tai muuten erotettu (esim.
Hammarlan-din ja Finnströmin kirkoissa) ja että torni,
vaikka myöhemmin rakennettu, on tehty kirkon
yhteyteen. Mannermaan kirkkojen seinärakenne
on hyvinkin epätasaisista moreenikivistä tehtyä
runsaalla laastilla, kuorin tav. muodostaa
yksinkertaisesti pitkähuoneen itäisin osa.
(Poikkeuksia ovat esim. Nousiaisten kirkko ja Turun
tuomiokirkko.) Kirkot ovat näet säännöllisesti siten
suuntailtuja, että runkohuoneen pituussuunta on
lännestä itään (pyhän rakennusviivan
s u u n t. a). Holvi rakenteiden puolesta
mannermaa-kirkot osoittavat kehittyneempiä muotoja. Ne ovat
ylimalkaan tehdyt vyökaarien ja ruoteiden
varaan, jotka usein ilman kapiteelia kasvavat
myö-häisgotiikan tapaan suoraan pylväistä tav.
suippo-kaaren muotoisiksi risti- tai tähtiholveiksi.
Jälkimäistä holvimuotoa käytettiin keskilaivassa
tai kuorin kohdalla. Tenholan, Paraisten,
Perniön, Sauvon kirkoissa tapaamme kauneimpia
esimerkkejä Suomen goottilaisen tyylin holvaustai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
